Mistä tiedekunnassa majailee tyhmimmät ja junteimmat akateemiset? Perustele.

Kaikki kauppakorkeaan päässeet on kermabeboja... mitenkähän mie yh-äidin ja alkkis-isän äpärä en muista elelleeni kovin pumpulihattara elämää... kapeakatseinen kyllä olen. Aion hoitaa itselleni sellaisen koulutuksen ettei siinä paskassa tarvitse enää kahlata.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:32"]Miten arvasinkaan että täällä mollataan tiedekuntia joihin on vaikeinta päästä, lääkis, kauppis, oikis... Ja mollaajat  itse jotain amkilaisia joilla ei ole mitään varaa huudella.

[/quote]

Kappas, tulihan sieltä taas yksi ylimielinen yliopistolainen mukaan haukkumaan amk:a! Itse yliopistoon hakemassa, en vaan voi ymmärtää, miksi niin monella on pakottava tarve mollata "väärän" alan opiskelijoita. Mun mielestä enemmänkin tää on hauska, stereotyyppinen keskustelu - toiset vaan ottaa sen näköjään turhan raskaasti.

Olen samaa mieltä, että teekkarit on juntteja (esim. pukeutumiselta, sisustukselta, tanssitaidoilta) ja kauppatieteitä lukevat pukeutuvat yliopistossa yliasiallisesti tyyliin jakkupuku.

Jyväskylän L-rakennuksessa on kyllä iloa silmille, kun on treenaavia liikuntatieteilijöitä.

Varmaan jossain jenkkiyliopiostossa missä tahansa tiedekunnassa

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:47"]

Varmaan jossain jenkkiyliopiostossa missä tahansa tiedekunnassa

[/quote]

Nii justiisa, jossain Yalessa ja mitä näitä nytten onkaan.

t. yx opiskelija Joensuun yliopistosta

Ainakaan minun luokanopettajaksi opiskellut kämppikseni ei ollut mikään järjenjättiläinen. Kasvatustieteellisessäkin toki on monenlaista porukkaa; nykyään soveltuvuuskokeiden ansiosta ei ole pelkästään kympin tai ysin tyttöjä.

Ei missään tiedekunnassa, mutta joitakin oppiaineita tulee mieleen. Ex-koulukaveri opiskelee maa- ja metsätaloustieteissä jotain kasvintuotantoa ammattikoulutaustalla ja sen huomaa. Samaten tietojenkäsittelytieteissä on vähän junttia porukkaa... Sellaisia verkkareissa viihtyviä nuoria miehiä, jotka eivät jaksa ajaa partaa. Itse opiskelen samassa tiedekunnassa, mutta eri ainetta.

Tietojenkäsittelykin on niitä aloja, jonne pääsee helposti myös amispohjalta (datanomi tms.) Itse arvostan paljon ammattikoulutusta, mutta yliopistossa opiskelevilla amistaustaisilla on usein tapana tietynlainen päteminen. Tykkäävät kovasti tuoda esiin sitä, että he opiskelevat oikein yliopistossa. 

Höpötihöpö. Lainaus Sex differences in human psychology-sivulta. Tämä on konsensusnäkemys asiasta joka tänä päivänä erittäin tarkkaan tiedetään:

When standardized IQ tests were first developed in the early 20th century, girls typically scored higher than boys until age 14, at which time the curve for girls dropped below that for boys.[9][34]As testing methodology was revised, efforts were made to equalize gender performance.[34][35][36]

The mean IQ scores between men and women vary little.[1][37][38][39][40]The variability of male scores is greater than that of females, however, resulting in substantially more males than females in the top and bottom of the IQ distribution.[41]

Lisäksi mainitsee, että testit on varta vasten suunniteltu ja edelleen kehitetty niin, ettei niissä tulisi eroja sukupuolten keskiarvoissa.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:31"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:24"]

Naisvaltaisilla aloilla. Naiset on keskinkertaisia mutta silti suurempi osa menee sekä pyrkii yliopistoon vaikka älykkäitä ei olekaan niin paljoa kuin miehissä. Naisvaltaiset pehmoalat toisin sanoen.

[/quote]

Lassukat, rakkaat, tuo väite on kumottu tieteellisesti jo 1900-luvun lopulla. Miesten ÄO EI OLE skaalautunut eri tavoin kuin naisilla.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:20"]

Odotin jo löytäväni vastauksista humanistisen, mutta kumma kyllä ei ollutkaan. Yleensä meitä mollataan aina eniten.

t. humanisti

[/quote]

Oman kokemukseni mukaan humanistit eivät pääsääntöisesti todellakaan ole tyhmiä tai juntteja. Päinvastoin, humanistisissa tiedekunnissa on paljon erittäin älykkäitä, sivistyneitä, taiteellisia, luovia ja boheemeja ihmisiä. Sen sijaan humanistit ovat usein hieman epävarmoja omasta osaamisestaan eivätkä osaa tuoda sitä esiin (hyvällä tavalla), herkkiä, epärealistisia ja pilvissä haahuilevia unelmoijia, joilla on vaikeuksia tietyillä elämänhallinnan osa-alueilla.

t. toinen humanisti :)

Lisäkommentti sivulta:

The variability hypothesis still evokes controversy, but recent data and analyses may bring some closure to the debate […] Data from a number of representative mental test surveys, involving samples drawn from the national population, have become available in the past twenty years in the USA. These have finally provided consistent results. Both Feingold (1992b) and Hedges and Nowell (1995) have reported that, despite average sex differences being small and relatively stable over time, test score variances of males were generally larger than those of females. Feingold found that males were more variable than females on tests of quantitative reasoning, spatial visualisation, spelling, and general knowledge. […] Hedges and Nowell go one step further and demonstrate that, with the exception of performance on tests of reading comprehension, perceptual speed, and associative memory, more males than females were observed among high-scoring individuals.

John Archer and Barbara Lloyd[63

Kaikki vauvafoorumilaiset tiedekunnasta tai tiedekunnattomuudesta huolimatta.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:56"]

Höpötihöpö. Lainaus Sex differences in human psychology-sivulta. Tämä on konsensusnäkemys asiasta joka tänä päivänä erittäin tarkkaan tiedetään:

When standardized IQ tests were first developed in the early 20th century, girls typically scored higher than boys until age 14, at which time the curve for girls dropped below that for boys.[9][34]As testing methodology was revised, efforts were made to equalize gender performance.[34][35][36]

The mean IQ scores between men and women vary little.[1][37][38][39][40]The variability of male scores is greater than that of females, however, resulting in substantially more males than females in the top and bottom of the IQ distribution.[41]

Lisäksi mainitsee, että testit on varta vasten suunniteltu ja edelleen kehitetty niin, ettei niissä tulisi eroja sukupuolten keskiarvoissa.

[/quote]

Oletko kuullut lähdekritiikistä? Kuka käyttää Wikipediaa lähteenä? En ihmettele, että et laittanut linkkiä tai maininnut, että se on Wikipediasta, mutta kai ymmärrät, että tuota ei ole vaikea löytää. (http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_differences_in_human_psychology)

Ja kuka tänä päivänä edes jaksaa uskoa ÄO-testeihin? Mitä ne kertovat ihmisen kyvystä opiskella, sisäistää tietoa, soveltaa oppimaansa, ajatella kriittisesti ja luoda uutta tietoa? Se vaatii hieman muutakin kuin matemaattisloogista ajattelua, mitä perinteisen ÄO-testit lähinnä mittaavat.

ÄO-testien on todettu mittaavan kapea-alaista matemaattista lahjakkuutta. Tämän vuoksi autistisista syndroomista kärsivät miehet ovat pärjänneet testeissä poikkeuksellisen hyvin ja nostaneet ÄO-testien sukupuolijakauman keskiarvoa 3-5 pistettä miesten eduksi. Miehillä autistiset syndroomat ovat viisinkertaisesti yleisempiä naisiin verrattuna. Autistiset ihmiset eivät kuitenkaan tyypillisesti pääse hyödyntämään matemaattista lahjakkuuttaan työelämässä, joka vaatii myös sosiaalisia ja kielellisiä taitoja. Lisäksi 3-5 pisteen ero ÄO testeissä ei ole merkittävä. Piste-erojen tulisi olla vähintään 20-30 pistettä, että erot näkyisivät ongelmanratkaisukyvyssä.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:32"]
Miten arvasinkaan että täällä mollataan tiedekuntia joihin on vaikeinta päästä, lääkis, kauppis, oikis... Ja mollaajat itse jotain amkilaisia joilla ei ole mitään varaa huudella.
[/quote]

No joopa joo. Ehkä vaikeinta on päästä lukemaan viestintää tai sos.psykaa valtsikkaan, teatterikorkeaan, humanistiseen teoreettista filosofiaa jne.
[/quote]

Idioottimaista väittää tuollaista. Kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi teknillisen yliopiston väki on tehokkaasti esikarsittu jo siinä, että pitkän matikan, fysiikan ja kemian suorittaneita lukiossa on niin vähän. Johonkin teatterikorkeakouluun voi hakea kuka tahansa, joka on selvittänyt koulunsa kahden kielen, uskonnon ja terveystiedon lukaisulla.

Ai, nyt on testeissä vika? Äsken väitettiin vielä, ettei miesten tuloksissa ole suurempaa hajontaa mutta se väite on ilmeisesti jo unohdettu. ÄO-testit ovat edelleen paras tapa mitata älykkyyttä ja niiden laaja käyttö kertoo niiden sovellusmahdollisuuksista. Armeijat kaikkialla ja mm. työhönotossa:

Tests of cognitive ability can assess general intelligence and correlate very highly with overall job performance.[11] Individuals with higher levels of cognitive ability tend to perform better on their jobs. This is especially true for jobs that are particularly intellectually demanding.

Ei taida kyllä ketjun varsinainen aihe olla.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 00:15"][quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:37"] [quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:32"] Miten arvasinkaan että täällä mollataan tiedekuntia joihin on vaikeinta päästä, lääkis, kauppis, oikis... Ja mollaajat itse jotain amkilaisia joilla ei ole mitään varaa huudella. [/quote] No joopa joo. Ehkä vaikeinta on päästä lukemaan viestintää tai sos.psykaa valtsikkaan, teatterikorkeaan, humanistiseen teoreettista filosofiaa jne. [/quote] Idioottimaista väittää tuollaista. Kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi teknillisen yliopiston väki on tehokkaasti esikarsittu jo siinä, että pitkän matikan, fysiikan ja kemian suorittaneita lukiossa on niin vähän. Johonkin teatterikorkeakouluun voi hakea kuka tahansa, joka on selvittänyt koulunsa kahden kielen, uskonnon ja terveystiedon lukaisulla. [/quote]

No mä kerroin vain mitkä ovat sisäänpääsyprosenttejen perusteella vaikeimmat paikat päästä sisään. En tosin tiedä miten oli tänä vuonna, mutta noin oli ainakin muutamia vuosia sitten.

The prevalence of autism is about 1–2 per 1,000 people worldwide, and it occurs about four times more often in boys than girls.

1-2-3 autistisen/ 1000 tulos ei hetkauta keskiarvoa minnekään. Nainenkin sen tajuaa. Haluatko arvata ja mutustella jotain vielä lisää asiaan liittyen?

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 00:11"]

ÄO-testien on todettu mittaavan kapea-alaista matemaattista lahjakkuutta. Tämän vuoksi autistisista syndroomista kärsivät miehet ovat pärjänneet testeissä poikkeuksellisen hyvin ja nostaneet ÄO-testien sukupuolijakauman keskiarvoa 3-5 pistettä miesten eduksi. Miehillä autistiset syndroomat ovat viisinkertaisesti yleisempiä naisiin verrattuna. Autistiset ihmiset eivät kuitenkaan tyypillisesti pääse hyödyntämään matemaattista lahjakkuuttaan työelämässä, joka vaatii myös sosiaalisia ja kielellisiä taitoja. Lisäksi 3-5 pisteen ero ÄO testeissä ei ole merkittävä. Piste-erojen tulisi olla vähintään 20-30 pistettä, että erot näkyisivät ongelmanratkaisukyvyssä.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:56"]

Höpötihöpö. Lainaus Sex differences in human psychology-sivulta. Tämä on konsensusnäkemys asiasta joka tänä päivänä erittäin tarkkaan tiedetään:

When standardized IQ tests were first developed in the early 20th century, girls typically scored higher than boys until age 14, at which time the curve for girls dropped below that for boys.[9][34]As testing methodology was revised, efforts were made to equalize gender performance.[34][35][36]

The mean IQ scores between men and women vary little.[1][37][38][39][40]The variability of male scores is greater than that of females, however, resulting in substantially more males than females in the top and bottom of the IQ distribution.[41]

Lisäksi mainitsee, että testit on varta vasten suunniteltu ja edelleen kehitetty niin, ettei niissä tulisi eroja sukupuolten keskiarvoissa.

[/quote]

Oletko kuullut lähdekritiikistä? Kuka käyttää Wikipediaa lähteenä? En ihmettele, että et laittanut linkkiä tai maininnut, että se on Wikipediasta, mutta kai ymmärrät, että tuota ei ole vaikea löytää. (http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_differences_in_human_psychology)

Ja kuka tänä päivänä edes jaksaa uskoa ÄO-testeihin? Mitä ne kertovat ihmisen kyvystä opiskella, sisäistää tietoa, soveltaa oppimaansa, ajatella kriittisesti ja luoda uutta tietoa? Se vaatii hieman muutakin kuin matemaattisloogista ajattelua, mitä perinteisen ÄO-testit lähinnä mittaavat.

[/quote]

Ei varmaan ole vaikea löytää, kun siinä oli 11 linkkiä kyseiseen artikkeliin. ;)

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:56"]

Höpötihöpö. Lainaus Sex differences in human psychology-sivulta. Tämä on konsensusnäkemys asiasta joka tänä päivänä erittäin tarkkaan tiedetään:

When standardized IQ tests were first developed in the early 20th century, girls typically scored higher than boys until age 14, at which time the curve for girls dropped below that for boys.[9][34]As testing methodology was revised, efforts were made to equalize gender performance.[34][35][36]

The mean IQ scores between men and women vary little.[1][37][38][39][40]The variability of male scores is greater than that of females, however, resulting in substantially more males than females in the top and bottom of the IQ distribution.[41]

Lisäksi mainitsee, että testit on varta vasten suunniteltu ja edelleen kehitetty niin, ettei niissä tulisi eroja sukupuolten keskiarvoissa.

[/quote]

Oletko kuullut lähdekritiikistä? Kuka käyttää Wikipediaa lähteenä? En ihmettele, että et laittanut linkkiä tai maininnut, että se on Wikipediasta, mutta kai ymmärrät, että tuota ei ole vaikea löytää. (http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_differences_in_human_psychology)

Ja kuka tänä päivänä edes jaksaa uskoa ÄO-testeihin? Mitä ne kertovat ihmisen kyvystä opiskella, sisäistää tietoa, soveltaa oppimaansa, ajatella kriittisesti ja luoda uutta tietoa? Se vaatii hieman muutakin kuin matemaattisloogista ajattelua, mitä perinteisen ÄO-testit lähinnä mittaavat.

[/quote]

En ole tuo aikaisempi, mutta... Olet oikeassa, ettei Wikipedia ole hyvä lähde, varsinkaan tieteellisissä teksteissä, mutta vauva-palsta ei taida olla tieteellinen kirjoitus? Jos haluat harrastella lähdekritiikkiä, niin tuossa Wikipedia-artikkelissa on varsin hyvin lähdetiedot, siitä vain lukemaan.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 23:47"]

Varmaan jossain jenkkiyliopiostossa missä tahansa tiedekunnassa

[/quote]

Nii justiisa, jossain Yalessa ja mitä näitä nytten onkaan.

t. yx opiskelija Joensuun yliopistosta

[/quote]Ei noi Yalet oppilasaineeltaan ja opetukselta mitään ihmeitä ole. Tutkimus voi olla hyvää jos onnistuvat ostamaan jonkun hyvän kiinalaisen tutkimusryhmän.