Ammatrtitaidottomat opettajat, ei osaa edes lukujärjestystä laatia.

Voisitkos sitten ystävällisesti kertoa kuka ne lukujärjestykset laatii??



Nehän on koulukohtaisia, ainakin tässä kaupungissa.



Oppilaatko vai lähikaupan myyjä?



Vai hatustako ne tunnit sinne lukujärjestykseen vedetään? Reksi pistää myssun kiertämään ja jokainen pedagogisesti valmistautunut ope vireystasonsa mukaan vetää tuntiaineen joko syvältä hatusta tai löysästi siitä päältä.



Kiitos ope, jos vaivaudut vastaamaan, vai onko vireystasosi nyt vastauskunnossa.



Ps, tottakai tiedän että joka luokalla on kouluhallituksen määräämät tuntimäärät, jotka esim. ekalla ja tokalla on 20 viikkotuntia jne luokan asteen mukaan....

meillä ainakin pidetään kirjat omassa luokassa.

Voisitkos sitten ystävällisesti kertoa kuka ne lukujärjestykset laatii?? Nehän on koulukohtaisia, ainakin tässä kaupungissa. Oppilaatko vai lähikaupan myyjä? Vai hatustako ne tunnit sinne lukujärjestykseen vedetään? Reksi pistää myssun kiertämään ja jokainen pedagogisesti valmistautunut ope vireystasonsa mukaan vetää tuntiaineen joko syvältä hatusta tai löysästi siitä päältä. Kiitos ope, jos vaivaudut vastaamaan, vai onko vireystasosi nyt vastauskunnossa. Ps, tottakai tiedän että joka luokalla on kouluhallituksen määräämät tuntimäärät, jotka esim. ekalla ja tokalla on 20 viikkotuntia jne luokan asteen mukaan....

eikä ongelmasi poistu, toivottavasti lapsellasi ei ole samaa ongelmaa -ohis

Voisitkos sitten ystävällisesti kertoa kuka ne lukujärjestykset laatii??

Nehän on koulukohtaisia, ainakin tässä kaupungissa.

Oppilaatko vai lähikaupan myyjä?

Vai hatustako ne tunnit sinne lukujärjestykseen vedetään? Reksi pistää myssun kiertämään ja jokainen pedagogisesti valmistautunut ope vireystasonsa mukaan vetää tuntiaineen joko syvältä hatusta tai löysästi siitä päältä.

Kiitos ope, jos vaivaudut vastaamaan, vai onko vireystasosi nyt vastauskunnossa.

Ps, tottakai tiedän että joka luokalla on kouluhallituksen määräämät tuntimäärät, jotka esim. ekalla ja tokalla on 20 viikkotuntia jne luokan asteen mukaan....

Itse opena käytän rastilukkareita senkin vuoksi että voi mennä asioita suurempina kokonaisuuksina ja jos joku teema jää kesken, niin voi jatkaa sitä vaikka koko päivän.



Kun käyttää oikein vaihtelevia, toiminnallisia ja monipuolisesti aktivoivia opetusmenetelmiä, niin kaikki, niin lahjakkaimmat kuin heikoimmatkin saavat useammin itselleen sopivimpia tehtäviä ja ohjausta. Oppilaat eivät myöskään kangistu kaavoihin, eli ovat valppaana, kuuntelevat ohjeet ja ottavat herkemmin uusiakin työtapoja vastaan ilman nikottelua.



Välillä kun käy sijaisena kirjavetoisesti vedetyssä luokassa, toimivat oppilaat kuin robotit. Oepn tullessa luokkaan rojahdetaan pulpettiin kuollut tyhjä katse kasvoilla, kaivetaan kirja ja tietty sivu ja oletetaan että siitä sitten eteenpäin vaan asioita kahlaten edetään. Viittaaminen on laiskaa ja oman mielipiteen esittäminen tai opettajan tai kirjassa lukevan asian kyseenalaistaminen ei tule mieleenkään. Ikään liittyvä kyseenalaistaminen kohdistuu lähinnä siihen saako purkkaa liimata edess istuvan tukkaan jne. toisarvoiseen.



Kun opetus on mielenkiintoisempaa ja oppilaat saavat itse osallistua asioiden toteuttamiseen, eikä aina tarvitse istua pulpetissa, on kaikilla milekkäämpää, niin oppilailla, mutta myös opettajalla. Siihen ei aina oikein 45min lukujärjestys istu, eikä ilmeisesti kaikkien vanhempienkaan näkemyksetkään valitettavasti.



Voisithan ehkä jutella open kanssa ja kysyä että minkälaisia etuja hän näkee vapaassa lukkarissa.

Miten on vielä non tiedostamattomia ( = tyhmiä) vanhempia, jotka ei tajua nykykoulumaailmasta mitään?

Itse opena käytän rastilukkareita senkin vuoksi että voi mennä asioita suurempina kokonaisuuksina ja jos joku teema jää kesken, niin voi jatkaa sitä vaikka koko päivän. Kun käyttää oikein vaihtelevia, toiminnallisia ja monipuolisesti aktivoivia opetusmenetelmiä, niin kaikki, niin lahjakkaimmat kuin heikoimmatkin saavat useammin itselleen sopivimpia tehtäviä ja ohjausta. Oppilaat eivät myöskään kangistu kaavoihin, eli ovat valppaana, kuuntelevat ohjeet ja ottavat herkemmin uusiakin työtapoja vastaan ilman nikottelua. Välillä kun käy sijaisena kirjavetoisesti vedetyssä luokassa, toimivat oppilaat kuin robotit. Oepn tullessa luokkaan rojahdetaan pulpettiin kuollut tyhjä katse kasvoilla, kaivetaan kirja ja tietty sivu ja oletetaan että siitä sitten eteenpäin vaan asioita kahlaten edetään. Viittaaminen on laiskaa ja oman mielipiteen esittäminen tai opettajan tai kirjassa lukevan asian kyseenalaistaminen ei tule mieleenkään. Ikään liittyvä kyseenalaistaminen kohdistuu lähinnä siihen saako purkkaa liimata edess istuvan tukkaan jne. toisarvoiseen. Kun opetus on mielenkiintoisempaa ja oppilaat saavat itse osallistua asioiden toteuttamiseen, eikä aina tarvitse istua pulpetissa, on kaikilla milekkäämpää, niin oppilailla, mutta myös opettajalla. Siihen ei aina oikein 45min lukujärjestys istu, eikä ilmeisesti kaikkien vanhempienkaan näkemyksetkään valitettavasti. Voisithan ehkä jutella open kanssa ja kysyä että minkälaisia etuja hän näkee vapaassa lukkarissa.

meillä ekasta lähtien lukkari ja ei meillä ainakaan mitään tyhjä katseisia laiskasti viittaavia robotteja. Taidat sijaistaa jossain Porvoon kouluista.

eli älä sentään tyhmittele.

läksyjä. Tehtävät voi tehdä samana päivänä, kun ne on saatu ja tietty sen tekstiosuudenkin lukea, mutta kuka muistaa perjantaina maanantaina annettua ja luettua läksyä?

Rehtori laatii lukujärjestykset

Kyllä meillä oma luokanopettaja tekee lukujärjestyksen omista tunneistaan.

Tämä systeemi että koulukirjat säilytetään ainoastaan koulussa ei mielestäni ole hyvä. Se estää reaaliaineissa oppilaan valmistautumisen tunneille. Tunneista ei saa täyttä hyötyä irti.

Muutenkin se estää lahjakkaan lapsen omatahtisen etukäteen materiaaliin tutustumisen. Ehkä se on tarkoituskin ettei keskiverto Erkki koe jäävänsä jälkeen.

kunnes opettaja tajusi, että on ihan turha kuulustella edellisellä viikolla annettuja läksyjä, koska kaikilla lapsilla oli kirjat pulpetissa eikä kotona. Kun ei tiennyt, mitä tarvitaan seuraavana päivänä, ei kukaan ottanut kirjoja kotiin, tehtäväthän tehtiin tehtäväkirjoihin ja usein ne ennätti tekemään jo koulussa.



Vasta vanhempainillassa huonoa oppimista ihmetellyt opettaja sai vanhemmilta kuulla, että kirjoja ei viety lainkaan kotiin, koska ei tiedetty, koska uskontoa tai biologiaa on seuraavan kerran. Turha raahata niitä edestakaisin. Opettaja sanoi "lukekaa seuraavaksi kerraksi", mutta ei kertonut, koska on seuraava kerta.



Ja kas, niin saatiin lukujärjestykseen paikat eri aineille.

no joissakin aineissa kyllä näin päin, mutta yleensä ensin opettaja opettaa asian oppilaille ja sitten otetaan vasta kirja pulpetista. Oppilas ei voi alkaa suoraan tekemään tuntitehtäviä esim. matematiikassa ennen kuin opettaja on opettanut uuden asian. Se on miltei mahdotonta ennen opettamista. Opettajan kuuluu opettaa.

Silloin lapsi voisi suunnitella omaa ajankäyttöään. Jos esimerkiksi tietää, että biologiaa on maanantaina ja torstaina, voi tehtävät tehdä keskiviikkoiltana ja muutenkin silmäillä opetellun sekä seuraavan asian.



Nyt siis läksyt tehdään juuri sinä päivänä, kun ne on annettu. Tukeeko tämä oppimista aina parhaalla tavalla? Jos biologiaa onkin sitten seuraavan kerran vasta viikon päästä, olisi ihan normaalia, että asia ei ole enää niin tuoreessa muistissa.



Koulussa harjoitellaan tehtävien aikatauluttamista (läksyt) ihan tulevaa opiskelua ja työelämää varten. Vai teettekö te vanhemmatkin tänään annetun työtehtävän heti valmiiksi vai vasta lähempänä DL:a? Haluatteko ennen palaveria käydä vielä asiat läpi ja palauttaa ne mieleen. Miksi 10-11 -vuotiaat eivät tällaista voisi harjoitella?



Miten kokeet, pistokkaat ja kuulustelut järjestetään?

Pitääkö vanhemman käydä hakemassa koulusta kaikki kirjat kotiin?

Silloin lapsi voisi suunnitella omaa ajankäyttöään. Jos esimerkiksi tietää, että biologiaa on maanantaina ja torstaina, voi tehtävät tehdä keskiviikkoiltana ja muutenkin silmäillä opetellun sekä seuraavan asian. Nyt siis läksyt tehdään juuri sinä päivänä, kun ne on annettu. Tukeeko tämä oppimista aina parhaalla tavalla? Jos biologiaa onkin sitten seuraavan kerran vasta viikon päästä, olisi ihan normaalia, että asia ei ole enää niin tuoreessa muistissa. Koulussa harjoitellaan tehtävien aikatauluttamista (läksyt) ihan tulevaa opiskelua ja työelämää varten. Vai teettekö te vanhemmatkin tänään annetun työtehtävän heti valmiiksi vai vasta lähempänä DL:a? Haluatteko ennen palaveria käydä vielä asiat läpi ja palauttaa ne mieleen. Miksi 10-11 -vuotiaat eivät tällaista voisi harjoitella? Miten kokeet, pistokkaat ja kuulustelut järjestetään?

päiväkohtaisesti. On kohtuutonta että lapsi raahaa 4-5 kilon reppua pitkiä matkoja, kantaen kaikkia kirjoja. Ja kaikilla ei ole omaa luokkaa, ja opettajiakin on 6, ja kyse 3 luokkalaisesta. Apulaisreksi laatii lukujärjestyksen lapsen koulussa, esim kieltenopetus vaatii aikapaljon järjestelyä, jos sama opettaja kiertää eri kouluissa, esim Helsingissä. Eli reippaasti kysymään opelta ne tunnit, vaikka vanhempainillassa.

kun noin neljännellä jotkut vielä omalla luokallani tekivät läksyt heti samana päivänä ja opettaja järkyttyi tämän kuultuaan. Läksyt olisi pitänyt ehdottomasti tehdä siksi päiväksi, jolloin ne kuulustellaan, ei pahimmassa tapauksessa jo viikkoa aiemmin.

Koulussa pidetään ne kirjat, joista ei ole läksyä. Läksyt tehdään heti samana päivänä, ja seuraavana päivänä viedään kirjat takaisin kouluun.

Omat oppilaat ja vanhempansa pitävät tyylistäni ja oppimistulokset ovat hyviä.



Läksy viedään kotiin, tehdään samana päivänä ja aiheeseen palataan heti seuraavana päivänä. Kielissä tietysti toisin, mutta ne lukevatkin lukujärjestyksessä.



Kun muokkaa opetuksen aihekokonaisuuksiksi, on kaikki niin paljon mielekkäämpää ja sujuvampaa.

Suunnittelu on työläämpää (pitää koko ajan huolehtia opetussuunnitelman mukaiset sisällöt ja tavoitteiden saavutus sekä ajankäytölliset painotukset), mutta tuntien pito on hauskaa. Vanhemmat pysyvät maanantaisten viikkotiedotteiden avulla hyvin kärryillä. Teemme paljon erilaisia retkiä lähiympäristön kohteisiin (luontoon ja esim. eri työpaikoille ja museoihin) joiden ympärille nivon aina kokonaisuuden. Välillä luokka-asteen tason mukaisesti kokonaisuus on käsittänyt viikon-parin ajan luokassa olleen laboratorion (useinkin, eri alojen), lehtitoimituksen, eri alojen "yrityksiä", onpa luokassa ollu viikon sirkus ja kaksi viikkoa pidimme kokonaista maailmaa. Teemattomiakin kausia on kun joskus ei vaan riitä paukut suunnitteluun ja on vedetty ns. "tavallisesti". Silloin lapset alkavat kysyä uuden teeman perään viimeistään parin päivän tavallisen työskentelyn jälkeen.



Mielestäni 6.-luokkalaisten on aika tottua 45min-systeemiin ettei se tule uutena yläkouluun mennessä. Jo 5.-luokalla voi vähentää teemojen määrää ja pituuksia.



Olen opettanut 1.-4. luokkia vakituisesti ja joskus aikaisemmin yläkoulussa historiaa, jota vedin tavalliseen 45min-systeemiin kuuluvasti. koulutukseni on luokanopettaja ja historian aineenopettaja. Pääaineopinnot siis molemmista, historiasta ja kasvatustieteestä. Yhteiskuntaopista kuitenkin vain 15 opintoviikkoa, sillä suuntauduinkin luokanopetukseen näillä näkymin. On vapaampaa ja hauskempaa juuri siksi että on helpompi pitää vanhempiin yhteyttä (25 oppilasta, kun yläkoulussa opetin noin 200-300 oppilasta jaksosta riippuen)ja voi itse suunnitella jos vaikka mitä kokonaisuuksia.

Mutta usein vedetään kaksi tuntia putkeen ja sitten vähän pidempi tauko. Ei kuitenkaan jatkuvasti, sillä aikataulusta poikkeavat välitunnit täytyy itse valvoa muiden valvontojen lisäksi ja välillä on pakko päästä hoitamaan juoksevia asioita välitunnila (mm. puhelut, sähköpostit, reissaritekstit, palaverit toisten opettajien kanssa jne. jne.)

Se on OPETUShallitus. Ja yksittäiset opettajat eivät laadi lukujärjestyksiä, vaan rehtori tai rehtorin määräämä henkilö. Ota yhteyttä rehtoriin, vai uskallatko aukoa naamaasi vain opettajille?