HAAHUJEN ELO-JA SYKSY :)
Hellurei Haahut! Missä lymyilette?? Mites on kesä mennyt, lämpimästi ainakin :D
Kertokaapa kuulumisia!
Edelliset höpinät löytyy täältä
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/9/viestiketju/1180327/haahujen_kes…
Zeria
Kommentit (14)
Ja ulkopuolisille lukijoille me haahut siis olemme aikanaan keskenmenon tai useampia keskenmenoja saaneiden porukka :)
Mutta siis nyt on ehkä tapahtunut jotain, mitä en IKIPÄIVÄNÄ uskonut tapahtuvaksi...
Viime kuussa oli vähän kuivempi kausi ja hommailtiin miehen kanssa vain kerran (no näin jälkikäteen katsoen oli just ovisaikaan) ja käytettiin kondomia, kun sektion jälkeen ei kuulemma saisi raskautua ennen kuin lapsi täyttää vuoden. Mutta mutta, nyt on sit kuitenkii menkat viikon verran myöhässä :O Kaivelin kaapin pohjalta vanhan raskaustestin (jossa oli kyllä päiväys mennyt kesäkuussa 2010) ja tein sen tänäaamuna ja herranjestas sieltä tuli haalea plussa!!!!
Nyt koetan täällä hillitä itseäni, kun kuitenkii tuo viiva on tosi haalea (tosin niin on ollut aiemmissakin raskauksissa tosi pitkälle hyvin haaleita viivoja) ja olihan tuo testi jo vanhentunutkin (merkitseekö pari kuukautta mitään??) Ajatus karkaa jo tulevaan, mitä jos tämä onkin totta??? Ihanaa! Pelottavaa (kestääkö mukana, kestääkö mun paikat??)!! Ihanaa!!!
Kellekkään en uskalla tästä vielä puhua (no mies toetysti tietää) PAKKO oli purkatua tänne, vaikka pelkäänkin että väärä hälytys on kyllä kyseessä tässä. Eihän tällasta VOI tapahtua tosielämässä (nimim. esikoista yritettiin kolme vuotta...)
T: Täpinöissään oleva Zeria ja Ipana (tänään 7kk!) ja pienenpieni ?! (jos ois/oispa mukana niin 5+2)
Zeria mä niin pidän peukkuja täällä ;) En uskalla kyllä onnitella, mutta käyhän kertomassa kuulumisia. Eiköhän siellä matkustaja ole mukana =D
Haahut taitaa olla syyshommissaan kaikki??? Lapset pitää kiireisinä...
Meidän pikkujätkä ainakin pitää mua kiireisenä. Poika oppi kertalinttuulla konttaamaan, nousi seisomaan tukea vasten ja siitä heti tukia pitkin kävelemään. Nyt nousee ihan joka paikkaan ja kiipeilee jo melko korkeillekin paikoille... Éka iso kuhmu ja mustelma päässä :( muksahti ressukka sellaselta lasten pieneltä tuolilta alas ja suoraan tv-tason kulmaan... ei kerenny äiti reagoida tarpeeks nopeesti. Onneks ei suurempia vammoja kuitenkaan.
Poika näköjään alkaa kokeilla josko pysyis ilman tukea pystyssä ja heittää irti tuestaan ihan äkkiarvaamatta. Ja muutenkin on nopea liikkeissään ;D Koira saa raukka kyytiä kun jätkä jahtaa sitä ja kiipeilee selässä. Onneks on osottautunu tuo meidän vanhus varsinaiseksi lössykäksi. Se katselee mua anovasti että vie pois tuo lapsi... Antaa kuitenkin könytä ;D Ja ihmeellistä että antaa olla lähellä kun syö, edes mies ei saa mennä lähellekkään ruokakuppia kun vanhaherra on syömässä. Poika saa olla ja kerran yhytin jopa käsi kupissa kun koira oli syömässä. Välttelen kuitenkin tilannetta jossa koira ja poika jää kahdestaan ja pyrin toista pitämään aina mukana (yleensä poika ;)) Joskus vaan kerkee jätkä livahtaa ja on heti koiran kimpussa.
Hampaita meillä on jo liuta ja hienosti niitä osaa käyttää... mun käsivarret on ihan hampaanjälkiä täynnä :( Onko kellään keinoa millä saa puremisen loppumaan??
Ihanasti on jätkä kehittynyt ja oppii koko ajan uutta. Pientä huolta neuvolasta viime kerralla tuli kun lääkäri kuuli sivuäänen sydämestä, mutta ei olla vielä päästy jatkotutkimuksiin. Odotellaan aikaa. Tosin lääkäri ei suuresti huolissaan ollut kun on niin hyvin kasvanut ja kehittynyt lapsi ja hyväntuulinen tapaus.
Kamalasti juttua koko ajan tulee. Äänessä ihan taukoomatta ja jotkut jopa sanoneet ettei mee kauan kun ekat sanat tulee kun on niin jänniä äänteitä... Ihana ;D
Mekin sitten viimein annetaan toiselle vauvalle lupa tulla jos on tullakseen ;) Minähän se jarru tässä olen ollut, mutta eikähän tänne toinen mahtune ja nyt alkaa jo paremmin jaksaakin kun ei enää niin valvota tuo eka... heräilee muutaman kerran kitisemään, mutta on ollut jo joitain kokonaisia öitäkin. Ja omaan huoneeseen siirtyi tovi sitten. Hienosti nukahtaa jo sinnekin.
Siinäpä turinoita meiltä
Irish ja jätkä 9kk
Niih, eli sieltä ne sitten tuli... 11 päivää myöhässä, no oishan se ollutkin liian hyvää ollakseen totta; että tosta noin vaan, ihan ilman kuumeiluja, jännäyksiä ja loputonta odottamista olis pikkuinen kakkonen ollut tulossa. En tiedä oliko siellä nyt sitten tapahtunut jotain, vai onko mulla vaan kroppa näin sekaisin taas, ettei rytmissä enää pysy?? No maailman ihanin pikkuinen tuolla tuhisee, eli en voi olla muuta kun onnellinen, mutta siltikin nyt vähän surullinen ja pettynyt. Voi mieli kun karkasit jo liian pitkälle tulevaan..
Zeria
Tervehdys TODELLA pitkästä aikaa. Poitsu on todellakin pitänyt kiireisenä yötä päivää. Päivät on yltiösosiaalinen ja vaatii seuraa kaiken aikaa sekä leikkejä. Isänsä seurassa yleensä riittää hänen pelkkä läsnäolo joten isukki saa vain makoilla sohvalla tai surffailla netissä. Toista se on minun kanssa. Lähes kaiken aikaa pitää olla mukana leikeissä, ilveilemässä tai muuten hauskuttamassa. "Helpommalla" pääsen vain sillon kun poika on herännyt hyviltä päiväunilta ja syönyt hyvin; silloin on siis aikaa tehdä kotiaskareita keittiössä. Pojan kanssa on kyllä mukava touhuta kun nauraa kikattaa tai muuten hupsuttelee :) On kyllä sellanen hymypoika :) Huonolla tuulella ollessaan ei kyllä sitten kelpaa mikään eikä mikään miellytä.
Yöt ovatkin sitten olleet huonoja lähes syntymästä lähtien, ensimmäistä kuukautta lukuunottamatta. Poitsulla paljastuikin suolistoperäinen lehmänmaitoallergia joka selitti yölliset itku-raivo-kohtaukset. Valitettavasti meidän yöt eivät kovin paljon rauhoittuneet. Raivoamiset toki loppui mutta muutoin yöhulinointi jatkui; millon oli tuttia vailla kun oli hukannut sen, milloin kättä, syliä, kääntämään pois huonosta asennosta jne. Jos en heti mennyt niin seurasi kauhea itku ja huuto. No tämän ratkaisin rankalla unikoululla; annoin siis itkeä ulvoa tietyn aikaa kunnes menin paikalle. Joka yö pidensin huutoaikaa kunnes viidentenä yönä alkoi tuloksia vähitellen tulla. Poitsu oppi käyttämään tuttinauhaa ja osasi kyllä itsekin kääntyä/siirtyä parempaan asentoon. Yöjuoksuttaminen loppui kuitenkin vain 2-3 viikoksi :( Edelleenkin siis herää itkemään pitkin yötä, milloin tunnin välein ja milloin puolen tunnin välein. Omat yöunet jäävät siis usein max. 2h ja sekin pätkissä. 7kk piti yksin pärjätä yöt kun mies oli töissä ja sitten kun työt loppui niin alkoi taloremppa. Voitte varmasti kuvitella miten loppu ja kuitti olin :( Useana yönä itkeä tursasin etten jaksa enää. Taisin jopa pari hermoromahdustakin saada jolloin lähdin pojan kanssa mummolaan ja äitini hoisi pojan yöt. Ylläri ylläri poika nukkui hyvin lähes koko 2vkoa. Kotiin kun palasimme niin sama vanha meininki jatkui :(
Nykyään miehen kanssa vuorottelemme yöt pojan hoitamisessa joten elämässä juuri ja juuri takelletaan eteenpäin. Jotenkin nämä yöt vain pitäisi saada rauhoittumaan mutta kun niin paljon on jo yritetty ja kokeiltu. Perhepsykologi tai perhetyöntekijä eivät osaa auttaa. Lässyttävät vain kaikkea pas*aa.
Ainoa tapa miten pojan saa suht hyvin nukkumaan niin on kun ottaa viereen nukkumaan. Silloinkin kuitenkin uneksii kovasti ja heiluu, huitoo, potkii ja pyörii unissaan sekä toisinaan nousee istumaan. Koitappa siinä sitten itse nukkua. Eikä auta vaikka kasaa peittoa väliin sillä joko poika kiehnää ittensä peiton ali tai kiipeää peiton yli takas kylkeen kiinni. Selän kääntäminenkään ei auta.
Huoh, nyt en taida jaksaa enempää vuodattaa... Pitäisi yrittää nukkua vieressä uneksivasta pojasta huolimatta...
Danja ja Poju 10kk
Pitkästä aikaa minäkin juu kirjoittelen :)
Ihan ensimmäiseksi, todella paljon VOIMIA Danjalle!!! Toivotaan, että kohta alkaisi helpottamaan pojan yömeno!!
Mulla on tuohon nähden ihan järkyttävän helppoa ja voin sanoa, että tämä äitiysloma tuntuu oikeasti LOMALTA :D! Eli poika on alusta asti nukkunut todella hyvin, kuukauden verran nukkui 2vkon ikäisestä "vaan" 4-6h putkeen öisin, kun sitä ennen ja sen jälkeen nukkui 6h putkeen.. Sitten on pidentänyt koko ajan, että nyt nukkuu 9h putkeen syö ja nukkuu yleensä vielä pari tuntia. Muutenkin on ollut rauhallinen sekä viihtyy itsekseen leikkien pieniä hetkiä kerrallaan.. Nyt pari viikkoa on ollut kiukkuisempi, mutta ikenet ihan turvoksissa joten hampaita tulossa. Ekat hampaat tuli jo 4kk ikäisenä, mutta niitä itkeskeli vain kaksi päivää. Kiinteät aloitettiin myös kyllä kaksi viikkoa sitten, siihen asti täysimetyksellä menty, mutta en usko että niistä johtuu. Varovaisesti ollaan vaan maisteltu, bataattia, porkkanaa, perunaa, banaania ja persikkaa.. Pojalla on ollut vihreä+limainen kakka 2,5kk lähtien ja itsekin olen allergioita miettinyt ja kysellyt, mutta koska ei iho-oireita ja nukkuu hyvi yöt niin eivät lähde edes tutkimaan.. Olen ollut melkein siitä asti itse kumminkin maidottomalla ja munattomalla, mutta välillä syönyt vähän - lähinnä kokeiluksi tai jos en ole voinut vastustaa ;D.. Vihreä kakka on silti ollut kokoajan! Olen myös nyt pitänyt kirjaa syömisistä ja kakoista niin kyllä vaan jos syön maitoa niin siitä parin päivän sisään on pieniä veriviiruja kakassa :/
Oliko teillä Danja verta kakassa?
Zerialle, olipa jännittävää lukea viestejäsi :D - harmi sitten kun et ollutkaan.. Mutta meinasitteko nyt yrittää?
Mä en pystyis vielä vaikka vauvakuume on jo kova, mikä johtunee pojan helppoudesta ;D! Paikat ei kestäisi vielä uutta raskautta, oli sen verran iso kaveri tuo poitsu..
Nyt kyllä pojan kasvu kääntynyt vähän laskuun, joten saatiin "lupa" lisätä kiinteiden määrää.. Eilen neuvolassa poika oli 7800g ja 68,5cm, että ihan hyvänkokoinen silti ja neuvolatätikin sanoi että onhan hällä varaa :D
Ihanaa syksyä kaikille, nauttikaa!
fantasy ja poika 5kk9pvä
Täällä taas minäkin, pienen (puolen vuoden?) tauon jälkeen.
Samat kuviot näemmä kuin ennenkin, katsotaan moneenko kertaan viestini tulee kun en meinaa sitä saada millään lähtemään...
Kaikki hyvin, Elmo kasvaa (8kk-mitat 75cm ja 9960g) ja saattaa olla maailman hyvän tuulisin kakara :) Väsyneenä lähinnä kitisee/itkee, muuten mennä pulputtaa iloisesti. Konttailemalla on menty pari viikkoa ja kovasti nousee jo polvilleen, pysyisi nyt vaan vielä tovin maankamaralla...
Imetyksen kanssa on nyt tökkinyt viikon verran, väliin on mahtunut pari hyvää päivää mutta tänäänkin suostui vaan pari imaisua ottamaan. Katsotaan miten meidän tässä käy, mielellään olisin syksyn flunssakauden yli ainakin imetystä jatkanut. Lokakuun lopulla olen tosin lähdössä viikon reissuun (hui!) ja Elmo jää isän hellään huomaan. He kyllä pärjäävät, mutta en ole niin varma itsestäni... Yhdenkin yön ero otti mulle koville, Elmo ei siitä ollut moksiskaan.
Meillä mies etsii edelleen töitä (valmistui kesäkuussa), on ollut ihanaa olla kotona yhdessä! Mulla on töihin paluu edessä näillä näkymin ens vuoden elokuussa. Siinäpä niitä päällimmäisiä :)
Zeria: voi kurjuus, olipa kyllä erikoista tuo plussa, liekö matkassa olisi joku ollut vaiko kropan temppuilua vaan, en kyllä tiedä miten se tuossa vaiheessa enää voisi sekoilla. Tarjoitan että kun synnytyksestä on kuitenkin jo sen verran aikaa, että tuskinpa se nyt enää mitenkään vaikuttaa. Saa sitä surra vaikka olisi jo tuo ihana tuhinoitsija olemassa, ajatukset menee omia polkujaan... Meinaatteko nyt jättää kumiukot nurkkaan muutenkin, vai odottaa vielä? Tsemppiä joka tapauksessa!
Danja: Ohhoh, oletpa kyllä aika sankari kun noin vähillä unilla elät, mä olisin tullut varmaan hulluksi jo aikaa sitten... Tosi kurjaa että yöelämä on noin vilkasta, onneksi saat nyt sentään apua mieheltäsi. Sä olet varmaan jo kaikki konstit kylvystä vauvahierontaan kokeillut, me saatiin silloin alussa lupa viedä Elmoa vatsavaivojen takia saunaan lämmittelemään hetkeksi alalauteille, se rentouttaa vauvaakin ihan kummasti. Ei tietysti löylyä heitelty, kuhan vain vähän lämpöä otettiin ja sitten vielä kylpyyn. Auttoi ainakin meillä vähän. Koita jaksaa, ja hyvä että olet hakenut apua - vaikka aika laihoin tuloksin. Jatka vaan sinnikkäästi yrittämistä, onneksi poju pystyi ainakin mummolassa nukkumaan paremmin, joten kyse ei ole mistään jatkuvista mahakivuista tms.
Jennuli ja Elmo 8kk1vk
Meillä kans jätkä kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Ensimmäinen vuosi alkaa olla kohta täysi.
Nyt on pojalla eka lääkekuuri kun yskä ja flunssa meni keuhkoputkentulehdukseksi :( kovasti on pojalla siitä huolimatta virtaa...
Ja juu, pakko varovasti olla onnellinen... tein äsken plussatestin =D haalea oli mutta ei ollu aamun eka pissasta otettu ja tuli ihan testiajan sisään viiva... selvästi näkyy mut kovin on haalea silti. Pelottaa...taas... pitänee testailla lähiaikoina uusiks ja heti aamusta. Pahoinvointia on ollu jo viikon ja väsymystä kanssa, menkat myöhässä noin 5-6päivää... HUI!
Irish ja jätkä melkein 1-v ;)
Voi ihanuus mitä uutisia Irish! Tsemppiä nyt vaan ja todella toivon että kaikki menee hyvin :) Voi mulla taitaa kohta jo krooniseksi käydä tää vauvakuume, mutta odotellaan silti sinne ens vuoden puolelle ennenkuin aletaan edes yrittämään. Sattuneesta syystä en halua riskeerata mitään mikä on vältettävisssä...
Mutta ihania uutisia!
Ja voi mikä suloinen Elmo Jennulilla onkaan ???
Palataan taas
T: Zeria ja Ipana tänään 9 kk ?
Eipä oo aikoihin ehtinyt kirjoittelemaan.
Ihania uutisia Irish. Onnea kovasti matkaan! Itselläkin vauvakuume meinaa välillä iskeä, vaikka oon aatellutkin että 2 lasta saa riittää. Ei oikein olis varaa enempään ja töihinkin olis hyvä joskus päästä, kun on aikaa mennyt opiskellessa ja lapsia hoitaessa. No jos iltatähti vielä joskus, jos kroppa antaa myöden :). Kaihoisasti kyllä katselen raskaustestejä kaupoissa, oli se niin hauskaa hommaa se testailu. Ja kun salkkareissa just oli se plussaus, niin voih. Ja vauvanvaateosastot... varsinkin pienet mekot... Meidän vauva kun on jo kokoa 80/86, niin että kohta pitää siirtyä isompien poikien osastolle.
Poikasesta 10kk on kehittynyt oikein hurmuri :) Moikkailee kassantädeille ja hymyilee kaikille. Oli alku koliikkeineen niin raskasta, niin on kivaa kun nyt viihtyy välillä itsekseenkin. Oppi jokin aika sitten istumaan ja ryömimään, niin touhuilukin sujuu paremmin. Isosisko jo tässä iässä käveli tukea vasten, nousi ylös jo 7kk iässä, mut ihan hyvä et tää toinen ottaa vähän rauhallisemmin. Ensimmäinen korvatulehduskin jo oli, mut lääke maistui onneksi hyvin.
nau
Onnea Irish! :) Mahtava uutinen. :)
Danja, otan niin osaa noihin sun öihin! Elsi oli kova heräilemään ennen 8kk ikää, silloin pidettiin aika tiukka unikoulu ja se kyllä helpotti kovasti. Tutti jätettiin sillon myös pois, sekin oli iso tekijä. Nykyään nukkuu täysiä öitä, mikä tuntuu ihan uskomattomalta aiempaan verrattuna. Jaksamista, koita vaan käyttää turvaverkkoja!
Jennulin muksu on kyl veikeen näköinen tapaus. :D
Kiva kun muillekin tuntuu kuuluvan hyvää, mukava kuulla!
Meillä odotellaan pikkuveljeä nyt 35+1 ja kärsimättömyys kasvaa. Raskausdiabetes on taas ja tosi tylsä semmoinen, on ihan supertarkkaa mitä syön. No, imetysaikana otan kyllä takaisin. :D
Elsi on tosi iso jo, kohta 1v1kk ja osaa vaikka mitä. Puhuu monia sanoja (suomeksi lähinnä, osan sanoista ruotsiksi), kävelee ja jopa juoksee. Kiipeilee moneen paikkaan, ymmärtää tosi hyvin puhetta. Leikkii aika monipuolisia leikkejä, syö kaikkea. hmm. Elsin kanssa on nyt tosi helppoa, tai olisi ilman tätä jättikuulaa.. :D
No, pian kakkonen syntyy ja ainakin liikkuminen helpottuu. Toivottavasti on parempi nukkumaan tämä kuin sisarensa, ja toivottavasti imetyskin onnistuisi paremmin.
virva, elsi ja pikkuveli
Nostetaampa tätä esille jos vaikka innostuttaisiin uudelleen/ehdittäisiin kirjotteleen!
Täällä ollaan vielä hengissä ja aika hyvissä voimissa :)
Marraskuussa oli pojan vuosikontrolli siitä suolistoperäisestä maitoallergiasta ja sain kättä vääntämällä puhuttua meidät myös kriisiunikouluun :) Ja asialla alkoi jo tuossa vaiheessa olla aika hoppu koska miehellä alkoi työt marraskuun lopulla ja mulla joulukuun alussa joten vetosin myös tuolloin alkaviin töihinkin että miten sitä töissä jaksaa olla jos ei saa öitään nukkua.
Viikon olimme sairaalassa; poika 7pv lastenosastolla ja itse 5pv potilashotellissa ja 2 viimeistä yötä samassa osastohuoneessa pojan kanssa.
Maitoallergiaa ei enää ollut (jos ylipäänsä olikaan???) ja hoitajien pitämä unikoulu pojalle tuotti tuloksia heti ensimmäisestä yöstä lähtien :) ja kun poika oli 5 yötä nukkunut hyvin niin tuli minun vuoro kokeilla hoitaa yöt joten sen takia siirryin samaan huoneeseen. Menihän siinä pojan nukahtamisessa jotain 45min mutta alkoi kuitenkin ihan itse sänkyyn nukkumaan. Menetelmä oli siis että himmennettiin huone, poika pinnasänkyyn ja peitto päälle ja itse istuin tuolilla sängyn vieressä, aina kun poika nousi ylös niin eikun laskemaan takas makaamaan ja peitellä, tätä niin kauan kunnes väsyy nousemaan ylös ja nukahtaa. Yöllä ei muutenkaan minkäänlaisia palveluja (ellei nyt aivan paniikki ole). Itse nukuin siis samassa huoneessa vastakkaisella seinällä eli parin metrin päässä mutta siitäkin huolimatta yö oli aika hyvä vaikka poika nousikin yöllä pari kertaa seisomaan/istumaan ja itkeskeli mutta kun en ollut tietääkseenkään niin laskeutui itse takas nukkumaan. Toinen yö oli vähän parempi; nukahtamiseen meni 20min ja yöllä oli vähän vähemmän toimintaa.
Ensimmäinen yö kotona oli hiukkasen levoton mutta ei kuitenkaan huono. Siitä ne yöt ovat sitten parantuneet hiljalleen ja nyt olemme joulukuusta lähtien saaneet nauttia rauhallisista öistä kun poika oppi viimein nukkumaan koko yön =)
Jotain pientä kitinäähän sieltä aina kuuluu mutta kun itse nukkuu niin ne on opittu suodattamaan joten emme enää herää niihin. Joskus aamuisin 7 aikaan alkaa kuulua heräämisitkua mutta meillä noustaan ylös vasta 8 aikaan joten poika on myös oppinut sen että nukahtaa vielä hetkeksi vaikka kävisikin hereillä 7 aikoihin.
Tätä parempaa elämää olemme siis nauttineet vajaa 2kk ja nyt vauvakuume painaa päälle :p Olemmekin miehen kanssa keskustelleet asiasta mutta ei haluta hosua asian suhteen vaan uusi projekti aloitetaan sitten kun ollaan/olen asiasta aivan satavarma.
Niin ja onnittelut virvalle uudesta nyytistä :)
Danja ja Poju n.14kk
että yöt on alkanu sujua ;)
Meillä meni pitkään yöt tosi hyvin. Sitten tuli hammasitkut ja homma sekaisin... ja sitten päästiin taas rytmiin ja kas: mummo tuli pilasi kaiken! Meillä oli pakko yks ilta ottaa mummo hoitamaan poikaa kun olin töissä ja miehellä menoa jota ei voinu kuulemma perua. No, mummoahan oli kokeiltu itkemällä sängyssä. Kas kummaa mummo ei halunnut lasta itkettää ja minä kun tulin töistä kotiin n.klo22 oli täällä ihan totaalinen kaaos päällä. Itkevä yliväsynyt lapsi ja hermostunut mummo. Lauloi ja heijasi poikaa että josko nukkuis syliin. Perkule että kiehutti! Sen jälkeen ollaan taas alusta jouduttu koulimaan poikaa sänkyyn nukkumaan. Meni todella pienestä sekaisin. Toivon nyt että tällä viikolla jo päästään vanhaan rytmiin takas...
Alkuraskauden väsy onneks jo takana ;) Pikkunen alku jo liikkuu kivasti eikä ihan koko aikaa tarvii olla paniikissa, vaikka kyllähän se huoli tähänkin raskauteen mukana tuli. Kohta puolivälissä joten jospa se siitä.
Virvalle tosiaan onnea vauvasta!
Pitäisköhän meidän siirtyä tästä vauvaosastosta jo taaperoihin??
Irish ja jätkä 14kk ja alku
Olin oikeestaan yllättynyt että haahut täällä vielä ovat:) Vaikkei näköjään kovin tiiviinä joukko enää valitettavasti. Täällähän on kivasti sisaruksia tullut ja tulossa haahuvauvoille:) Mekin ollaan maaliskuusta asti oltu ehkäisyttä ja vihdoin sain nyt plussatestin joten meidänkin haahuneiti saisi toivottavasti pikkusisaruksen:) Tuli heti ikävä haahupinoa tuolla vauvakuume-puolella, kun samat vanhat pelot hyppäsivät takaraivoon mitä aikaisemminkin oli..Minähän yritin ylläpitää odotuspuolella haahupinoa pitkälle kesään mutta oli jo uusi keskenmenon kokeneiden pino niin eivät innostuneet jatkamaan haahupinoa vaan pitivät oman pinonsa. Ja nyt en viitsi ängetä sinne kun en tunne ketään sieltä ja varsinaisesti en kuulukaan kun tässä välissä nyt ole ollut keskenmenoa eikä toivottavasti tulekaan! Meillä neiti 1v2kk oli viime vuoden loppuun saakka valvottaja..öisin heräili 10-20 kertaa ja joka kerta hirveän parun kanssa. Lopetin sitten kaiken yöpalvelun(maitopullot, en nostanut takas makuulle vaan annoin mennä itse) ja kuin taikaiskusta tyttö rupes nukkumaan yönsä. Nyt menee klo.20 unille, herää kerran viideltä aamuyöstä silleen että kääntyy toisinpäin sängyssä ja nukkuu vielä 7:30 asti. Minähän laitoin tytön ns.isojen tyttöjen sänkyyn jossa pienet laidat, jo kesän jälkeen kun käveli laidoista pidelleen kaiket yöt pinnasängyssä. Oma sänkyni on kiinni tytön sängyssä joten ei putoakaan sieltä vahingossa. Ajatuksena olisi kesällä kokeilla isosiskon kanssa yhteiseen huoneeseen nukkumaan. Nyt vaan toivotaan että tämä tulokaskin selviäisi syliin saakka.
Helene+neiti 1v2kk
Kirjoittelin just tähän taas kilometrin pituisen viestin, joka puff... hävis taas taivaan tuuliin!!
No mitäpähän olin sanomassa...
Mitäpä kuuluu haahut, lämmintä tosiaan on riittänyt (eikä kukaan muista sitä vilpoista alkukesää, eihän...)Meillä ollaan nukuttu tosi hyvin vaikka lämmintä on ollut. Mies ei kestä lämpöä juuri lainkaan ja heti ekoilla helteillä osti sellaisen ison, ruman, kovaäänisen siirrettävän ilmastointilaitteen. Ei se koko kämppää pidä kylmänä, mutta helpotusta ainakin antaa. Pahimpina aikoina on paettu mumolaan ilmalämpöpumpun vilvoittavien tuulahdusten ääreen.
Ipanalla lähenee 7kk synttärit. Mihin ihmeeseen tää aika menee?? Kasvanut on tosi vauhdikkaasti, 6kk neuvolassa pituutta oli 70 cm ja painoa 8820. Kotivaa'alla mitaten kilon verran olisi jo tullut lisää :) Vaikka kyllä varmaan pituuttakin koska saman kokoiset vaipat tuntuvat väljiltä ja posketkin ovat pienellä jo vähän kaventuneet. Vaikka on se silti vakiohuudahdus että "voi mitkä posket" kun joku tän meidän Ipanan näkee. No saahan sitä lapsella olla pyöreyttä jos on ollakseen, sanon minä.
Hampaita ei vielä ole, ryömimistä harjoitellaan kovasti eteen ja taakse. Konttaamista ei ole pieni vielä hiffannut vaikka vuorotellen etu ja takapää välillä nouseekin. Äänenkäyttö on noussut ihan uusiin sfääreihin, naapurit varmaan miettii mitä ne täällä lasta oikein huudattaa :) vaikka ei se mitään itkua ole, huutoa ja kiljahduksia pelkästä kiljumisen ilosta. Ylempänä olevat asiat ja esineet kiinnostaa ja kurottamistakin jo kovasti harjoitellaan. Istuminenkin alkaa olla viittä vaille hallinnassa, eli kertakaikkisen mukavasti on meillä mennyt :)
Lasipullot on olleet kovassa käytössä ja osottautuneet tosi hyviksi. Tosiaan esim Ainun tuttipulloissa on ainakin tähän asti käytetty muovia, joka sisältää Bisfenol-A:ta (BPA) joka on syöpävaarallinen, hormoonimatkija ja vaikka mitä. Paljon on kyllä pulloja ja tutteja jotka ovat BPA-vapaita, mutta ainakaan minä en ole ollenkaan vakuuttunut muovien turvallisuudesta, ainakaan kun niitä käytetään niin hurjan paljon nykyään. Tässä muutama linkki asiaan liittyen, jos ketä kiinnostaa:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/factsheet_edited_bisfenolia_sept0…
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article155320.ece
http://www.iltalehti.fi/terveys/2010052911761913_tr.shtml
Vauvauintia ollaan aloittelemassa ensi viikolla. Juuh myöhäinen aloitusajankohta kyllä, mutta täällä oli juuri isot remontit uimahallissa eikä koko kesänä ole ollut vauvauintia :/ Oletteko muut käyneet uimassa? KAIKKI VINKIT JAKOON KIITOS :) sen verran näet äippää jännittää tällainen uusi asia, ja miten sitä osaa siellä sitten toimia..
Mitäpä muuta.. Olikos muita haahuja viimeviikonloppuna Porissa festaerilla? Olipahan huikea päivä kertakaikkiaan :D ja kaikenhan kruunasi se hurja 5 minuutin myrsky.. Enpä ole moista ennen kokenut. Ja ihan mahtavia bändejä, ei ole kyllä Maidenin voittanutta. Ehdottomasti paras livebändi ikinä! Ipana oli ekaa yötä muiden hoivissa (mummi ja kummi tulivat meille hoitamaan) ja minua tietysti jännitti kamalasti, miten niillä menee. Nukkumaan kun ei ole suostunut kun minun kanssani, isänsä jos yrittää niin kauhea meteli alkaa välittömästi. Ja sitten kun tuossa vauvalehdessäkin oli että 6kk-1v on se kriittisin aika turvallisuuden tunteen kehittymisen kannalta, niin arvaatte varmaan että olin paniikissa,että nyt saa pieni elinikäiset traumat ja loppuiän terapiantarpeen.. Heh, no niinkuin ennenkin, miun panikointi oli IHAN turhaa, niillä oli mennyt tosi hyvin. Ikävä tuli vasta kun näki meidät :D eli ei tainnut tulla suurempia traumoja.
Mutta koetan nyt postata tän, jos vaikka tulis läpi tämä.. Palataan asiaan
Ai niin.. äitiysloma (vai mikä ihmeen vanhempainvapaa) alkaa olla lopuillaan ja pitkän pähkäilyn jälkeen päätettiin, että palaan töihin syyskuun lopussa...2011. Siis aikaisintaan tuolloin (jei) Todella tiukillehan tää meidän talous menee, kun kelan tuilla porskutetaan (mies siis opiskelee jälleen) mutta jos nyt en ihan väärin laskenut ja ennakoinut menoja niin kyl meidän pitäis pärjätä. Kaikki säästöt vaan sileeks, koska en kyllä millään pystyisi lapsukaista vielä hoitoon laittamaan ? on se niin rakas.
Mutta nyt lopetan
moip
T: Zeria ja Ipana (ens viikolla 7kk)