Miten, ja miksi teillä on katkennut ystävyyssuhteita.

Mulla on katkennut "ystävyyssuhteita" siten, että en ole vain enää ottanut yhteyttä ja kutsunyt "ystäviä" eri paikkoihin. Eipä ole "ystävät" sitten enää olleet minuunkaan yhteydessä eivätkä varsinkaan kutsuneet minua mihinkään. 

Ystävä jätti toistuvasti vastaamatta viesteihin ellet itse kysellyt perään. Kynnys ottaa yhteyttä nousi lopulta liian korkeaksi, kun toisen toiminta aiheutti niin paljon pahaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

haluaisi olla tekemisissä ihmisen kanssa jotka kutsuu mua pedofiiliksi.

En mäkään kun ei se ole niiden asia.

Olen väsynyt jatkuvaan negatiivisuuteen ja juoruiluun. Ystävä ei tuonut esiin parhaita puoliani.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on katkennut "ystävyyssuhteita" siten, että en ole vain enää ottanut yhteyttä ja kutsunyt "ystäviä" eri paikkoihin. Eipä ole "ystävät" sitten enää olleet minuunkaan yhteydessä eivätkä varsinkaan kutsuneet minua mihinkään. 

Mulla ihan sama. Kymmeniä vuosia kestitsin Juhannukset ja Uudet Vuodet, sitten meni voimat,tuntui että kun toipui vuoden vaihtumisesta,olikin jo jussin valmistelut. Muutaman vuoden ajan kieltäydyin topakasti kun olivat vaan änkeämässä passattaviksi. Eipä ole ymmärtäneet vastavuoroisesti kutsua mökeilleen.... menisin mielelläni

Minulta tivattiin toistavasti sellaisista asioista, joista en ollut halukas puhumaan. Meni hermot.

En kiinnostanut häntä enää, joten mitäpä siinä sitten teet. Motiivit ystävyyteen eivät olleet samat.

-osa on muuttanut pois

-osalla on vaihtunut kaveripiiri

-osaan ei vain tullut pidettyä yhteyttä

-avioliitto

-avioero

Lisäksi olen aina ollut se jolta sitä aloitetta on odotettu. Eli joko olen ystävystynyt aina vain arkojen tai passiivisten ihmisten kanssa tai sitten en vain itse ole ollut riittävän kiinnostava, että minuun olisi haluttu pitää yhteyttä.

M

Olen jäänyt suhteellisen yksin kun olen alkanut pitämään puoliani ystävieni kanssa. Olen ollut se aloitteellinen osapuoli ja kun en enää jaksa olen saanut olla yksin. Olisi mukavaa kun joku ottaisi yhteyttä muulloinkin vain kun tarvitsevat apuani, esim. pyytäisi kahville, lenkille tms. Mutta ei.  He haluavat vain hyötyä minusta jollakin tapaa.

Yksi kaveri taas ei vastaa viesteihinkään tai jos vastaa niin päivien päästä. En pidä sitä ystävyyden merkkinä, en itsekään tekisi niin.

Minulla voi ystävyyssuhde katketa siihen, että ystävä alkaa määräillä, miten minun tulee elää tai alkaa holhota ikäänkuin en olisi aikuinen ihminen.

Ei ole varsinaisesti ystävyyssuhteita katkennut. Toki lapsuudenkavereiden kanssa on etäännytty, kun asutaan eri puolilla Suomea. Mutta en koe, että ne olisi mitenkään erityisesti katkenneet.

Muuten ei ole katkenneita ystävyyssuhteita, koska en yleensäkään harrasta kovin tiiviitä suhteita kavereiden kanssa. En ole ihminen, joka haluaa uskottuja ja olla uskottuna tai muuten olkapää, jota vasten itkeä tai se, jonka kanssa kikatellaan ja supatellaan ja harrastetaan yhdessä jne

Olen varmaan aika etäinen ihminen suurimmalle osalle ihmisistä, koska en ajaudu mihinkään syviin ystävyyssuhteisiin, joten ei ole tarvinnut kärsiä niiden katkeamisestakaan

Vierailija kirjoitti:

-avioliitto

-avioero

Nämä.

Yksi on häipännyt sanaakaan sanomatta, yksi oli ilkeilevä pröystäilijä, kahden kanssa loppui puheenaiheet. Yhden kanssa oli väsyttävän vaikeaa kommunikoida, puheesta ei aina saanut selvää tai hän keskeytti jatkuvasti. Yksi oli hirveän jyrkkä mielipiteissään, paheksui paljon, toisin sanoen ikävä ihminen.

Nyt olen vähentänyt kanssakäymistä yhden kanssa joka pälpättää ummet ja lammet, paheksuu nuorisoa ja puhuu välillä niin agressiivisesti että saa hävetä julkisilla paikoilla. Väsyttävä ihminen.

Muutto toiselle paikkakunnalle, erimielisyydet, oharien tekeminen, tuossa syyt miksi ihmissuhteita on mennyt poikki.

Hänestä tuli äitihullu. En jaksanut kuunnella kuinka upea ja älykäs lapsi hänellä onkaan. Lapsi piirsi paperille suttua, tästä seurasi aina puhelu jossa hän kertoi lapsensa neroudesta. Myös kuvailut lapsen potta-asioista olivat tarpeettomia. Kuvia tuli päivän aikana kymmeniä. Suuttui kun kerroin suoraan että hänen lapsensa nerous ei ollut minulle niin näkyvää. Karkotti pari muutakin kaveriaan tällä häiriköinnillä. Sekoilee nykyään jossain mammaryhmässä, on varmaan suosittu 😅

Yksi nainen sai lähdöt elämästäni. Hän oli aina negatiivinen ja kylvi pahaa mieltä minulle piilovittuilulla. Aina häntä piti auttaa,

lainata rahaa, paapoa ja lohduttaa milloin missäkin. Humalapäissään sitten otti ja suuteloi selkäni takana silloisen mieheni kanssa, katkaisin välit ja ukostakin pääsin eroon sitten. Tuo oli yksi sysäys silloisen liiton alamäkeen. Pääsinpä eroon kahdesta petollisesta. Se kouraisi eniten että olin niin kovin paljon auttanut ko.naista vuosien varrella etten vieläkään ymmärrä miten ilkesi tehdä minulle niin.

Yksipuolisuuteen on kaatunut. Jos itse on ollut se kutsujaosapuoli jo pitkään. Toinen on minun salaisuuksien palajastaminen muille. Muut ystävyydet  on säilyneet pitkään.

Ystävä tuli uskoon ja sen jälkeen alkoi soimata avioliittoani vääristyyneeksi koska olimme harrastaneet esiaviollista seksiä ennen naimisiin menoa. Tämä oli huvittavaa kun ko.henkilöllä oli avioton lapsi ja oli aika aktiivinen sinkkuna ollessaan ennen uskoon tulemistaan.

Siksi että olen bi ja tämä ystävä kertoi olevansa rakastunut minuun, pussaili, halaili ja teki kaikkea suloista. Ihastuin, rakastuin, ja hän löi kaiken tyhjäksi sanomalla ettei ole koskaan ollut tunteita.

Ajattelin ettei ole mikään ystäväkään kyllä.