46 vuotiaana esikoisensa saanut ei jaksaisikaan kasvattaa lastaan!

jos olisin tuo ap:n ystävä.

hänellä lapsesta huolehtii kokoaikaisesti oma äiti eli lapsen isoäiti.

tapauksessa on syy nimenomaan äidin iässä. Ehkä ennemminkin luonteessa tai lapsen haastavuudessa.



Nytkin löisin isonkin summan vetoa, että äitini 50-v hoitaisi nyt syntyvän lapsen kolme kertaa paremmin kuin minä 30-v

olen todella väsynyt, koska vauvalla aluksi koliikki ja on muutenkin vaativa lapsi. Enkä todellakaa hoidata omaa lastani äidilläni, miksi ihmeessä niin tekisin?

olen todella väsynyt, koska vauvalla aluksi koliikki ja on muutenkin vaativa lapsi. Enkä todellakaa hoidata omaa lastani äidilläni, miksi ihmeessä niin tekisin?

Sinä olet sisukas, vastuullinen, siis tavallaan, vastuullisuus olis isompi, jos lapsia tekis vasta aikuisena, mutta sinä siis kasvoit siihen, hyvä.

että lapsi saattaa valvottaa ja olla hankala, mutta silti tuli yllätyksenä kuinka raskasta saattaa välillä olla. Ehkäpä kaikki eivät sitten sitä kestä..

Joo, ihmettelen, että joku kehtaa laitta tollasta tekstiä, että en tykkä tosta lapsesta!!

Oletko ajatellut, miltä siitä sun iäkkästä kaverista/ tuttavasta tuntuu??? Ja siitä lapsesta.. kyllä hän vaistoa sen... ei todellakaan kiva!!!!

Ja jos kerta olette kavereita,voisitte vaikka ihan rakentavasti keskustella asiasta.

Tottakai se on hänen oma valintansa kun sellaiseen lähti ja ton ikäisenä vielä, mutta eikös tuttavapiiri ole just siksi, että tuetaan/ kannustetaan toisiaan..eikä sitä koskaan voi tietää, ennen kuin itse koke...

JA jos hänellä ei ole paljon muitakaan tuttuja/ sukua lähellä, niin on kuule aika rankka, olitko sitten 30 tai 46 v ja vielä yksinhuoltaja..Kannattaisiko miettiä jotain komprpmisseja?? ei todellakaan ole kiva, jos joku käyttää toista hyväkseen... ,mutta jos yrittäist puhua hänen kanssa asiasta ja vaikka kunnalta/ kaupungilta yrittäisi löytää kotihoito-ti muuta apua..sosiaalitoimeen vaan soitto ja sieltä eteenpäin..

Vaikka yhtenä arki-iltana joku hoitamaan sitä haastavaa lasta, jotta äiti pääsis harrastaa tai olla ihan vaan rauhassa kotona yksin...

Eikä se aina ole niin itsestäänselvä, kun joku täs sanoi, et tehkää ne lapset nuorena ,nii jaksa..

Höhh...Mä olen tehnyt kans lapseni yli 30-sena ja olen oikein tyytyväinen...nyt on työ, asunto, jotain elämänkokemusta ja kerenny nähä maailmaa, matkustaa ja olla miehensä kanssa myös vaan aikuisperhettä...ja tärkeimpänä lapsilla kunnon isä mukana jakamassa kaasvatusvelvollisuutta.

Kyllähän ne on helppo tehä nuoren sinne äitinsä kotinurkkiin, ja antaa äidin kasvatta..

En ole tykännyt siitä tavasta koskaan ja halunut aina et lapsella on myös kunnon isä-eikä vaan tekohetkellä paikalla...

Mutta nin monta kuin tekijää, niin monta oikeeta ratkaisua...

toivottavasti keksitte yhdessä sopivia kompromisseja teille...voimia siis kaikille posapuolille!!

Minun 23-vuotiaalle ensisynnyttäjäystävälleni kävi samoin. Löimme hanskat yhteen ystävien kanssa (isä ei ollut hirveästi tukena) ja saimme hänet taas jaksamasaan. Yhteistyö on voimaa! Ihan sama onko 46v. vai 23 v. Ollaan ihmisiä ja ihania tukevia äitejä toinen toisillemme!

Auta ystävääsi vai onko tämä "väsynyt äiti" ystäväsi? Mitä tekemistä iällä on tässä asiassa. Minäkin olen nähnyt niin paljon nuoreja ja "vanhoja" todella väsyneitä äitejä, joten se ei liene sanomasi. Ja olen mukana äitien tukiryhmässä. Tuetaan toinen toisiamme.

T. Äiti 46v. (lapset 14, 8 ja 4)

soivi olla vaikka 20 v , jos mies lusmuaa lastenhoidosta ja perhe-elämän vastuusta, niin väsyttäähän se MINKÄ IKÄISTÄ vaan



t. myös mummoäiti

..joka vain jatkui ja jatkui, kun töitä en saanut ja toisaalta jouduin mm. sairaslomalle puoleksi vuodeksi. Itketti ja kyllästytti koko paska, kodinhoito ja lapsikin (vaikeina päivinä). Sitten pääsin työkkärin kautta kurssille ja sain hyvän ohjaajan, joka antoi sopivasti vastuuta ja tekemistä. Kas vain; muutaman päivän jälkeen olo oli ihan erilainen eikä lapsi ärsyttänyt enää tippaakaan! Nautin nyt perheen yhdessäolosta ihan eri tasolla, kun päivät kuluvat kurssilla.

Minuakin ärsytti silloin kun olin lasten kanssa kotona ja pienin oli vauva. Oma aika oli kortilla ja päivät kuluivat väsyneenä yksin lasten kanssa. Eräs ystäväni joka oli yhden lapsen äiti, toi mielellään lastaan meille hoitoon että pääsee omiin menoihinsa. Tuntui aika katkeralta kun itsellä ei ollut hoitoapua kavereista ja sukulaisista. Tämä ystäväni kun ei ollut edes uupunut, hän oli työttömänä päivät kotona ja lapsi päivähoidossa. Kerran hän jopa toi lapsen hoitoon, että pääsee tapaamaan kaupungille erästä ystäväänsä (joka myös oli työttömänä = kaiket päivät aikaa) kun lapsi kuulemma häiritsee kun ei anna heidän jutella rauhassa... Itse en ollut tuolloin käynyt missään omissa menoissa moneen kuukauteen.

Ikää on päälle 40 ja olen onnellinen siitä, ettei ole kersoja pyörimässä nurkissa. Saan viettää mieheni kanssa lapsettomien laatu-aikaa, matkustella ympäri maailmaa ja vain nauttia olosta.

Ei ole mikään muksu rääkymässä öisin. Suosittelen!

voitko kertoa mitä noille neljälle lapselleni pitäisi tehdä, jotta pääsisin samaan olotilaan kuin sinä?

ystävän lasta! Tuliko tarpeeksi selvästi nyt? Eiköhän lapsikin tarvitse äitiään ede muutaman tunnin ajan arki-iltaisin? ap

lapsesta, kun omiaankin tuskin sietää. nehän on pakko hoitaa kun ne on tähän maailmaan väsännyt, mutta täytyy sanoa, että sekin evvk.

tapauksessa on syy nimenomaan äidin iässä. Ehkä ennemminkin luonteessa tai lapsen haastavuudessa.

t: 41 vee neljättä oottava

Jos on ensin hoidossa päivän ja sitten vielä pitää mennä jonnekkin"hoitoon" että äiskä jaksaa... ei se ihan niin mene. Tottakai jokainen meistä väsyy joskus ja saattaa kaipailla vapaata arjesta ja huokailla lapsettomien aikojen perään, mutta silti. Itse taas en nyt kauheasti jaksa muiden lapsia vahtia tai leikittää, olen viimeisillään raskaan ja omiakin on jo9 3 ennenstään...siltikin yökyläläisiä olisi tulossa :) Hiukan on pitänyt muistuttaa että en se minäkään loputtomia jaksa...

Aamupäivän lisäksi pitää vähintään ulkoilla toisen kerran tai sitten sopia leikkitreffejä muuten iltapäiväksi.

meillä ulkoilaa kerran päivässä nytkin kesällä, kun on ollut kuuma koko päivän niin illalla sitten ollaa ulkoiltu joko puistossa, omalla pihalla tai käyty uimassa. miehellä ollut pätkissä loma joten sekin on vaikuttanut.. ja loma viikoilla ollaan sitten juostu suomenlinnat ja korkeasaaret.

neuvolasta - tai sitten lastensuojeluviranomaisilta.

Ikää on päälle 40 ja olen onnellinen siitä, ettei ole kersoja pyörimässä nurkissa. Saan viettää mieheni kanssa lapsettomien laatu-aikaa, matkustella ympäri maailmaa ja vain nauttia olosta.

Ei ole mikään muksu rääkymässä öisin. Suosittelen!

Ikää on päälle 40 ja olen onnellinen siitä, ettei ole kersoja pyörimässä nurkissa. Saan viettää mieheni kanssa lapsettomien laatu-aikaa, matkustella ympäri maailmaa ja vain nauttia olosta.

Ei ole mikään muksu rääkymässä öisin. Suosittelen!

Et myöskään saa kokea sitä ainutlaatuista rakkautta ja suhdetta lapseen. Sitä äitiyden onnea! Se päihittää matkat ja miehen kanssa vietetyn laatuajan mennen tullen. Itse olin pitkään lapseton mutta en vaihtaisi tätä äitiyttä mihinkään!