Miksi käytte neuvolassa?

Mä käyn neuvolassa lähinnä juuri punnituttamassa lapsen ja hakemassa rokotteet. En niinkään kaipaa sieltä neuvoja ym. Itselläni on ihan toiset lähteet hakea apua ja neuvoja jos on joku ongelma. Olen omasta mielestäni aika varma tässä " äitiydessäni" eikä vastaan ole tullut mitään mieltä askarruttavaa kysymystä sitten esikoisen ensi kuukausien. Ja jos tulee niin vastaus löytyy yleensä muita äitejä jututtamalla. Neuvola ei ole minulle mikään " turvapaikka" , äitiysneuvolakin vaihtui aika pian raskauduttuani äitiyspoliklinikkaan ja siellä kävin koko raskausajan rutiinitutkimuksissakin, eli neuvola ei ole kamalan tuttu paikka silläkään saralla. Lastenneuvolassa käydään kuukausittain kuopuksen kanssa ja neuvolan-täti on ihan kiva ihminen.



Jos joku lääketieteellinen pulma iskee, otan yhteyden suoraan lääkärin vastaanottoon, en neuvolaan.



Olen myöskin aloittanut lisämaidot, kiinteät, puurot, lihat, kalat ja munat sekä maitotuotteet meidän lapsikohtaista aikataulua noudattaen, en neuvolan opasvihkosta seuraten. Koska omasta mielestäni olen kykenevä päättämään milloin lapseni on kypsä mitäkin syömään ja aika samoissa olen mennyt kuitenkin neuvolan suositusten mukaan.



Usko neuvolajärjestelmään horjui kovasti kun esikoisen maitoallergiaa ei noteerattu minään neuvolassa vaan oli kuulemma " ikään kuuluvaa ripulointia" , anteeksi mitä? Mentiin yksityiselle ja lääkäri sanoi jo kättelyssä että maitoallergia kyseessä=)



Mutta kyllä kuitenkin käydään kunnan neuvolassa ja muuten hyvää palvelua olen sieltä saanut.



Touko ja Pojat 2, 5 v ja 6 kk

Olisi kieltämättä mullakin usko mennyt jos olisi osunut omalle kohdalle " Ikään kuuluva ripulointi" ;-) En väitä olevani terveydenhoitajana täydellinen, eihän meistä kukaan voi olla täydellinen missään asiassa, mutta suurin uskon horjuttaja asiakkaiden keskuudessa on juuri se jos ohitetaan vaikeat tai oudot asiat olan kohautuksella ja sanotaan juuri nuo taikasanat " kuuluu ikään" . Tai yleensäkin missä työssä tahansa ja elämässä yleensäkin, itsensä kehittäminen ja asioihin perehtyminen sekä jatkuva uuden oppiminen kantaa pitkälle.





Lisää keskustelua asiasta :-)





Kaisu

Itse nautin neuvola käynneistä tosi paljon! On kiva jutella vauva-asioita kokeneen terveydenhoitajan kanssa. Meille sattui noin 55-vuotias neuvolantäti, joka on hyvin perillä tämän hetkisistä suosituksista esim. imetyksen suhteen. Hän aina ensin kysyy, miten minä jonkin asian tekisin ja sitten vasta kertoo oman mielipiteensä. Eikä ikinä tyrmää omaa ehdotustani! Voin todella puhua tuesta jonkalaista minä kaipaan esikoiseni kanssa.



On todella harmi, että monella on huonoja kokemuksia neuvolasta ja saan olla tyytyväinen, että kemiat minun ja meidän neuvolan tädin kanssa kohtaavat.



L73 ja poika 6,5kk

Tärkein asia meille lienee nuo mittaukset ja rokotukset. Kyllähän sieltä myös tarvittaessa saa neuvoja muihinkin asioihin, mutta samoin kuin Touko03ja05:lla, myös minulla ensisijaiset tietolähteet ovat muualla.



Neuvolajärjestelmää pidän erittäin hyvänä systeeminä, koska sen avulla pystytään puuttumaan varhain mahdollisiin ongelmiin ja turvataan apu myös sellaisille, joilla ei ole tukiverkostoa.



Oma kantani on, että neuvolaan kannattaa suhtautua maalaisjärkisesti, eli kuunnella, mitä siellä on sanottavaa ja tehdä sitten itse omat päätökset. Mm. nuo yksityiskohtaiset ohjeet, missä järjestyksessä kiinteitä " pitää" aloittaa ja antaa, ovat mielestäni ihan turhia. Tuskin lapsen kannalta on mitään merkitystä, saako ensin perunaa vai porkkanaa tai marjoja vai hedelmiä. " Neuvolatätejä" on tosiaan monenlaisia ja neuvojakin on aika monenlaisia. Tuskin ne paljon suositusten ohi menevät (paitsi että meidän täti ei suositellut 6kk täysimetystä), mutta kyllä ne vähän mielipidejuttuja välillä ovat.

me käydään tietenkin mittaamassa jne... Se on myös se paikka, mistä lähden neuvoa kyselemään, jos jotain on mielessä. Kuitenkin meillä (ja varmaan ehkä muillakin) on niin, että sieltä saa usein sellaisia neuvoja, jotka on kuin suoraan opeteltu ulkoa jostain suosituslistasta ja jonka siis oikeastaan tiedän jo etukäteen. Joten apua ei välttämättä sitten saakaan.



Esimerkkinä on tästä lapsentahtinen imetys. Minun lapseni ei osannut kuitenkaan syödä silloin kun oli nälkä, vaan söi koko ajan vähän ja vatsahan siitä tuli kipeäksi. Neuvolan mukaan vatsavaivat ja itkuisuus kuuluu " siihen ikään" . Muualta sain neuvon kokeilla säännöllisiä syöttövälejä. Vaikka tämä kuulosti neuvolan mielestä " niiltä 70-luvun hömpötyksiltä" , niin kokeilin tätä ja se auttoi. Myös d-vitamiinit, ei terkkarin mukaan aiheuta vatsavaivoja yms oireita, joita meillä oli. Kuitenkin ne hävisivät, kun pidin vitskuista taukoa...



Eli se mitä haluan sanoa on, että neuvolalta puuttuu taito käsitellä lapsia erilaisina yksilöinä. Kaikkiin vaan sovelletaan samoja suosituksia, vaikka kuinka näkee, että lapsella on paha olo.



Kysyn kuitenkin edelleen neuvolasta apua ongelmiin, sillä sieltä saa myös hyviä neuvoja. Kuitenkin suhtaudun vähän samalla varauksella kuin myös tältä palstalta saamiini neuvoihin: ne ovat ehkä toimineet jollain muulla ja voinko soveltaa neuvoa omaan lapseen...



T: MrsH

Oli niin mielenkiintoinen keskustelun aihe että oli pakko vastata.Olen myöskin terveydenhoitoalan ihmisiä.Työskentelen sairaanhoitajana sisätautiosastolla.Minulle neuvola on paikka jossa seurataan lasteni kehitystä.Muutakin kuin pituuden ja painon mittaus.Siellä saa rokotukset yms.Myöskään henkisen tuen sekä monenlaisen tiedon osuutta mitä sieltä saa ei voi vähätellä.



Minulla on kolme lasta joiden kanssa olen neuvolassa käynyt.Ja täytyy sanoa että pääosin kokemukseni ovat hyviä.En ole ollut joka asiassa samaa mieltä terveydenhoitajien kanssa ja itse olen tehnyt päätökset lastenhoitoon liittyvissä asioissa,totta kai.Mutta on ollut kiva kun olen voinut soittaa ja kysyä jos joku asia askarruttaa mieltä.



Pari kertaa on tullut vastaan sellainen todella kuvottava terveydenhoitajan kaikkitietävä asenne,jossa ei kunnioiteta asiakkaan mielipidettä tai tietämystä ollenkaan.Uskoisin että sellaiset saavat juuri aikaan vastenmielisyyttä jopa koko neuvolaa kohtaan.Mutta kuten jo edellä kerroin kokemukset ovat olleet pääosin hyviä.Ja kohdalleni osuneet terveydenhoitajat asiansa osaavia ja mukavia ihmisiä.

Kyllä kai minä vien lapseni neuvolaan jo pelkästään senkin vuoksi, että se on hänen oikeutensa. Minusta neuvolakäynnit on mukavia, pientä punnitaan ja mitataan ja katsotaan, että kaikki on kunnossa. Neuvolassa saa kertoa kuulumisia, miten on mennyt ja kuinka välillä väsyttää. Ainakin meidän neuvolatäti on kiinnostunut koko perheen hyvinvoinnista, myös isän ja sisarusten. Hyvin kokonaisvaltaisesti on meidän perhe otettu huomioon. En myöskään odota, että terveydenhoitaja olisi lääkäri, ne käynnit on sitten erikseen. Periaatteessa lähes kaikki tieto jota neuvolasta saan on nykyään jo tuttua asiaa, koska kyseessä on jo kolmas lapsi. Siitä huolimatta minusta on kiva kuulla ne samat litaniat, ikään kuin varmistuksen varmistukseksi. Pahempaa olisi se, jos terveydenhoitaja olettaisi minun muistavan kaikki asiat entuudestaan. Hyvää hoitoa ja neuvontaa ollaan saatu ja kovasti arvostamme sitä.

suorastaan vihaan neuvolatätiäni.Kotikäynnillä ollessaan mainitsin hänelle että minua masentaa.Noh,hän oli heti tuputtamassa minulle psyykkistähoito/mielialalääkkeitä,soitti jopa jonnekkin sairaalaan ja vääristeli että minulla on muka anoreksia taustana,mikä ei pidä paikkansa.Noh..seuraavana päivänä hän soitti klo 9 aamulla ja kysyi minulta " kai olet ruokkinut lapsesi" .kun sitten yhtenä päivänä emme vastanneet puhelimeen hän lähetti meille lastensuojeluvalvojat tarkistamaan mikä tilanne meillä on kotona.(minua ei masentanut kuin ekat kaksi viikkoa ja silti kykenin hoitamaan lastani)..ja yhä tämä neuvolatäti vainoaa meitä..(jos emme jostain syystä vastaa puhelimeen hän ottaa heti yhteyttä tähän lastensuojeluvalvojaan ja lastensuojeluvalvoja viestittää että " terveydenhoitaja on huolissaan kun ei tiedä mitä vauvalle kuuluu" ) en tiedä onko tämä ikärasismia vai mitä?





Hiires + ukko + kääryle 2kk

Meille on kyllä osunut miellyttävä terveydenhoitaja, työkokemusta n. 30 v., joten häneltä löytyy perspektiiviä vauvojenhoitoon 70- luvun suosituksista lähtien. Hänen yleisin neuvonsa onkin:" Luota omaan intuitioosi" , ja minulle se on ollut hyvä neuvo. Hän ei muistaakseni koskaan ole " määrännyt" minua tekemään millään tietyllä tavalla, mutta on kyllä kertonut erilaisista vaihtoehdoista ja kertonut, miten hän itse minun sijassani tekisi.

Henkilökemioilla on näissäkin asioissa varmasti iso merkitys.

Ehkä ennemminkin tietoa siitä, mikä on yleinen käytäntö. Silloin on helpompi verrata niitä omia tapoja ja jos teen erilailla jotain, teen sen jostain syystä enkä vain, koska en tiedä miten " kuuluu" tehdä.



Neuvolan tärkein tehtävä on mielestäni seurata lapsen kehitystä. Vanhemmat eivät välttämättä huomaa oman lapsen poikkeavuuksia, koska ne tuntuvat niin tutuilta ja normaaleilta. Siis refleksien seuraaminen, painon ja pituuden mittaukset, sydämen kuuntelu, ym. Se on suurin syy sille, miksi me käymme neuvolassa.



Ja aina on tietysti myös mukava lähteä ulos kotoa jonkun syyn takia - se piristää elämää kummasti, kun on jotain muutakin tekemistä päivittäisten rutiinien lisäksi.

juuri niissä punnituksissa ja rokotuksissa.



Minun luottamukseni meni jo ensimmäisellä neuvolalääkärikäynnillä. Lääkäri moitti minut aivan pystyyn, hän kyseli henkilökohtaisia kuten että mitäs sinä teet, vastaisin olevani kotona ja pysyväni siellä mahdollisimman kauan, ja tähän hän sitten heitti että " just joo, miehes elätettävänä, mitäs sitten kun miehes jättää sut ja lapsen?" . Meinasi itku päästä :(

Toinen lääkäri ei ole ilkeä, mutta välinpitämätön ja ammattitaidoton. Kun olin raskaana hän ei osannut diagnosoida erästä ihan perussairautta, joka onneksi ei ollut lapselleni vaaraksi. Olen harkinnut valituksen tekoa, koska saattaa olla että eräänä päivänä hän ei osaa diagnosoida tautia joka voi olla jonkun toisen lapselle kohtalokas :( Muutenkin nainen on todella tympeä eikä häneltä kannata mitään kysellä... Näkee kauas että ei häntä homma kiinnosta.



Äitiysneuvolan täti on aivan ihana, häneltä on saanut tukea ja kannustusta, toisin kuin lastenneuvolan tädiltä. Täti kysyi viimeksi että miten imetys sujuu, ja vastasin että ei suju, lapsi syö koko ajan enemmän ja enemmän pullosta kun en osaa yhtään imettää eikä lapsi imeä. Täti vaan vastasi että vai niin, nähdäänpä sitten ensi kerralla ja avasi minulle ystävällisesti oven. En edes ehtinyt kysyä onko mitään vielä tehtävissä. Se siitä imetystuesta.... Nyt me sitten ollaan kokonaan pulloruokinnalla, vaikka eihän se heidän vika ole vaan omani.



Kaiken tiedon ja tuen mitä tarvitsen, etsin ja saan täältä, kiitos teille siskot!



-Lupicaia pentuineen-

No tietysti nuo rokotukset ja punnitukset, mutta niiden lisäksi myös kaikki muu. Käydään vähän kuin varmistamassa, että lapsella on kaikki hyvin :)



Meidän terkkarilla on aimo annos järkeä, hän ei tuputa mitään tiettyä katsantokantaa vaan ymmärtää, että lapset ovat yksilöitä, eikä sama ohje päde kaikkiin lapsiin.

Minäkin käyn neuvolassa pääasiassa seuratakseni lapseni kasvua ja kehitystä ja hakemassa rokotteet. Mitä muita syitä pitäisi olla? Meillä on kyllä erittäin mukava ja ammattitaitoinen terkkari lastenneuvolassa, sellainen joka tosiaan tietää esim. nämä nykyiset ruokasuositukset ja myös sen, miksi suositellaan sitä, mitä suositellaan. Kuitenkin olen itse muista lähteistä ottanut sen verran paljon selvää, että uusia juttuja neuvolassa harvemmin kuulee, tai saisi sellaista tietoa jota minulla ei jo ole. Mutta minusta on mukava käydä juttelemassa neuvolantädin kanssa, kertoilla lapseni kehityksestä ja kuulla, mitä sanottavaa hänellä on missäkin ikävaiheessa.



Ymmärrän ihan hyvin sen, että neuvolaan ja terkkareiden tarjoamaan " tietoon" suhtaudutaan nykyisin sangen kriittisesti, kun täältäkin saa lukea siitä, miten monet terkkarit suosittelevat kiinteiden aloitusta 3 kk iässä, ovat sitä mieltä ettei äidinmaito riitä yksinään lapsen ravinnoksi (vaikka lapsi kasvaisi ihan normaalisti), ovat tuputtamassa kiinteitä tai korvikkeita jos lapsi ei kasva juuri käyränmukaisesti, ovat sitä mieltä että kestovaipat aiheuttavat vaippaihottumaa, suhtautuvat välinpitämättömästi äidin epäilyksiin siitä, että lapsella on allergia, korvatulehdus tms. jne. Varsinkin silloin, jos terkkari tarjoaa suoraan täysin väärää tietoa tai antaa ohjeita, jotka pohjaavat johonkin 70-luvun suosituksiin, en ihmettele, jos häneen ei sitten muissakaan asioissa luota. Varmasti suuri osa terkkareista osaa asiansa, mutta valitettavan paljon on niitäkin, jotka eivät välitä tarkastaa tietojaan ja päivittää osaamistaan, tai jotka antavat oman mielipiteensä asioista mennä esim. annettujen suositusten edelle.

Meillä on aivan ihana neuvolatäti, joka oli jo äitiysneuvolan puolella. Meillä synkkaa todella hyvin, joten olen aina saanut häneltä vastaukset minua askarruttaviin kysymyksiin. Hän myös osaa kannustaa ja antaa tukea tarvittaessa.



Minulle on ollut tärkeää, että saa neuvolasta hyviä neuvoja. Näin esikoisen kohdalla sitä on aluksi kovin epävarma monenkinlaisten asioiden kanssa, joten neuvolan tuki on ollut hyvä apu.



Ainoa, mitä ihmettelen suunnattomasti, on neuvolalääkärit. Täällä meidän espoolaisessa neuvolassa ei nimittäin ole mitään takeita siitä, osaako neuvolalääkäri edes olla lapsien kanssa. Poikani 4kk-neuvola meni aivan penkin alle, kun nuori naislääkäri ei puhua pukahtanut vauvalle mitään tutkimusten aikana. Hän vain vaitonaisena ja totisena tutki pojan. Lopuksihan poika itki vuolaasti, kun ei ole tietenkään tottunut siihen, että tuollainen tuppisuu kääntelee ja vääntelee. =(



Myös raskausaikana eräs lääkäri teki minulle sellaisen tutkimuksen, josta tein valituksen. Hänhän otti omatoimisesti puhelimen käteensä ja soitti minulle haukkuakseen minut pystyyn ja toivotti minut alimpaan helvettiin. Vein asian eteenpäin ja se hoidettiin, mutta pointtini on, että neuvolalääkäreihin on luottamus mennyt.



Meillä on ensi viikolla 8kk-lääkäri, joka on neuvolassa. Lääkärinä on nyt sellainen ihminen, jonka tiedän olevan hyvä. Muuten, luulen että alamme käymään yksityisellä lääkärilla hoitamassa lääkärikäynnit ja neuvolassa vain terveydenhoitajan luona.



Aurinkoista syksyä,



Nalle ja poika 7,5kk

eipä muuta. Meillä on varmaan seudun lyhimmät vastaanotot tyyliin" pakolliset hoidettu,oliko muuta-ei- nähdään kuukauden kuluttua"

Minusta Suomessa on mahtava neuvolajärjestelmä, joten miksipä en käyttäisi neuvolan palveluita. Mukavahan siellä on käydä lasta silloin tällöin näyttämässä.



Neuvoloiden myötähän on mm. lapsikuolleisuus laskenut huimasti.



Minä kyllä kuuntelen kulloiset suositukset kuuliaasti, vaikka aina en itse hoidakkaan lapsiani niiden suositusten mukaan. Minulla on kaksi lasta ja molempien kohdalla mm. kiinteiden aloitus on mennyt eri tavoin kun suositus. Esikoiselle aloitin kiinteät 3kk:den iässä ja kuopuksen kanssa aion siirtää kiinteiden aloitusta, koska rintamaidolla kasvaa niin hyvin ja maitoa riittää.



Itsekin hoitoalan ammatissa, joten tuota lapsen kehitystä ja noita refleksien häviämisiä ja esiin tuloja osaan seurata itsekin, mutta vieras ihminen osaa katsoa lasta eri tavalla kuin ite. Useimmat neuvolan tädit ovat olleet ihan mukavia, ja minkä ne niille suosituksille voi. Tosiasiahan se on ettei ne suositukset useinkaan päde oman lapsen kohdalla..



Kaikki kunnia neuvoloille ja neuvolantädeille!!



t. Minä ja vauveli reilut 3kk

Meillä on todella mukava nelikymppinen neuvolatäti. Tuntuu hyvältä kun hänelle voi soittaa ja kysyä neuvoja jos tulee tarvetta. Myös on todella mukavaa kun neuvolaan kun menee niin aikaa on varattu enemmän kuin tarpeeksi. Saa puhuttua kaikki mahdollinen tarpeellinen ja hiukan tarpeetonkin ja hän jaksaa kuunnella jos on surua ja murhetta eikä vaivaudu vaikka asiakkaalta itkukin tulisi ja kyselee aina kuinka sujuu eikä tule sellaista tunnetta, että kuhan nyt kyselee tai utelee. On turvallinen itsellä olla ja vauvaakin kasvattaa kun on hänen kaltaisensa tuki olemassa. Toki tulee mentyä vauvankin takia sinne, jotta saa tietää, että kaikki on hyvin esim kasvussa ja saa tarpeelliset rokotukset ym. Olen todella kiitollinen hänen olemassa olostaan. Hän on ainakin oikean ammatinvalinnan tehnyt. Oli myös hyvä, että hän oli jo äitiysneuvolassa ja nyt hoitaa vauvani vuotiaaksi. Toki jos olisi ollut eri ihmisestä kyse niin olisi voinut olla helpotus jos terveydenhoitaja olisi vaihtunut, mutta mielestäni on hyvä ainakin tässä tapauksessa, että sama ihminen jatkaa vauvan synnyttyäkin kun tietää kotikuvioni, iloni ja murheeni niin osaa varmasti huomioida jos jotain suurta huomioitavaa tulee eteen.

seurantaa varten. Lisäksi neuvoloissa rokotetaan lapset tarttuvien tautien varalta ja jaetaan viranomaisten laatimat uusimmat ohjeet.



Aiempina vuosikymmeninä allergiaoiden alustava diagnostiikka ja hoito-ohjeiden antaminen jäi käytännössä neuvoloiden terveydenhoitajien vastuulle. Näin ei olisi saanut tapahtua, sillä terveydenhoitajien koulutus ei tuolloin kuten ei vielä nytkään riitä sairauksien diagnostisointiin.



Toinen ammattiryhmä, joka ohjasi allergioiden hoitoa olivat ravitsemusterapeutit. Ravitsemusterapeuttien näkemys ruoka-aineallergioiden hoidosta oli tuolloin hyvin kaavamainen, vaikeissakin allergioissa vaadittiin yhden ruoka-aineen mukana oloa jokaisesta ravitsemusympyrän ryhmästä ja ruoka-aineiden testaamiseksi laadittiin varsin usein lista, joka käytiin aikataulun mukaan läpi oireilun voimakkuudesta riippumatta, kerran sopivaksi havaittua ruoka-ainetta ei väliaikaisestikaan poistettu esim. pahimmaksi siitepölykaudeksi.



Neuvoloista odotettiin myös tukea vanhemmuuden alkuun. Erittäin usein tuki muuttui kiusanteoksi joko neuvolan henkilökunnan taitamattomuuden vuoksi tai ulkopuolisten häirittyä tahallaan neuvoloissa käytyjä keskusteluja. Näistä ongelmista valitettiin ja viranomaiset puuttuivat ongelmatapauksiin tarvittaessa henkilökunnan vaihtamalla. Allergioiden hyvän hoidon löydyttyä ja puhtaiden erikoisvastikkeiden tultua markkinoille tämän vuosituhannen puolella, neuvoista osattiin ohjata vauvat hoitoon jo varhaisessa vaiheessa ja uusien erikoisvastikkeiden ansiosta hoito muuttui huomattavasti aiempaa helpommaksi ja nopeasti oireilun poistavaksi.

Eli mittautan lapseni neuvolassa. Myöskään meidän maitoallergiaa ei noteerattu mitenkään, kaikki on aina vaan normaalia ja " hyvin kasvaa, hyvin kasvaa, suloinen, iloinen ihana poika" .



Meillä on ihan mukava th, mutta tietotaso on vähän niin ja näin -- allergioista th:lla ei ole minkäänlaista tietoa ja ravitsemusasioissakin aika puutteellista -- kyselee minulta välillä asioita! Sama juttu oli raskausajan liikunnan yms. suhteen -- kätilö-th käytti minua tietolähteenä ja muutaman aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelinkin kopioin th:lle joka oli aivan innoissaan. Tykkään kyllä jutella hänen kanssaan pojasta muuten vaan, mutta neuvoina en osaa th:n juttuja ottaa -- esim. imetyssuositukset eivät näyttäisi neuvoloissa menneen kovin hyvin läpi ja tuota ihmeellistä ikkunateoriaa (joka on siis lääketieteen ja kehityspsykologian piirissä yksinkertaisessa neuvolamuodossaan tyrmätty ja hylätty aikoja sitten) viljellään yhä -- kannattaa aloittaa kiinteät jo, että lapsi oppii lusikalle, muuten " herkkyysikä" menee ohi. Montako lusikkaa käyttämätöntä aikuista muuten tunnette?



Sinänsä neuvola on hieno instituutio ja olenpa tavannut terveydenhoitajia joita kovasti arvostan mutta väittäisin, että se osa, joka th:n koulutuksesta koskee vauvoja ja vauvanhoitoa tai raskautta on kuitenkin aika lyhyt -- varsinkin lukemaan tottunut ja tietoa työkseen käsittelevä ihminen hankkii tiedot helposti itsekin. Ja itse tutkimuksiin tutustuessa myös perustelut selviävät. Th:t minun kokemukseni mukaan ovat aika huonoja selittämään asioiden syitä -- kun joskus olen niitä tivannut, aina vaan viitataan suosituksiin, muttei osata perustella miksi suositellaan. Kun itse tutustuu suositusten taustalla oleviin tutkimuksiin, ymmärtää suositusten syytkin. Ainakin meidän th, joka on siis myös kätilö koulutukseltaan, kertoi, ettei hän juuri tutkimuksiin perehdy eikä kuulemma koulutuksessakaan perehdytä, opetellaan vain tuloksia " totuuksina" . Väitti tieteen kieltäkin niin hankalaksi, ettei se houkuttele itse opiskelemaan lisää, vaan lisäoppikin haetaan toisten uusiksi säännöiksi ja suosituksiksi suodattamista tuloksista...



Mutta kivaa neuvolassa silti aina on, en jättäisi missään nimessä käyntejä väliin :)

Neuvolakäynnit on mukavaa vaihtelua tähän aika yksinäiseen arkirutiiniin, siellä on mukava käydä kertomassa kuulumisia. Joskus myös askarruttaa nämä paino- ja pituusasiat. Meillä on oikein mukava neuvolantäti, mutta en ole häneltä juuri neuvoja kysellyt. Eniten apua kaipasin imetysasioihin tyttären ollessa pieni ja totesin neuvolan täysin kyvyttömäksi antamaan ohjeita lapsentahtisessa imetyksessä. Että tieto on hankittu muualta eli kirjoista, lehdistä ja tietysti netistä. Neuvolajärjestelmä on todella hyvä Suomessa, mutta jotkut yksittäiset tapaukset tietysti horjuttavat uskoa neuvolan asiantuntijuuteen. Itse en ole kovin kataliin " täteihin" törmännyt, mutta hurjia juttuja kuulee välillä. Mutta en niitä lähde tässä luettelemaan,samankaltaisia on mainittu edellisissäkin jutuissa.



Terveisiä siis terveydenhuoltohenkilöstölle: lisää koulutusta, uudempaa tutkimustietoa plakkariin ja vähemmän näitä vanhoja uskomuksia, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.