Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä SINUT on laitettu hoitoon?
02.08.2010 |
Toisessa keskustelussa väännetään (vaihteeksi) siitä, minkä ikäisen voi laittaa hoitoon ja palata töihin. Siitä nousi mieleeni että minkä ikäisenä teidänt itsenne on laitettu hoitoon? Minut laitettiin tarhaan kun olin 10kk:n ikäinen, enkä kyllä löydä lopputuloksesta niin järin suurta kehityshäiriötä tai ongelmia vanhemmuussuhteissa. Eikä mitään "silloin oli eri asia", niin olikin mutta lapsi oli lapsi myös silloin, se asia ei juuri muutu vaikka ajat muuten muuttuvatkin.
Kommentit (69)
Eli kolmekuisena olen mennyt hoitotädille..
Siitä EI OLE jäänyt minulle mitään traumoja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eskariin asti, sillon viel äiti pysty olee kotona, mutta pikkusisko oli vuoden ikänen mennessään päiväkotiin ku äiti joutu menee töihin...
Olen maalaistalon kasvatti ja äiti oli aina kotona, myös kouluaikana. Kotona oli myös hullu mummu, jolla ei ollut elämääni mitenkään positiivinen vaikutus.
8 kk? Äitini äitiysloman jälkeen siis. Positiivisella mielellä muistelen päiväkotiaikaa, en varmaan olisi näin sosiaalinen ja erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva muuten :)
Vuonna 1974 oli äitiysloma ruhtinaallinen 3kk:tta.. Eli kolmekuisena olen mennyt hoitotädille..
Siitä EI OLE jäänyt minulle mitään traumoja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun äitiysloma loppui. Olin hoidossa naapurin tädillä, joka ei vanhempieni mielestä ollut edes erityisen mukava. Minusta muistaakseni oli, kun myöhemmin kävin heillä kylässä.
Reilu 1v olin kun vanhempani muuttivat opiskelun takia vieraalle paikkakunnalle. Koska kunnallista hoitopaikkaa ei ollut saatavilla, eivätkä tunteneet siellä ketään, soittelivat naapureiden ovikelloja ja suostuttelivat erään kotiäidin ottamaan minut hoitoonsa. Sen jälkeen minua hoiti eläkkeellä oleva sukulaistäti jne.
Uskoakseni olen ihan normaali ;-)
En ole koskaan ollut hoidossa, eikä ole ollut mieskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti kävi töissä ja isä oli kotona meidän kanssa. Isäkin oli välillä pätkätöissä ja silloin mummumme hoiti meitä kun asui samassa pihapiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kateellinen nuoremmille sisaruksilleni ja kavereilleni, jotka sinne pääsivät. Heillä oli kivoja hoitotätejä ja saivat askarrella.
8 kk? Äitini äitiysloman jälkeen siis. Positiivisella mielellä muistelen päiväkotiaikaa, en varmaan olisi näin sosiaalinen ja erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva muuten :)
Eli jos olisit ollut pidempään kotona (tynnyrissä?) et olisi koulussakaan enä oppinut sosiaalisia taitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha vaikutuksista sanoa yhtään mitään. Mistä sen tietää millainen olisin jos minua olisi hoidettu kotona pidempään.
Lastentarhaan pääsi yksinhuoltajien lapsia ja sinne piti tehdä pitkät sepustukset perheen ahdingosta. Yksityiset tarhat tietty erikseen, niihin pääsi maksamalla.
Kotona kasvoin kuten kaikki lähiseudun lapset. Ja melkein kaikkien äidit meni töihin, kun kuopus lähti kouluun. Siihen aikaan työ jousti perheen tarpeiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin ulkopuolelle vasta 3,5v, jolloin menin naapuriin hoitoon (siellä oli samanikäinen tyttö ja tämän pikkusisko, hoitajana toimi heidän mummonsa). Siihen asti minua hoidettiin kotona: äiti meni töihin, kun olin 10kk, mutta isä teki puolikasta päivää, minä aikana paikalla oli hoitotäti (yhteensä kolme eri hoitajaa tuon parin vuoden aikana).
8 kk? Äitini äitiysloman jälkeen siis. Positiivisella mielellä muistelen päiväkotiaikaa, en varmaan olisi näin sosiaalinen ja erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva muuten :)
Eli jos olisit ollut pidempään kotona (tynnyrissä?) et olisi koulussakaan enä oppinut sosiaalisia taitoja?
Ja ihan pokkana. Jos tietäisit enemmän elämäntarinastani, niin luulisin että ymmärtäisit mitä tarkoitan.
vuonna 1971. Äitini piti 3 kk äitiysloman päälle palkatonta vapaata muutaman kuukauden.
Menin hoitoon tädilleni ja olin siellä n. 3-vuotiaaksi, jolloin menin päiväkotiin.
Viihdyin päiväkodissa hyvin. Kaikki kaveritkin olivat siellä. Ei siinä sen kummempaa.
Bonuksena sain erittäin läheiset välit tätiini. Tosin mulla on erittäin läheiset välit myös omiin vanhempiini.
En ole koskaan ollut hoidossa, eikä ole ollut mieskään.
Itse en ole ollut edes eskarissa, mieheni on ollut.
Tuolloin menin päiväkotiin. Varsin pian minut laitettiin mummolleni hoitoon, koska olin jatkuvasti kipeänä (korvakierre yms.) eikä vanhempieni työnteosta tullut mitään jatkuvien poissaolojen vuoksi. Mummon luona olin sitten hoidossa kouluikäiseksi ja myöhemminkin.
Päiväkodista en luonnollisesti muista mitään. Mummon luon oli kivaa, mutta kouluun mennessä olin hirvittävän arka, koska en juurikaan ollut nähnyt muita lapsia. Muiden lasten meluisuus ja vauhti pelotti.
Nyt aikuisena olen varsin tyytyväinen itseeni ja lapsuuteeni.
Meillä äiti ei käynyt töissä ollenkaan vaan hoiti kotia ja meitä lapsia kotona :) Minulla ei ole traumaa tästäkään vaihtoehdosta ja itse haluaisin hoitaa lapsiani kotona niin pitkään kuin mahdollista. Minulla oli ainakin koko lapsuuteni ajan todella turvallinen olo kun ei tarvinnut koskaan kouluunkaan lähteä yksin. Herätyskelloakin aloin itse pitää päällä vasta yläaste iässä!
Silti en millään tavalla tuomitse niitä jotka vievät pieniä lapsia hoitoon! Jokainen tekee niinkuin itselle ja elämäntilanteelle kulloinkin sopii:) Tiedän paljon tuttuja jotka on laitettu hoitoon aivan pienenä (6kk) eivätkä he ole sen "parempia tai huonompia" ihmisiä kuin esim. minä!
En yleensäkään ymmärrä miksi toisten on osallistuttava näihin keskusteluihin vain haukkuakseen ja pilkatakseen muiden ihmisten valintoja...!
Sitä ennen oli kotona hoitaja.