Tunnusta syntisi tässä, minä aloitan:

2 lapsen äiti ja onnellisesti naimisissa. Suhde mieheen on ihan ok. Emme riitele juuri lainkaan, huumori kukkii ja seksikin sujuu. Rakastan häntä, tai ainakin olen kovin kiintynyt.



Silti mulla on salasuhde, silloin tällöin seksiä mukavan työkaverin kanssa, johon tunnen todella voimakasta vetoa ja tunne on molemminpuolinen. Hänkin on onnellisesti perheellinen.



Toivon että emme jää kiinni. Elämä on täydellistä näin!



En osaa sanoa mitä sellaista saan työkaverilta mitä mieheltäni en. On vain niin ihanaa olla haluttu ja salaaminen tekee kaikesta kiihottavampaa. Seksiä tuon miehen kanssa on vain muutamia kertoja vuodessa, aina työreissujen tai koulutusmatkojen yhteydessä, joskus harvoin työpaikan yhteisten illanistujaisten aikana/jälkeen.



Tiedän että olen ihan paska. Kai mua rangaistaan joskus vielä jollain kaamealla. Nautin siihen asti.

mutta menköön ikä ja terveys jos niitä luottelisi.

syntinen ihminen päivittäin. Esim. kiroilen joskus puolivahingossa, jos joku asia menee yllättäen pieleen. Juon alkoholia, olen laiska, saamaton, en tee parastani joka päivä.



Kymmentä käskyä en taida rikkoa kovin paljon enää.



Nuorena varastin kaupasta housut, kun en ollut vielä oppinut kunnon moraalia.

Mutta rukoilemalla ja aidolla uskolla ne synnit saa anteeksi.



Se, joka aidosti uskoo ei enää edes halua tehdä syntiä ja siitä sen aidon uskon tunnistaa.



Silti uskossakin olevat tekevät syntiä, koska ovat ihmisiä tässä maailmassa, mutta mitä enemmän uskoo sen "pienempiä" ne synnit ovat moraalisesti ajatellen.



Mutta vaikka olisi tehnyt kuinka mustia syntejä, voi saada syntinsä anteeksi, kun alkaa aidosti uskoa Jeesukseen. Ja silloin elämä täällä jo paranee kaikilta osin. Se on vaan niin totta ja Jumalan ihmeistä yksi:)

etten sitä käyttäisi, koska se liittyy minusta uskontoon, enkä ole uskovainen.

Pahoja asioita, joita häpeän ja kadun, toki riittää, varsinkin suhteessa vanhempiini tuntuu, että käyttäydyn jatkuvasti törkeästi ja kakaramaisesti ja inhoan itseäni ja käytöstäni silloin.

Muuttuisiko syntikäsitys? Eiköhän ihmisillä ole uskonnollisuudesta riippumatta suurinpiirtein samanlaiset ajatukset siitä mikä on hyvää ja mikä pahaa.

Toivon, että jokainen varatun kanssa makaava pääsee joskus petetyn nahkoihin. Mahtaa olla ihanaa.



Näitä lukiessa voi vain miettiä millaisia kusipäitä ihmiset ovat toisilleen. Ja millaisia kusipäitä tämä palsta houkuttelee erityisesti.

joku kertoi tai näki??

Ylpeys - uskon olevani alykkaampi kuin duunikaverit, sukulaiset, tms.



Pitkavihaisuus - katkaisin valit, kun ystava ei tukenut vaikeassa raskaudessa.



Hekumallisuus - vaadin seksia vaikka puolisoa ei kiinnostaisi.



Laiskuus - pistan joskus pennut kahdeksi tunniksi telkkarin eteen, vaikka ovat vain 3 ja 5 vuotta.



Kateus - vituttaa hieman ystava, jonka puoliso on miljonaari perinnoltaan. Tosin ei kovin paljoa.



Ahneus - odotan tavallaan sedan kuolemaa, eli tayden elaman ja sielta on ehka 200K perinto tulossa.



Jumala armahtakoon tammoista syntisakkia.

Hirvitys, ei kai mitään vanhoja tarvitse kaivaa esille, kun on vettä joessa virrannut aikas paljon.



Syntini on kiivauden synti. Tarvitsen aikaa, jotta osaan olla kiitollinen, arvostaa, kunnioittaa, antaa tilaa lapsilleni ja miehelleni.



Laiskuus, ahneus, kateus. Tyhmyys.



Paljon syntejä jää nykyään tekemättä kun ei ole mahdollisuuksia. Noh, ajatuksissa tietysti voi olla aviorikkoja.

Minulle kelpaisi oikeastaan kuka tahansa naapurista lasten hoitajaan, 19v.



Sen sijaan jyystän kaksi kertaa vuodessa innottomasti kaikkialta muodottamaksi treenauksen puutteessa venähtänyttä lasteni äitiä.

keskiajalla moiset olisi poltettu kokossa koko kansan nähden. Häpeäisitte. Kuvottavia eläimiä. Ettekö tosiaan kykene hillitsemään himojanne?

Tiukka nuttura kuulemma kiristää...

Sulla taitaa olla pikkasen liian löysällä

Ainoa asia johon syyllistyn on synnittömyys ja tietynlainen paremmuus teitä muita syntisiä kohtaan.

on tunnustettava, että sekä ajatuksissani, sanoissa että teoissa teen paljonkin syntiä ihan päivittäin. Aina en edes itse tajua jonkin asian olevan syntiä tai ikään kuin sallin synnin itselleni jollakin verukkeella. Ilman Jeesusta en pääsis taivaaseen. Onneks hän kärsi ristillä kaikkien syntieni puolesta ja pesi minut puhtaaksi Pyhän Jumalan edessä. Hänen kanssaan on lisäksi jokin toivo, että edes joskus osaisin rakastaa lähimmäisiäni niin kuin hän itse rakasti ja rakastaa, itsessäni en rehellisyyden nimissä osaa. Tämä syntiasia on just se asia, miksi Jeesusta tarvitaan, että taivaaseen pääsis. Kukaan ihminen ei sinne pääse omilla teoillaan, sillä Jumala näkee ihmisen salaisuudetkin ja sydämen ajatukset. Ei edes se ihmisten silmissä hienoin ja ihanin ihminen, joka on jaellut vaikka koko omaisuutensa köyhien hyväksi, ole puhdas, jos ei Jeesuksen veri ole häntä puhdistanut.



No joo, oli pakko saarnata : ). Mutta tää saarna oli niille, jotka on miettinyt tätä syntiasiaa ja sitä, että miksi kristinuskossa se Jeesus on niin tärkeä ja miksi se, että on "hyvä ihminen" ei riitä kristinuskon mukaan.

jossa eletään mukavaa koti-äidin roolia ja odotetaan miestä töistä kotiin. Ja elämää, jossa tavataan ihana rakastaja, jonka kanssa olo on yhtä satua.

sä pystyt tohon? Kysyn tosissani koska itse en pystynyt.

En pystynyt olemaan onnellinen.Voin huonosti ja lapsetkin kärsi kun olin poissaoleva.

Tulihan opittua taas jotakin.

[/quote]

Isäni on juuri tälläinen.

[/quote]

Tuntuu, että olen alkanut elää vasta nyt aikuisena, kun tajusin tämän. Uskalsin vihdoin uskoa, että minäkin olen jonkun arvoinen.

olen vasta nyt huomannut että olen ihan liian nuori ja kypsymätön kasvattamaan lasta... eihän sitä sillon 20v ajatellut ku vauva kuume iski... ja vauvat onkin söpöjä ja vauva aika oli ihanaa ei vaan tullu ajateltua asia pidemmälle... vauvasta kasvaa iso taapero jonka kanssa saa tosiaan miettiä et mitä ihmettä tekee...

olen vasta nyt huomannut että olen ihan liian nuori ja kypsymätön kasvattamaan lasta... eihän sitä sillon 20v ajatellut ku vauva kuume iski... ja vauvat onkin söpöjä ja vauva aika oli ihanaa ei vaan tullu ajateltua asia pidemmälle... vauvasta kasvaa iso taapero jonka kanssa saa tosiaan miettiä et mitä ihmettä tekee...

En usko jumalaan eikä sanalla synti, ole minulle merkitystä, sen sijaan uskon että ihminen tietää sydämessään mikä on oikein ja mikä väärin. kaikista näistä tämän ketjun viesteistä tämä oli surullisin.

Olen ollut naimisissa olevan, perheellisen miehen kanssa. Tiesin hänen olevan naimisissa.

Tästä on tosin pitkä aika, mutta kuitenkin.

Jotain vispilänkauppaa tai halailua on ollut joidenkin muidenkin naineiden miesten kanssa. En muista että olisin sängyssä asti ollut (vain tämän yhden kanssa).

Nämä vispilä-miehet eivät paina mieltäni. Tämä yksi sen sijaan painaa vieläkin. Ei se suhde tosin missään vaiheessa uhannut miehen perhettä, koska en ollut vakavissani, eikä varmaan hänkään.

allekirjoitan myös saman. Tosin suhde ennen kuin olin itse perheellinen.

karttelen heitä parhaani mukaan ja netissä osoitan kärkkäästi tyhmien virheet. Olen tosin asiallinen, enesim. hauku mutta käytän sanamuotoja joista ei jää epäselväkis että toinen ei mielestäni ole se kanootin terävin muumi.