Mitä pitäis tehdä että ei repeä (synnytyksessä)?

jos paikat vedetään puukolla auki hyvissä ajoin.



Mut joo, yksi varma keino on, ei pidä hommautua raskaaksi.

Ja onhan viiltokin repeämistä, täytyy ommella. Tarkoitan että en halua revetä millään tavalla, en luonnolliesti enkä että tehdään viiltoa



ap

itse oikein vaikuttaa. Synnytin ensimmäiset kaksi ilman repeämiä, ekan ponnistusvaihe 3 min, toisen 40 min, joten ei vaikutusta. Kuopuksen sydänäänet hävisivät ja ponnistusvaihe oli aika järkky mieslääkärin maatessa vatsani päällä että saadaan vauva syntymään ja repeilin ihan riekaleiksi. Mitenpä sen olisi voinut estää..

Sorry et huvitti sun vika lause siis aapeen.Voithan yrittää estää repeämiä välttämällä ponnistamista mut ei se auta kun eihän se lapsi voi sun sisään jäädä=)

Ei repeäminen ole niin yleistä kuin luulet.Tällä palstalla siitä kertovat ne joilla kokemusta.Tosielämässä tunnen vain yhden joka on kertonut revenneensä.Itselläni yksi lapsi eikä revennyt mistään mut sitäkin pahempi,häntäluu murtui.Se saattaa kipuilla loppuelämän.

Mä itse olin vähän lukenut sellaisesta, että jos lihas on rentona se ei repeä. Ainakaan yhtä helposti. Mä olen aika hyvä kontrolloimaan lihaksiani ja pyrin ponnistusvaiheessa siihen, että ponnistan täysillä mutta samalla pidän alapään lihakset ihan rentoina. En revennyt, mutta episiotomia tehtiin. Se parani täysin.



Ponnistaminen ei myöskään sattunut. En tiedä oliko epiduraali vielä sitten vähän päällä (ponnistamisen tarve kyllä tuntui täysillä). Muutenkin olen ymmärtänyt että joillain se ei satu, toisilla sattuu ihan kauheasti. Ei voi tietää kun puudutteet, synnyttäjät, lapsen asento on niin erilaisia...



Et voi saada mistään varmistusta siihen ettet repeä. Yritän vain muistaa, että harva repeää pahasti ja niistäkin tutuistani, joille niin on käynyt, ovat kaikki kuitenkin toipuneet.



Ponnista täysillä, mutta rentona ja KUUNTELE KÄTILÖÄ! Kerro myös hänelle pelostasi.

repeätkö vai et. Siihen toki jonkin verran voit, tehdäänkö episotomia vai ei - toivoa voit, että ei, mutta ehkä kätilö sitten itse tilanteessa näkee, kannattaako se oikeasti (sinun parhaaksesi) tehdä vai ei.



Joskus vauva vaan ei mahdu tulemaan, ja on parempi parin sentin viilto kuin pahimmillaan repeäminen peräsuoleen saakka.



Synnytystä ei voi ennustaa, joten kannattaa olla juuri ajattelematta sitä. Ja etenkin pelkäämättä sitä! Jokainen synnytys on omanlaisensa, se menee uudelleensynnyttäjälläkin usein eri synnytyksien kohdalla aivan eri tavalla.

välilihaa voi rasvailla esim. jollain babyöljyllä tai vaikka oliiviöljyllä. itse olen hiukan skeptinen kuinka paljon mahtaa hyödyttää.



ponnistaessa kannattaa kuunnella kätilön neuvoja, hän osaa auttaa ja tukea välilihaa mahdollisuuksien mukaan.



itse synnytin 5 kg lapsen, ja siinä ei mitkään keinot estäneet repeämiseltä. mutta ei se niin kauheaa ole mitä voisi kuvitella, jälkikäteen vaan särkylääkettä tarpeen mukaan niin kyllä ne siitä pikkuhiljaa paranee. tai sitten aika kultaa muistoja, ja se ei enää muistu mieleen niin kamalana mitä kenties oli.



ei kuitenkaan kannata liikaa pelotella itseään etukäteen, ei sitä voi kuitenkaan ennakkoon tietää miten hyvin kaikki sujuu.

mutta noita repeilemiä ehkäisemään on kehitetty sellainen laitekin, semmonen "pumpattava pallo". Itse en ole kyseistä laitetta käyttänyt joten en osaa kertoa siitä mitenkään yksityiskohtaisesti, tarkoitus kuitenkin on pumppailla sitä palloa tuolla sisällä koko ajan täydemmäksi, tavoitteena 10cm (vrt. vauvan pää). Muistaakseni harjoittelu olisi hyvä aloittaa rv 35.



Tästä vekottimesta taitaa olla pelkästään postitiivisia kokemuksia, muistan lukeneeni erään keskustelun tästä aiheesta jostain ja taisipa olla niin että kukaan tällä laitteella harjoitellut ei ollut revennyt synnytyksessä. Samalla tuolla saa hieman esimakua ja harjoitusta ponnistamiseen kun sen pallon puskee ulos.

http://www.vauvakuume.com/Synnytys/Valilihan_vauriot/body_valilihan_vau…



Miten voin välttää välilihan vaurioita tai välilihanleikkauksen:



• Paras tapaa välttää välilihan leikkausta on valita synnytyspaikka, jossa on alhaiset välilihanleikkausprosentit ja jossa kätilöt rohkaisevat sinua ponnistamaan omien tuntemustesi mukaan. Jos sinulla ei ole vaihtoehtoja, keskustele asiasta etukäteen hoitohenkilökunnan kanssa ja ilmaise toiveesi selvästi synnytyssuunnitelmassasi.



• Hakeudu ponnistusvaiheessa pysty-, kyykky- tai konttausasentoon



• Vältä ponnistamista selällään tai puoli-istuvassa asennossa, sillä silloin lapsen pää painaa suoraan välilihaa ja estää venymisen.



• Älä kiirehdi ponnistusvaihetta, jotta väliliha ehtii venyä.



• Vältä epiduraalipuudutusta. Puudutus vaikeuttaa pystyasentoihin pääsyä ja saattaa vaikuttaa kehosi kykyyn ponnistaa lapsi ulos. Se myös osaltaan lisää vaikeiden repeämien riskiä. Kun synnytys etenee luonnollisesti ilman puudutuksia ja lääkkeitä, väliliha säästyy ehjänä jopa 50% synnyttäjistä.



• Käytä vesiallasta. Lämmin vesi pehmittää välilihaa. Vesisynnytyksissä välilihan vauriot ovat harvinaisia.



• Keskity ponnistusvaiheessa kuuntelemaan oman kehosi viestejä ja ponnista spontaanisti ja vaistonvaraisesti sen verran, mikä sinusta itsestäsi tuntuu sopivalta.



• Yritä olla kuuntelematta muiden mahdollisia ohjeita ponnistuksesta.



• Pyri välttämään imukupin käyttöä, ellei se ole aivan välttämätöntä.



• Syö terveellisesti raskauden aikana, sillä hyvä ravinto vaikuttaa myös ihokudoksiin. On erityisen tärkeää, että saat ravinnosta E-vitamiinia, rasvahappoja, erityisesti Omega-3 sekä riittävästi proteiinia.



• Harrasta liikuntaa raskauden aikana. Terve ja hyväkuntoinen keho toimii paremmin synnytyksessä.



• Hiero välilihaa säännöllisesti loppuraskaudesta pehmentääksesi välilihan kudoksia. Hieronta auttaa välilihan ihoa venymään ponnistusvaiheen aikana.



• Pysy liikkeessä synnytyksen aikana, sillä pystyasennot edistävät ja tehostavat synnytystä, jolloin lääkkeiden tarve vähenee.



• Harjoita lantionpohjan lihaksia raskausaikana, sillä ne auttavat sinua ponnistusvaiheessa.



• Pyydä kätilöä kertomaan sinulle, kun pää syntyy (crowning) ja vältä ponnistamasta silloin, että väliliha ehtii venyä tarpeeksi.



• Mainitse toiveistasi synnytyssuunnitelmassasi.

järkkyihin kipuihin 3 kertaa epiduraalia.

Kohdusuu ei auennut tarpeeksi vauhdilla, kätilö vauhditti sitä oksitosiinilla vähän liian paljon.

Lopulta kohdunsuu aukes viidestä sentistä 10 senttiin 5minuutissa. Sain siitä hyvästä IV:n asteen repeämät, koko alapää repes, samoin molemmat sulkijalihakset. Mua tikattiin leikkaussalissa kahden kirurgin voimin 1,5 tuntia.

Pidä huoli, ettei kätilö laita sitä oksitosiinia liikaa sulle. Mulla luultavasti liian suuri annostus lopulta sai aikaan noi pahat repeämät.

SIis tietenkään kukaan ei voi luvata, että mitään ei tapahtuisi, mutta on paljon seikkoja, jotka vaikuttaa vähentävästi repeämisiin:



a) kuuntele tarkasti ponnistusohjeet! JOS vauvan vaan rykäisee pihalle, on se paljon tuhoisampaa, kuin rauhallinen ponnistelu. Mua kätilö varoitti kolmosen kohdalla, kun meinasin vaan rykäistä vauvan pihalle. Sitten ponnistin vauvan n. 1-2 senttiä kerrallaan ulos, eikä tullut mitään nirhaumia.



b) Välilihan tukeminen/lämmittäminen toimii monella



c) VESI! Mun kakkonen syntyi veteen, ja vaikka en edes ponnistanut, vaan kroppa vaan puski vauvan ulos, oli kudokset sen verran pehmeinä, että pari pikku nirhaumaa tuli.



d) Ponnistusasennot. Niillä on merkitystä. perinteinen puoli-istuva laittaa aika paljon painetta välilihalle, ja aiheuttaa helpommin repeämisiä kuin esim. kyykky tai jakkara.

niin ehkä sinua auttaa minun kokemukseni.



Olin lukenut nuo em. ohjeet, ja halusin ponnistaa jakkaralta. Jakkara oli kyllä salissa, mutta en sitten lopulta itse halunnut sitä käyttää. Kätilö joutui puhkaisemaa kalvot, koska vauvalle piti laittaa sykettä mittaava anturi päähän. Kuten usein uudelleensynnyttäjälle käy, kalvojen puhkaisemisen jälkeen vauva vaan lähti tulemaan, oli pakko ponnistaa. Kätilö sanoi, että voisin vielä siirtyä jakkaralle, mutta en enää itse halunnut, kun tuntui että vauva syntyy juuri nyt. No, niinhän hän sitten syntyi, 20 min. ponnistusvaiheen jälkeen (esikoisen ponnistus 60 min.), ja reippaasti yliaikaisena paino yli 4600 kg. Väliliha tietysti repesi. Kätilöllä oli ilmeisesti paikallispuudute valmiina, jota hän tuikkaili välilihaan. Se olikin ilokaasun ohella ainoa käytetty kipulääke. Muistan huutaneeni ponnistusvaiheen aikana, että "nyt sattuu", mutta näin jälkikäteen ajateltuna kova kipu (joka ilmeisesti tuli juuri pään syntymisen ja välilihan repeämisen aikana) kesti vain ohikiitävän hetken, eikä ollut mahdotonta kestettäväksi.

Repeämä tikattiin. Pystyin kyllä istumaan ym. heti, mutta ensimmäinen vessakäynti isolla hädällä tuntui vähän pahalta. Kun kerroin hoitajalle tästä, hän harmitteli kun en ollut tajunnut sanoa vessahädästä, hän olisi antanut peräruiskeen tai jotain muuta, mikä ohentaisi tavaraa ja tekisi asioinnin helpommaksi.

Myöhemmin toivuin täysin, eikä repeämä ole haitannut esim. seksielämää mitenkään.



Eli: turha pelätä sen enempää repeämistä kuin isoa vauvaakaan!

mutta noita repeilemiä ehkäisemään on kehitetty sellainen laitekin, semmonen "pumpattava pallo". Itse en ole kyseistä laitetta käyttänyt joten en osaa kertoa siitä mitenkään yksityiskohtaisesti, tarkoitus kuitenkin on pumppailla sitä palloa tuolla sisällä koko ajan täydemmäksi, tavoitteena 10cm (vrt. vauvan pää). Muistaakseni harjoittelu olisi hyvä aloittaa rv 35.

Tästä vekottimesta taitaa olla pelkästään postitiivisia kokemuksia, muistan lukeneeni erään keskustelun tästä aiheesta jostain ja taisipa olla niin että kukaan tällä laitteella harjoitellut ei ollut revennyt synnytyksessä. Samalla tuolla saa hieman esimakua ja harjoitusta ponnistamiseen kun sen pallon puskee ulos.

http://www.pedihealth.fi/product/show/13/raskaus-synnytys-ja-naistentau…

sain ekalla kerralla puudutuksen välilihan enkä olisi tuntenyt vaikka kätilö olisi tehnyt vesurilla väylää auki vauvalle! Pari pintanaarmua tuli ja muutama tikki, ei sen pahempaa.