Miksi etävanhempi joutuu maksamaan lähivanhemmalle, jos lapsi viikko+viikko systeemillä?

Mutta mikään ei estä avaamasta exän kanssa yhteistä tiliä, johon molemmilla on käyttöoikeus ja ohjata lapsilisärahoja sinne (itse toimin näin). Elatusmaksujen maksamisesta voi aina myös sopia, ei se ole mikään automaatti, jotenkin kuitenkin molempien vanhempien pitää osallistua lasten elatukseen: harrastustusten, vaatteiden yms. maksamiseen.

Miten toinen voi saada 100e lapsilisää ja vielä n.100e etävanhemmalta. Itsekin olen luullut ettei silloin mitään maksella.

Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun tuttu puhui uusperheensä arjesta. Miten toinen vanhempi voi saada sekä lapsilisän, että etävanhemmalta vielä elatusmaksuja? Lapsi kumminkin molemmilla vanhemmilla saman verran.

Ei vanhempi niitä rahoja saa, vaan lapsi, toki vanhemman tilille. Niillä turvataan lapsen elintaso puuttuvan toisen lähivanhemman osalta.

Elatusmaksujen maksamisesta voi aina myös sopia, ei se ole mikään automaatti, jotenkin kuitenkin molempien vanhempien pitää osallistua lasten elatukseen: harrastustusten, vaatteiden yms. maksamiseen.

Vaatteet ovat molempien vanhempien luona omat. Harrastekulut kuulema tietenkin jaetaan tasan.

jos vaikka äiti ostaa aina lapselle kaikki vaatteet tms tavarat. Eihän se silloin tasan mene vaikka molemmat elämisestä yhtä paljon maksaisikin.

Ei vanhempi niitä rahoja saa, vaan lapsi, toki vanhemman tilille. Niillä turvataan lapsen elintaso puuttuvan toisen lähivanhemman osalta.

Mutta miksi muka näin, jos lapsi molemmilla saman verran. Miten se elintaso turvataan sitten toisella ns. etävanhemmalla joka maksaa elatusmaksut eikä saa lapsilisiä??

jos vaikka äiti ostaa aina lapselle kaikki vaatteet tms tavarat. Eihän se silloin tasan mene vaikka molemmat elämisestä yhtä paljon maksaisikin.

Sitten on vielä se että jos etän ja lähin tulojen välillä on suuri ero, saatetaan etälle määrätä elari, jotta lapsen elontaso ei siellä köyhällä lähillä olisi aivan surkea. Tällaisen tapauksen tiedän ja elari on oikeuden määräämä. Ei iso, mutta kumminkin.

Esimerkiksi vesimaksu on tällainen. Lapsi on kirjoilla aina vain lähivanhemmalla, joten etävanhemman luona lapsi käy ikään kuin "kylässä" eikä etävanhempi joudu maksamaan vesimaksuja, koska lapsi ei ole siellä kirjoilla.



Yleensä myös lähivanhempi huolehtii enemmän vaatekuluista jne.



Viikko-viikko-systeemi EI tarkoita lainkaan mukaan sitä, että elatusapua ei joutuisi maksamaan. Se pienentää toki elatusavun määrää, mutta ei koskaan poista sitä kokonaan jollei sitten lähivanhempi ole selvästi varakkaampi kuin etävanhempi.

ehdotettiin myös tällaista järjestelyä. Oli ollut se ehdottava viranomainen kuulemma ihmeissään, kun kumpikaan vanhemmista ei nähnyt mitään syytä, miksi kummankaan pitäisi viikko-viikko-systeemissä maksaa toiselle osapuolelle yhtään mitään.

jos vaikka äiti ostaa aina lapselle kaikki vaatteet tms tavarat. Eihän se silloin tasan mene vaikka molemmat elämisestä yhtä paljon maksaisikin.

Minä maksan lapsen harrastukset,sekä varusteet. Maksan lapsesta vakuutukset.

Minä ostan lapselle vaatteet, sekä tänne että isän kotiin. Minä hankin lapselle repun, koulutarvikkeet. Minä hankin silmälasit, lahjat kavereiden synttäreille.

Isä ruokii lapsen ja majoittaa sen viikon kun siellä on.

Näin siksi että isä ei ole tarpeeksi vastuullinen hoitaakseen näitä asioita, ne aina unohtuivat tai oli joku muu syy. Lapsen takia minä hoidan nämä asiat. Ei tavitse surra ja stressaten miettiä sitten onko kaikki kunnossa.

Aluksi exä ei maksanut elareita, mutta koska kaikki näytti jäävän minun harteilleni, vaadin elatusmaksuja.

Oli ollut se ehdottava viranomainen kuulemma ihmeissään, kun kumpikaan vanhemmista ei nähnyt mitään syytä, miksi kummankaan pitäisi viikko-viikko-systeemissä maksaa toiselle osapuolelle yhtään mitään.

Harvemmin on lapsilla esim. molemmissa osoitteissa omat vaatteensa. Yleensä ne vaatteet ostaa lähivanhempi ja niitä sitten pakataan etävanhempi-viikoille mukaan.

Samoin lähivanhemmalle tulee kuluja, joita etävanhempi ei joudu maksamaan, koska lapsi ei asu virallisesti hänen luonaan.

tehtiin niin että mä jäin isän luo kirjoille, mun pikkuveli jäi kirjoille äidin luo ja silti mentiin viikko-viikko-systeemillä aina samaan aikaan veljen kanssa. Eli silloin tavallaan kulut meni puoliks ainakin virallisen tahon puolelta koska molemmilla oli kirjoillaan yksi lapsi. Näin jälkeenpäin ajatellen systeemi oli hyvä, vanhemmat ei riidelleet meidän tapaamista tms. ja saatiin olla molempien vanhempien kanssa yhtälailla tekemisissä. Toki se ydinperhe ois se ihanne varmaan, mut jos ero tulee, tuo vuoroviikko-systeemi antaa lapselle mahdollisuuden olla molempien vanhempien kanssa tarpeeksi.

Ei tuo siis tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa, koska lapsi asuu joka toinen viikko etävanhemmalla.



Jos joku ihmettelee tätä lakia, niin ei varmaan tarvitse enää ihmetellä, kun lukee tätä ketjua. Yleensä se lähivanhempi hoitaa kuitenkin kaikki viralliset asiat sekä vaatteiden yms. hankkimiset, etävanhemmalle jää vain ruoan ja vessapaperin hankkiminen omalla viikollaan.

tuloerot vanhempien välillä ovat tosi isot? Maksaako etävanhempi vapaaehtoisesti elarit vai onko ne määrätty maksettavaksi?

Vaikea ulkopuolisen on tietää, mistä toisten taloudelliset järjestelyt johtuu. Harvat kertovat kaikkia raha-asioitaan ja syitä niin tarkkaan muille ihmisille, jollakin yksittäisellä tiedolla ei paljon tee.

Että muka "lähi" yleensä ostaa sitä ja tätä. Ei vuoroviikkosysteemissä ole mitään "lähi" ja "etä"-vanhempaa, ihan tasa-arvoista vanhemmuutta se on. Meillä yhteinen tili, sinne laitetaan rahaa suhteessa tuloihin, ja sieltä ostetaan lasten vaatteet, harrasteet jne. Ihan sama kuka ostaa, erittely vaan viestiin. Vaatteista on sovittu, että ennen uusien ostamista kysytään, onko toisen luona "liikaa" tuon ja tämän tyyppisiä vaatteita. Mitään eivät lapset kuljeta kodista toiseen, isommat harrastekamat hoidamme me vanhemmat keskenämme ja muuten on kahdet kamat. Lapset ovat kirjoilla eri vanhemmillaan, eivät itse edes tiedä missä ovat kirjoilla kun ei sillä ole mitään väliä.

Että muka "lähi" yleensä ostaa sitä ja tätä. Ei vuoroviikkosysteemissä ole mitään "lähi" ja "etä"-vanhempaa, ihan tasa-arvoista vanhemmuutta se on.

Jos te ette ole tehnyt virallisia papereita, niin se on sitten teidän asianne.

Ja onhan sillä lapsen kirjoilla olemisellakin väliä, viimeistään sitten kun koulu alkaa niin lapsen itsensäkin pitää tietää mikä hänen osoitteensa on :).

Lain mukaanhan täytyy olla lähivanhempi, jonka pitäisi ostaa kaikki, MUTTA KUN EI SE LÄHIVANHEMPI OSTA. Rikkinäisiä vaatteita pakataan mukaan jne.



Itse voin "etävanhempana" (luonapito 50-50) vähentää lapsesta "elinkustannuksia" 27 euroa kuussa, kun se lähivanhempi kuittaa korotetun lapsilisän, asumistuen (koska lapset kirjoilla hänellä) jne. Lasten kustannukset esimerkiksi asumisen (vuokrat jne) osalta lasketaan täysimääräisinä lähivanhemman viikolta, mutta minun viikoltani ei.



Tämä on todellakin väärin, ja siihen tulee pian muutos, sillä tiedän monen etävanhemman valittaneen tästä ylempiin oikeusasteisiin.

meillä myös viikkosysteemi. Lapsen isä on töissä ja minä opiskelen. Eli vaikka olen lähivanhempi, niin lapsen isä on meitä kohtaan elatusvelvollinen. Elatusmaksuissa huomioidaan muistaakseni vähän yli neljäkymppiä luonapito vähennystä, jos lapsi on puolet kuukaudesta etävanhemman luona. Koska elän tuilla, niin elatussopimus oli pakko tehdä: tämä on minun ja lapsen ensisijainen tulo muihin tuloihin nähden. Isä ei kuitenkaan elatustukea meille maksa. Mielestäni se olisi jo epäreilua, kun hän muutenkin osallistuu omalta osaltaan lapsen ylläpitoon yhtä lailla kuin minäkin. Sopimus oli kuitenkin pakko tehdä. Toinen asia sitten, kun palaan töihin: silloin elatussopimuksella ei ole niin väliä.



Etävanhempi ei muuten ole velvollinen tapaamaan lastaan sovittuina viikoina, vaan voi halutessaan olla tapaamattakin. Se on lapsen oikeus, mutta ei etävanhemman velvollisuus. Myöskään koulukyytiä ei saa kuin lähivanhemman luota (jos vaikka molemmat asuis maalla).



Mielestäni oikeudet ja velvollisuudet pitäisi jakaa reilusti tasan, mutta lastenvalvoja on ainakin meille sanonut, että lukuisista aloitteista huolimatta ei tämä tule toteutumaan, koska järjestely käy yhteiskunnalle liian kalliiksi ja monimutkaiseksi. :(

Lähivanhempi-etävanhempi-systeemi vaatisi kyllä ehdottomasti korjaamista! Tuttavani erosivat ja lapset ovat isän ja äidin luona viikko-viikko-systeemillä. Molemmissa kodeissa on omat huoneet ja omat tavarat, joita kumpikin vanhempi ostaa yhtä lailla. Isä on kuitenkin tehnyt yleensä isommat hankinnat (esim. pojalle mopon) ja isä maksaa kaikki harrastukset. Äiti saa korotetut lapsilisät, vaikka ei oikeasti ole yksinhuoltaja, koska äidin uusi poikaystävä asuu samassa talossa. Isällä on isommat asumiskulut, koska isän talo on isompi ja sähkölämmitteinen.

En ymmärrä, miten tämä ns. lähivanhempi-äiti voi lakimiehensä kanssa vaatia korkeaa elatustukea isältä, vaikka äidillä on hyvä ammatti ja lähes yhtä hyvä palkka kuin isällä. Onko tarkoitus, että mies ylläpitää entien vaimonsa korkeampaa elintasoa? Tai että mies lyhentää entisen vaimonsa asuntolainaa, jonka tämä on ottanut, jotta on saanut maksettua miehen pois talosta...?

Ei mitään tolkkua...