Oletko koskaan olllut sellaisessa huvipuistolaitteessa, että on meinannut itku tulla

olin ala-asteella n25v sitten ja pelkasin sitä nousua niin että meinas taju lähteä.



Toinen on Särkänniemen troikka. Luulin myös että turvakaari jäi liian kauas ja pelkäsin totisesti putoavani.

olin ala-asteella n25v sitten ja pelkasin sitä nousua niin että meinas taju lähteä.



Toinen on Särkänniemen troikka. Luulin myös että turvakaari jäi liian kauas ja pelkäsin totisesti putoavani.

kauhunhetkiä. Joka kesä vannoin, etten enää mene, mutta sitten taas seuraavana kesänä uudestaan. :D Pahin oli kun pikkuveli tuli mukaan ja laihana poikana roikkui pitkällä penkistä irti ja pelkäsin, että tippuu. :S



Se painekattila oli hervoton. :D

Laite taisi olla joku pyörivät teekupit, mutta mulle tuli niin hirveän paha olo että odotin vain että eikö tää ikinä lopu. Sen jälkeen en ole suostunut menemään mihinkään pyörittävään laitteeseen. En, vaikka aikuisten mielestä se oli niin KIVAA!!

On tosiaan yllättävän pahan tuntuinen. Se ei vierestä katsoessa näytä niin pahalta, miltä tuntuu.



Minulla ei siinä nyt suoraan itku meinaa tulla, mutta tuntuu, että siellä ylhäällä ollessa vaunu olisi liian pystyssä - mies ei voi ymmärtää, kun minusta tuntuu siinä hurjalta : )

Silloin aikoinaan se oli nimellä enterprise ja muistan kun lopultakin olin tarpeeksi pitkä että siihen pääsin. Oli upeaa ja jännää. Viime kesänä lintsillä oli sitten pakko kokeilla että oliko se niin hieno kuin muistin.

Istuimme pojan kanssa samassa kopassa ja niin kauan nauratti kunnes oltiin ylhäällä, koppa kolahti ja alkoi heilumaan puolelta toiselle. Silloin vain rukoilin ja anelin että pyöritys loppuisi jo. Ei enää ikinä!!!!

myös tuo särkänniemen lentävä matto on kammotus samoin se hurrikaani. Molemmat oli sellaista vatkausta, ettei meikäläisen maha meinannut kestää. Ei siis pelottanut, mutta oksetti.



Coca Cola laite oli muistaakseni ihan kiva. Painekattilaan en uskaltanut koskaan, kun pelkäsin oksentavani.



Muistaako kukaan särkänniemen hurveli-nimistä laitetta. Kaveri veti minut sinne kolme kertaa peräkkäin ja se oli kyllä vähän liikaa.

ja kallistelevat saavat mielessä huutamaan äitiä. Tykkiksen painekattila oli juuri sellainen, että sais himpan maksaa jotta sinne uudelleen menisin. Ykää sai nieleskellä ja otiin vaan millo pyörintä loppuu. Siitä oli muuten hauskuus kaukana.:)

kyyneliä laitteissa. Ja ihan itse omasta tahdostaan haluaa mennä kuitenkin. Hän haluaa voittaa jännityksensä. Äitinä mua vähä hävettää aina jos ulkopuoliset luulee, että pakotetaan :). Mutta niin kuin aina, en välitä muiden mielipiteistä.

..nimeltään Disco Round??

Särkänniemen coca-colassa minuakin pelotti kuudesluokkalaisena, ihan kamala.



Tivolissa kerran ala-asteikäisenä menin pikkuveljeni kanssa yhteen laitteeseen (en musita nimeä) ja se oli ihan kauhea. Laitteessa olisi pitänyt istua jotenkin niin, että painavampi on toisessa reunassa. Meitä se laitteenohjaaja ei vaihtanut, ja minähän en jaksanut pitää kiinni vaan valuin sinne veljen reunaan koko ajan ja runnoin hänen reittä.

On tosiaan yllättävän pahan tuntuinen. Se ei vierestä katsoessa näytä niin pahalta, miltä tuntuu.

ja molemmat oli aivan paniikissa. Yritettiin vaan huutaa toisillemme että kannattaako pitää silmät kiinni vai auki, kummalla pääsee helpommalla.

On tosiaan yllättävän pahan tuntuinen. Se ei vierestä katsoessa näytä niin pahalta, miltä tuntuu.

ja molemmat oli aivan paniikissa. Yritettiin vaan huutaa toisillemme että kannattaako pitää silmät kiinni vai auki, kummalla pääsee helpommalla.

Vaikka laite olisi kuinka vähän aikaa käynnissä, se aika siellä laitteessa tuntuu ikuisuudelta...

Itselle oli etovaa Särkänniemen, onko se nyt trombi, jossa ollaan makuuasennossa. Et tiedä yhtään mihin suuntaan käännyt seuraavaksi ja vaikka laite on selkäpuoleltakin sinussa kiinni, niin siinä liikkeessä minä ainakin liikuin siinä edestakaisin, tuli tunne, että luikahdan sieltä jostain välistä, vaikkei se tietenkään ole mahdollista...

Ekalla kerralla, seuraava oli jo oli mukvaa. Jotenkin tuli ihan järkyn turvaton olo, onneks en ollut lapsen kanssa olisin tartuttanut paniikin siihenkin..



Missään muualla ei, vaikka kaikki olen läpikäynyt lintsillä ja särkkiksessä :D



Ja siis tästä on pari kesää, joten ihan aikuisena.

..nimeltään Disco Round??

mikä sitten lie oikea nimi, tuolla minä sen muistan. Siellä siis seisottiin ringissä ja käsillä pidettiin ripustimista kiinni. Ympyrää pyörittiin ja välillä vempele teki myös erilaisia heiluriliikkeitä.

näitä kommentteja oli kiva lukea : )

on jättänyt pahimmat traumat. Vieläkään en tajua, miten siinä muka pysyisi jos en omin voimin jaksaisi puristaa metalliputkesta kiinni. Suojakatto on niin harva, että ihmettelen miten kukaan ei ole vielä kuollut laitteesta tippuessaan....

Espanjassa oltiin käymässä paikallisessa huvipuistossa missä kummitustalo oli maailman pelottavin. Siellä kauhuelokuvien hahmot säikytteli kulmien takaa ja tuli yllättäen jostain seinän välistä.. Kyllä siinä poikaystävääkin tais vähän jännittää. Kummitustalo tai mikä-kauhujentalo-se-nyt-olikaan oli K-18, ja serkkupoika halus väkisin mukaan 10-vuotiaana niin oikeesti itki sen jälkeen ja varmaan näki painajaisia vielä viikonkin jälkeen :D

minun serkullani jäi myös särkkiksen hurrakaanissa se tuvatanko etäälle ja alkoi huutaa kesken sen pyörinnän, että mä tipun ja sitten siskon kanssa pidettiin sitä kiinni - kauheat muistot. Mutta pahin on ollut saksan europaparkissa vuoristorata, johon sisko mut pakotti. Korkeanpaikankammoisella turhan ylös kipusi, onneksi kyyti alas ei kestänyt kuin jotain 40sek. Toinen oli sellainen iso pallo, jonka sisällä oli pimeässä vuoristorata ja tuntu, että se kieputus ei lopu ikinä. Vähän samanlainen kuin se lintsin, mutta ainakin puolet isompi.

cociksessa oli sellainen aika harvareikäinen metallikehikko ympärillä. muistan tarkkaan katsoneeni kun en minäkään meinannut turvakaaren sisällä pysyä.



lentävä matto särkkiksessä on kyllä pahin. meinasin vielä aikuisenakin sieltä tippua vaikken ole pienimmästä päästä. mut lapsena olin varma että nyt kuolen...