Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa? näin elämäni ensirakkauden pitkästä aikaa.
20.08.2010 |
Olen siis jo naimisissa ja pienen tytön onnelinen äiti. Rakastan miestäni koko sydämestäni ja lasta tietenkin myös.
Viime viikonloppuna olin kaverilla hieman istumassa iltaa ja lonkku alkoi nousta päähän ja sitten ovesta käveli sisälle mun ensirakkaus! Mä menin ihan sekasin. Kädet alko täristä ja muutenkaan ei oikein pystynyt ajatella selkeesti enää. Tää mies oli siis sellainen teini vuosien ihastus tai oikeastaan rakkaus. Vähän meillä silloin menneinä vuosina oli sutinaa eli jotain pussailua ja ehkä vähän muutakin:) tää poika lähti sitten lukion jälkeen muualle opiskelemaan ja minä jäin vielä tälle meijän paikkakunnalle(hän on minua siis 4v vanhempi).
Vähän vaihdeltiin kuulumisia ja mies kyllä yritti tehdä vähän lähempääkin tuttavuutta ja baarissa sitten vähän tanssahdeltiin kun tuli viimeisiä hitaita. mitään ei siis tapahtunut!
Mutta myt mä en oikeesti saa tätä ihmistä mielestäni pois. Tuli vaan sellanen olo että olisko sittenkin pitänyt antaa jotain tapahtua niin ehkä ei vaivaisi niin paljon. Tää on ihan kauheeta. Ja kaiken lisäksi joka kerta kun avaan radion niin tulee joku biisi mikä niin muistuttaa tästä miehestä. Ei mä en kestä. Mikä mua vaivaa? Mitä jos HÄN olikin se oikea.
Kommentit (5)
Tiedän kokemuksesta. Mulla ainakin tulee vaikka mullakin on ihana perhe ja todellakin tiedän sydämessäni tehneeni oikean valinnan miehen suhteen.
Kai sitä hakee uudelleen sitä ihastumisen/rakastumisen tunnetta, jota ei sellaisenaan voi koskaan enää saavuttaa nykyisen miehen kanssa. Voi aina tietty "rakastua uudelleen" ja rakastaa syvemmin, mutta se tunne on silti ihan kutkuttavan eri jonkun muun kanssa. Mutta nämä tilanteet on niitä joissa meidän tulee pysyä vahvoina ja kuunnella järjen ääntä.
Mutta tiedän mistä puhut. Itselläkin tullut eräs exä taannoin vastaan ja täytyy sanoa, että pyöri erittäin kauan päässä ja tuli pyöriteltyä kaikenlaisia kuvitelmia ja "vaihtoehtoja". Mutta se oli vaan sellasta ajatusleikkiä ja ehkä sallinemme tällaiset tunteet aika ajoin itsellemme.
Ajan kanssa saat takuuvarmasti tuon ihastuksen tai sen tunteen pois mielestä (kunnes taas kohtaatte uudestaan ja sama rumba alkaa). Mutta en usko että saisit kuitenkaan hänenkään kanssa "parempaa elämää" kuin sinulla nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaippa tää joskus menee ohi. Pitää vaan toivoa että tää menis äkkiä ohi ja ettei ihan heti taas kohdattais. Tää olikin eka kerta neljään vuoteen kun kunnolla nähään. Kaupassa tai baarissa joskus nähny ohimennen kun on ollut täällä käymässä, mutta nyt pääsin puhe ja kosketusetäisyydelle ja aah... se tuoksuu vieläkin niin hyvälle. mä en kestä.
ap
Itse tapasin vast'ikään nuoruuden rakkauteni 17 vuoden takaa. Puhuttiin pitkään ja kävi ilmeiseksi, että molemmilla oli vielä tunteita toisiamme kohtaan. Tapasimme uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja nyt olemme aikamoisessa sopassa... Rakastuneita kuin silloin ennen. Toinen meistä on vapaa, toinen ei ja välimatkaakin on useampi sata kilsaa. Vielä en tiedä, miten tarina tulee päättymään. Tuskin kovin hyvin.
Tapasin nuoruudenrakkauteni kesällä 2008 entisessä kotikaupungissa. Rakastuimme hullun lailla ja nyt olemme yhteyksissä joka ainoa päivä, olemme nähneet n 40 kertaa. Olemme molemmat naimisissa.
Vallan normaalia että ennen olleet isot tunteet herää henkiin. Se ei tarkoita että haluaisit muutosta, tai haluaisit eroon miehestäsi. Se vaan kertoo että sulla on ollut muutakin elämää.
Mulla oli pari vuotta sitten ihan sama tilanne, joka sytytti mua vielä siksi että ex kertoi yhä rakastavansa mua, ja tyhmä ero teininä johtui väärinkäsityksestä Mä mietin pitkään että mikä tilanne mun elämässä olisi nyt jos sitä väärinkäsitystä ei olisi ollut!
Mulla oli jopa fantasioita siitä toisesta miehestä, ajattelin häntä toisinaan seksin aikana, mutta lopulta tulin ajatukseen ettei se vaihtamalla parane, ja se pieni kipinä mun päässä toi paljon uutta intoa seksiin, sekä sitä kautta parisuhteeseen. Missään vaiheessa en miehelle paljastanut tietenkään näitä ajatuksia, vaikka ne teki hyvää meille olisivat loukanneet miestä liikaa.
Tästä on jo yli 3 vuotta aikaa, mutta joskus ajatukset palaa tuohon aikaan. Mutta hymyilen ja rakastan miestäni.
Ja se helpottaa sullakin vielä joskus! Pyöritä vaan ajatuksia, ne ei haittaa ketään!