Voiko vuosien valvominen aiheuttaa sen, ettei voi enää tehdä yövuoroa?

Meillä jouduttiin erinäisistä syistä valvomaan lasten kanssa useampi vuosi putkeen, apua ei saatu, vaikka olisi tarvittu ja lähipiirikään ei pystynyt niin paljon auttamaan kuin olisi tarvinnut. Hengissä selvittiin, mutta univelkaa kertyi ja paljon ja meni pari vuotta, että olimme molemmat taas terveen kirjoissa kun valvomisen/univelan takia romahti molempien terveys.



Ei siis tietenkään valvottu vuosia nukkumatta yhtään, mutta suurimmaksi osaksi nukkua sai vartin tai vajaan pätkissä ja yleensä oli luksusta jos sai nukkua 2-4tuntia, useimmiten piti pärjätä joko nukkumatta tai sitten tunnin unilla. Ja välillä onneks joku muu hoiti lapset ja saatiin molemmat nukkua koko yö.



Ehdin vähän aikaa olla töissä kunnes minulla todettiin syöpä ja jäin reilun 2v ajaksi sairaslomalle ja taistelin syöpää vastaan ja lopulta selvisin siitä voittajana.



Nyt olen taas palannut töihin ja huomannut, ettei yövuoro taida enää sopia minulle. Kun valvon yön töissä niin en osaa nukahtaa kun tulen kotiin ja nukkuminen on vaikeaa sen jälkeen, riippumatta siitä onko ollut yks tai useampi yövuoro takana.



Taitaa olla ainakin työpaikan vaihto edessä, toisaalta tiedän, että harvaan paikkaan luultavasti otetaan töihin, jos sanon, etten voi tehdä yötyötä eli voi olla, että ihan alan vaihtokin tulee vielä kyseeseen.