Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykyihminen käy (lääketieteen ansiosta) läpi monta kuolemaa..
13.08.2010 |
Sori näin rankka aihe, mutta mua tää on alkanut viime aikoina kovasti mietityttämään.
Kun lääketieteen keinoin pystytään jo sujuvasti ylläpitämään elämää; on hengityskoneet, sydämen tahdistajat, pillerit ja ruiskut kontrolloimaan eri elintoimintoja jne. you name it, they have got it.
Siis siinä vaiheessahan, kun olet mennyt jo tokkuraan / tajuttomaksi, on kuolema lähellä - mutta armollisesti (siinä mielessä armollisesti, ettei ihmisen enää tarvitsisi kärsiä), tulee lääkärisetä ja herättää sinut takaisin tajuihisi kärsimään vielä mahdollisesti vuosiksikin eteenpäin.
Sairaanhoitotyössä näitä todella kivuliaita ihmisiä näkee, jotka jo toivovat kuolemaansa - että pääsisi kivuista pois, mutta sitä ei heille suoda.
Miksi elämä täynnä kärsimystä ja mahdollisesti useampikin lähellä kuolemaa kokemus on parempi vaihtoehto, kun se itse kuolema?
Jos nyt oletetaan, ettei kuoleman jälkeen ole mitään muuta kuin tyhjyyttä niin miksi se ei voisi olla parempi tilanne kuin jatkaa kärsimystä (siis fyysisiä kipuja, hengen ahdistusta jne. jne.)?
Kommentit (13)
Kyllä jonkinlainen mahdollisuus eutanasiaan tulisi olla - laittaa edes ihminen tajuttomaksi. Tehdä JOTAIN.
Nykyäänkin pahasti kärsivä ihminen voidaan sedatoida (nukuttaa) kipujen ja ahdistuneen olotilan välttämiseksi. Itse olen tähän törmännyt mm. työskennellessäni syöpäosastolla. Kaksi tapausta muistan joissa kummassakin kyseessä oli nuorempi potilas (toinen nuori mies ja toinen nuorehko nainen jolla oli kotona 4v ja 8kk ikäiset lapset). Järkyttävät kivut ja henkinen tuska (kuolemanpelko) olivat syyt joiden vuoksi lääkärit päätyivät vaivuttamaan potilaat kevyeen uneen, aivan siihen saakka kunnes kuolema korjasi. Itse hoitajana soisin eutanasian hyväksyttäväksi, sillä on todella vaikea katsoa kärsivää potilasta joka pyytää sinulta apua, muttet voi tehdä mitään hänen olonsa helpottamiseksi. Tällaisessa epätoivoisessa tilanteessa toivoisin että potilas voisi itse päättää, haluaako hän elää vai kuolla. Yksi piikki/infuusio ja kärsimys olisi yhtä helposti hoidettu kuin eläinlääkäri päästää vanhan ja kivuliaan koiran kärsimyksistään. Ja nyt tietysti joku sanoo että miten voin hoitajana verrata ihmistä ja koiraa toisiinsa. Voin minä, sillä sekä ihminen että koira tuntevat kipua, ja koska me voimme parhaalla mahdollisella tavalla auttaa parantumattomasti sairasta ja kärsivää koiraa päästämällä se todella inhimillisellä tavalla tuskistaan, en todellakaan ymmärrä miksemme voi tehdä samaa ihmiselle vaikka ihminen on maailmassamme "arvokkaampi" kuin koira. Siinä vaiheessa kun itse olen vanhempi ja ehkä parantumattomasti sairas ja hyvin kipeä, toivon todella että eutanasia on tullut jo suomessa hyväksytyksi ja lailliseksi.
Ja hyvä on, että nykyäänkin voidaan sedatoida - mutta käsittääkseni se ei ole kovinkaan yleistä? Ts. se on hankala potilaan saada, vaikka niin haluaisikin; monesti lähellä kuolemaa ja kivuissa oleva ihminen on niin sekaisinkin, ettei hän pysty / osaa argumentoida sedation puolesta tarpeeksi vakuuttavasti, vaikka sen tarpeessa todella olisikin.
Lisäksi ihmisillä on nykyään niin ruusuinen kuva ja käsitys lääketieteen tarjoamista hoitotoimenpiteistä, ettei se perustu enää lääketieteen realiteetteihin.
Realismia on kuitenkin se, että kaikissa hoidoissa (niin lääke kuin invasiivisissa toimenpiteissäkin) on aina olemassa RISKI potilaalle - usein potilaan tila huononee tai paranee vain väliaikaisesti, mutta seuraukseksi hoidosta (lue = lääketieteellisestä interventiosta) potilas voi saada koko liudan uusia oireita / kipuja / ahdistusta.
Tilanne on siksi hankala, sillä usein ns. lääketieteen ammattilaiset; hoitajat ja lääkärit eivät uskalla puhua esimerkiksi eutanasian tai hoitotoimenpiteistä pidättäytymisen puolesta tarpeeksi ponnekkaasti julkisuudessa, sillä se katsottaisiin samaksi asiaksi kuin oman tieteensä ja taitonsa mitätöimisen. Ei ymmärretä, että miksi ei elämää jatkettaisi, jos ja kun siihen keinot kuitenkin löytyvät. Harva terve ihminen todella ymmärtää, miltä tuntuu olla niin kipeä ja niin sairas, että toivoo omaa kuolemaansa - hoitoalan ammattilaisille tämä on ihan arkipäivää.
Sitä voi jokainen ihan omalla kohdallansa miettiä, miltä tuntuisi olla esimerkiksi hengityskoneessa - ja jos apu siitä olisi vain lyhytaikainen, niin olisiko todella valmis käymään läpi vielä senkin lisäkärsimyksen (siinä vaiheessa, kun ahdistusta ja kärsimystä on ihan riittävästi päällä jo muutenkin).
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea, vaikea aihe... Mä olen omalle isälleni luvannut sen tappa, jos se tuskissaan niin pyytää.
ja siksi ihmisiltä on hämärtynyt todellisuus. Kaikkien pitäisi elää ikuisesti.
Mieheni törmää työssään omaisiin, joilta on kuollut esim. 95v omainen. Omaiset pohtivat tekikö lääkäri hoitovirheen. Siis ei ajatella että 95v kuolee jo ikänsä vuoksi. Joo, varmaan se olisi elänyt ainakin 120-vuotiaaksi, vaan kun lääkäri teki virheen!Haloo!
Vaikea, vaikea aihe... Mä olen omalle isälleni luvannut sen tappa, jos se tuskissaan niin pyytää.
Kyllä jonkinlainen mahdollisuus eutanasiaan tulisi olla - laittaa edes ihminen tajuttomaksi. Tehdä JOTAIN. EI vain katsella sitä käsimystä ja pitkittää silti kärsivän elämää.. se ei ole inhimillistä.
Ap.
ja siksi ihmisiltä on hämärtynyt todellisuus. Kaikkien pitäisi elää ikuisesti. Mieheni törmää työssään omaisiin, joilta on kuollut esim. 95v omainen. Omaiset pohtivat tekikö lääkäri hoitovirheen. Siis ei ajatella että 95v kuolee jo ikänsä vuoksi. Joo, varmaan se olisi elänyt ainakin 120-vuotiaaksi, vaan kun lääkäri teki virheen!Haloo!
On kyllä aika paksua lähteä syyttämään lääkäriä tossa vaiheessa. Musta lääkärinkin tulisi aina punnita se hetki, milloin ei enää pitkitetä turhaan kärsimystä; ihan oikea ratkaisu siis, jos päästetään 95 v. ihminen rauhassa "tuonpuoleiseen", kun että esimerkiksi aletaan radikaaleihin leikkauksiin tai keinotekoisesti ylläpitämään elämää - ketä se sellainen oikein palvelee? Ei ainakaan sitä itse ihmistä, joka sen kaiken joutuu kestämään!
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan halua lähteä täältä yhtään sekuntia aiemmin kuin on pakko. Käytettäköön kaikki lääketieteen suomat keinot ainakin minun ja perheeni pelastamiseksi. En olisi myös valmis suomaan minkäänlaista mahdollisuutta eutanasiaan kenellekään. Eutanasia kuuluu eläimille, ei ihmisille.
Minä en ainakaan halua lähteä täältä yhtään sekuntia aiemmin kuin on pakko. Käytettäköön kaikki lääketieteen suomat keinot ainakin minun ja perheeni pelastamiseksi. En olisi myös valmis suomaan minkäänlaista mahdollisuutta eutanasiaan kenellekään. Eutanasia kuuluu eläimille, ei ihmisille.
koskaan esim. kärsinyt kovasta kivusta? Ei semmosta kestä kuukausi- tai varsinkaan vuositolkulla. Tai niin kuvittelen ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelasti mun lapsen ihan rajalta. ja vastaisuudessakin joutuu varmaan kärsimään asian takia.
toivottavasti nyt sitten "kärsitään" aikuiseksi sitten tässä.
niin ja raamatun aikana ihmiset eli satoja vuosia...
tosin en mene kieltämään eikö 95wee saisi kuolla elettyään pitkän elämän.
Minä en ainakaan halua lähteä täältä yhtään sekuntia aiemmin kuin on pakko. Käytettäköön kaikki lääketieteen suomat keinot ainakin minun ja perheeni pelastamiseksi. En olisi myös valmis suomaan minkäänlaista mahdollisuutta eutanasiaan kenellekään. Eutanasia kuuluu eläimille, ei ihmisille.
koskaan esim. kärsinyt kovasta kivusta? Ei semmosta kestä kuukausi- tai varsinkaan vuositolkulla. Tai niin kuvittelen ainakin.
ei välttämättä ole ruusuista. Se voi olla hyvinkin tuskaisaa, mutta jokainen hetki on elämisen arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pahin kipu on toistaiseksi ollut vain angiina, jota kesti muutaman päivän ennen kuin sain lääkkeet jolloin olin jo ihan epätoivoinen. En voinut syödä tai juoda ja nieleminen oli yhtä tuskaa, jos sitä olisi kestänyt monta viikkoa ilman loppua niin olisin mieluummin ollut tajuton.
Kyllä jonkinlainen mahdollisuus eutanasiaan tulisi olla - laittaa edes ihminen tajuttomaksi. Tehdä JOTAIN.
Nykyäänkin pahasti kärsivä ihminen voidaan sedatoida (nukuttaa) kipujen ja ahdistuneen olotilan välttämiseksi.
Itse olen tähän törmännyt mm. työskennellessäni syöpäosastolla. Kaksi tapausta muistan joissa kummassakin kyseessä oli nuorempi potilas (toinen nuori mies ja toinen nuorehko nainen jolla oli kotona 4v ja 8kk ikäiset lapset). Järkyttävät kivut ja henkinen tuska (kuolemanpelko) olivat syyt joiden vuoksi lääkärit päätyivät vaivuttamaan potilaat kevyeen uneen, aivan siihen saakka kunnes kuolema korjasi.
Itse hoitajana soisin eutanasian hyväksyttäväksi, sillä on todella vaikea katsoa kärsivää potilasta joka pyytää sinulta apua, muttet voi tehdä mitään hänen olonsa helpottamiseksi. Tällaisessa epätoivoisessa tilanteessa toivoisin että potilas voisi itse päättää, haluaako hän elää vai kuolla. Yksi piikki/infuusio ja kärsimys olisi yhtä helposti hoidettu kuin eläinlääkäri päästää vanhan ja kivuliaan koiran kärsimyksistään. Ja nyt tietysti joku sanoo että miten voin hoitajana verrata ihmistä ja koiraa toisiinsa. Voin minä, sillä sekä ihminen että koira tuntevat kipua, ja koska me voimme parhaalla mahdollisella tavalla auttaa parantumattomasti sairasta ja kärsivää koiraa päästämällä se todella inhimillisellä tavalla tuskistaan, en todellakaan ymmärrä miksemme voi tehdä samaa ihmiselle vaikka ihminen on maailmassamme "arvokkaampi" kuin koira.
Siinä vaiheessa kun itse olen vanhempi ja ehkä parantumattomasti sairas ja hyvin kipeä, toivon todella että eutanasia on tullut jo suomessa hyväksytyksi ja lailliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset ihmiset jotka viimeiseen asti kieltävät kuolevansa, kokevat varmasti sellaista tuskaa, ettei voi kuvitellakaan. Satutti jotenkin lukea otsikko Tommy Tabermanista: kieltäytyi kuolemasta. Sehän on silloin omaisillekin äärimmäisen raskasta nähdä rakkaansa kärsivän..
Alue: Aihe vapaa
Kuinka paljon epäinhimillisiä kipuja ja ahdistusta täytyy ihmisen kokea ennenkuin pääsee pois? Ajattelepas nyt vaikka ajatusta hengityskoneesta; ei voi olla kovin miellyttävä kokemus, ja jos lopputuloksena kuitenkin on kuolema, niin miksi pitkittää kärsimystä?
Kummallista on, että suot ns. inhimillisen (kivuttoman ja nopean) kuoleman koirallesi, mutta et läheiselle ihmisellesi? Hänen soisit mieluummin kärsivän vuosia, niinkö?
En voisi olla enää enempää eri mieltä kanssasi.
Ap.