Varovainen huhuu huuto HUHTIKUUn odottajille!

täällä on alettu tekemäänkin, eli mitä Pansu76 kirjoitti: että kirjoittakaa ylös mietteitä ja tuntemuksia. Aloin kirjoittamaan jo ennenkuin tiesin olevamni raskaana. pidän sitä omana päiväkirjanani :)



osaako kukaan kertoa/neuvoa: Kun lasken tuota odotusaikaa, niin laskuri antaa viikoksi 6+1. mutta sivun alareunassa lukee: lue mitä tapahtuu viikolla 7! ja kun soitin neuvolaan, niin täti laski että joo, tulet neuvolaan ensi viikolla, ja olet silloin viikolla 8! vaikka tuon laskurin mukaa olen 7+1.



en ymmärrä, miten tuo sitten lasketaan???



Toinen asia, johon tarvisin neuvoa: eilen iltapäivällä alkoi inhottava kipu vasemmassa kädessä, joka ns. pisteli. tuntui myös ihan olkapäähän saakka. luin netistä(kyllä, olen neuroottinen oireiden seuraaja :)) että se voi tarkoittaa kohdun ulkoista raskautta??? ei mulla mitään muita tuntoja ollut, ei vatsakipua ei mitään. ja tänä aamuna, pistely on kadonnut.

pelko hiipii mieleen, että mitä nyt.



mukavaa päivää kaikille!

Ihan varovasti ilmoittaudun mukaan...



Kahden keskenmenon jälkeen en oikein uskalla edes toivoa...



Mutta joka tapauksessa testi näytti vahvasti plussaa ja viikkoja pitäisi olla tällä hetkellä 5+5, jos lasken 28 päivän kierron mukaan, tosin kierto oli viimeksi vain 26 päivää.



Perjantaina menen ultraan, silloin pitäisi olla siis 6+2. Sain ajan keskenmenojen takia aikaisemmin, mutta en silti malttaisi odottaa. Kahdella edellisellä kerralla löytyi alkio, mutta ei sykettä, nyt toivoisin kovasti näkeväni sykkeen. Pitäkää peukkuja!

Ja siis esikoinen on kyseessä ja itse olen 28, mies 32. Laskettu aika näillä näkymin 6.4.



Oireitakin on, rinnat on kipeät ja välillä etoo. Tosin rinnat oli kipeät myös edelliskerroilla,vaikka keskenmeno oli jo tapahtunut, joten siihen en voi luottaa.

Täällä(kin, tuntui olevan muita samassa veneessä :D) ylläriplussa. Tai siis kyllähän me tiedettiin, että jos ilman ehkäisyä on intiimisti, niin tulos voi olla plussa, mutta kun toista tehtiin lääkkein ja lääkärein, ei luomuun osattu uskoa.

Mutta tänään testiin tuli niin selkeä plussa, niin nopeasti, että pakko tän on olla sitä itteensä. :)



Oireita alkoi olemaan (väsymys, pahaolo, joka tosin meni ensin vatsataudin piikkiin, tissien kipeytyminen ja repäisykivut), joten aattelin negan tehdä alta, mutta olikin joku ihan muu. :)



Onnellisena, mutta hämillään siis. :))



la 9.4.

kolmas

minä 26, mies 30



shellie; tuo raskausviikkojen määrän ilmoittaminen on vähän ärsyttävää, mutta siis nyt kun minulla on rv 5+2, niin elän siis 6. raskausviikkoa. Eli siis elän kuudetta raskausviikkoa, jolloin on viisi täyttä ja päiviä päälle. Ymmärrätköhän yhtään enempää..? ;) Itse puhun mielummin 5+ viikoista, kuin noista täysistä.

Tänä aamuna ensimmäistä kertaa varmaan sitä varsinaista aamupahoinvointia, tosin huonovointisuutta mahan suunnalta on ollut jo aiemmin. Tänä aamuna kävin suihkussa ja olin ihan normaalisti, kun rupesi oksettamaan pahasti ja yökkäilin vessanpytyllä. Mitään ei tullut ulos, kun en ollut ehtinyt vielä aamupalaa syömään. Mutta tällainen siis tänä aamuna.



Mua on ruvennut nyt jännittämään puolentoista viikon päässä oleva lääkärillä käynti, johon lääkäri halusi minut. Siellä siis varmistetaan, ettei ole tuulimunaraskaus kyseessä. Mutta mitäpä jos niitä sydämen sykkeitä ei kuulukaan! Cessuhan sanoi, että hänellä oli sydämen sykkeet kuulunut vasta 17+6 raskausviikolla! Eli en oikein usko, että tuo tuleva lääkärikäynti kertoo yhtään mitään.



Viimeisten kuukautisten mukaan nyt olis menossa 6+3 ja kun menen lääkärin kontrolliin, niin silloin olis 7+6. Tosin lääkäri sanoi ultran jälkeen viime viikon perjantaina, ettei raskaus ole vielä niin pitkällä. Sen kuulemma pysyy toteamaan ens ultran jälkeen. Mutta jos mitään sydänääniä ei saada kuuluville, niin eihän se vielä tarkoita mitään...? En edes haluaisi mennä sinne! Nyt kun kohdunulkoinen on poissuljettu, niin eikö tässä saisi vaan olla iloinen raskaudesta.



Eilenkin poikaystävän vanhemmat tuli syömään meille illalla ja silloin olisi ollut täydellinen hetki kertoa. Mutta kun ei viitsitty, ennenkuin lääkäri sanoo et kaikki on ok.



Anteeksi tällainen valittaminen ja tuskastuminen. Tuntuu vaan, että jos en olisi mennyt silloin pari viikkoa sitten lääkärille sanomaan kivuistani, vaan olisin antanut sen mennä ohi, niin siinä tapauksessa olisin varmasti tehnyt omia aikojani plussan (nythän sain ensimmäisen plussan vasta verikokeiden yhteydessä) ja pystyisin olemaan "normaalisti" tämän raskauden kanssa. Mutta toisaalta, mikäli kaikki ei olekaan kunnossa, niin olen kyllä siinä tapauksessa iloinen, että se saadaan todettua ajoissa.



Miten pitkällä Hookatti sun aiemmat raskaudet oli, kun sydämen sykkeitä ei kuulunut? Olen tosi pahoillani sun keskenmenoista, toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että nyt kaikki on kunnossa!

Heipat uusille, kiva kun ketju kasvaa ja jännittäjät lisääntyy :)



Grosenha, sulla on aika hurjaa odotusta menossa! Toivon, että kaikki on kuitenkin niinkuin pitääkin!!



Täällä mennään edelleen ilman oireita, kummallista :p, pitää nauttia, kun tätä olotilaa vielä riittää.. Olo on pikkusen rauhallisempi, tulin siihen tulokseen, että stressaaminen aiheuttaa vaavillekin ahdistusta.. Joten parempi itsekin pitää rauhallinen mieli ja odottaa kärsivällisesti.. Nyt on meneillään rv 6+3, eka neuvola on viikon päästä, siis rv 7+3 :p siitä onkin sitten kuukausi np ultraan..



Mites muut, onko ilmaantunut uusia oireita??



Tosta päiväkirjan pitämisestä; mä aloitin tosissaan kirjoittamaan tuntemuksia ylös, kun sain tietää raskaudesta. Onpahan sitten ainakin muisto tästä tai vertauskohtaa seuraavaan ;)



Terveisin, Heikkulin

Uusista oireista: Eilen illalla alko ihme itkukohtaukset ja myös pahaolo on ilmaantunut kuvioihin. Ja ihan järjetöntä väsymystä, tosi en sit myöskää oikein saa nukuttua: viime yönä heräsin KOLMELTA! eikä uni enää tullut. Ilmankon väsyttää koko ajan. :o



Huomenna soittelen neuvolaaikaa :)

groselha: tarkotin iha neuvolas tehtävää sykkeiden kuulumist vatsan päältä, et se ei oo kuulunu varhain. ultraa ei yleensä tehdä neuvolas vaa esim kaupungin sairaalas (en ainakaa oo kuullu et ois missää ollu). ja ku oon ekas ultras ollu 11+3 ni siel on näkyny sykkivä vauva =) mut et siks itekki haluun täl kertää varhaisultraan ku en oo viimeks saanu neuvolast varmistust vauvast enne ultraa. olinks tosi epäselvä =)

ja tervetuloa uudet :)





Täällä uusi oire ilmaantunut, nimittäin ällötyksen lisäksi aloitin aamuni oksentamalla.



Onko kukaan teistä kokeillu sitä pahoinvointiranneketta? mietin vaan et jos on joka päiväinen tää olo niin voisi vaikka kokeilla.



neuvolasta ja ultrasta: meillä on neuvolassa joku sairaalan vanha ultrauskone (oli siis tosi vanha ja ihan eri luokkaa näkyvyys ku sairaalassa) ja meiän neuvolantäti aina joka käynnillä vähän kurkkas et mitä massuun kuuluu. Se oli kyl tosi kiva :)



Santsuli rv 5+3 kai

Kumma juttu. Viime viestissä odotin pelolla pahoinvointia ja nyt suorastaan toivon, että se alkaisi. Sitä vain haluaisi hinnalla millä hyvänsä tietää, että kaikki on ok! -- Sitten jos/kun jossain vaiheessa valitan täällä kohtaamisiani wc-pöntön kanssa, niin muistuttakaa tästä.. :P



Kaiken järjen mukaan mulla olisi nyt viikkoja 4+5. Tällä hetkellä oireina kipeät rinnat, hiivatulehdus, hillitön jano ja se, että söin taikinakulhollisen salaattia...

tiedustelisin vielä, että milloin on tapana mennä varhaisraskauden ultraan, jos sellaiseen aikoo?

täällä edelleen havaittavissa, mutta ei sen kummempaa. Viikon sisällä odottelisin sen lisääntyvän havaittavaksi. Kummallisia mahakipuja ollut muutama päivä, mutta toivotaan, ettei mitään sen kummempaa.



Mulla on ultrattu neuvolassa np ja sitten toisen kerran tutkittiin istukan paikkaa. Neuvola vaihtui tuossa välillä, kun muutettiin, mutta molemmissa oli tosiaan ultrat. Ja sitten tehtiin jostain syystä vielä saman terveyskeskuksen lääkärissä kokoarvio. Jota ei kylläkään enää saatu, kun oli laskeutunut liikaa :D



Ensi viikon perjantaina tai sitä seuraavalla alkuviikolla ajattelin soittaa. Silloin olisi 7+ viikkoja, kunhan nyt sinne asti selvitään. Ajattelin tosiaan yrittää kinuta jonkinlaisen ultrauksen, että selviäisi nuo viikot jo silloin eikä vasta np:ssa.

Moi Santsuli, mä olen vähän sua perässä mutta ällötystä on ollu jo monena päivänä. Se tulee aina iltapäivällä. Oon pitänyt pahoinvointirannekkeita ja ainaki tähän saakka niistä on ollut apua. Pitää vaan olla tarkkana, että laittaa ne oikeaan kohtaan ranteessa :). Siinä voi mennä puolisen tuntiakin, ennen ku alkaa helpottaa, jotenki tuntuu, että mitä enemmän niitä on pitänyt niin sitä nopeammin alkaa helpottaa. Miinuspuoli on, että mun omat on tosi kireät ja niitä ei voi pitää kovin montaa tuntia putkeen. Toistaseksi on kuitenki riittänyt se pari tuntiakin.

Samoin kuin varmaan jokunen muukin, olen taustaillut ja lueskellut noita vauvakuume puolen juttuja.. Nyt muutama päivä sitten plussasin ja ajattelin liittyä! :)

Olin jo ihan varma ettei plussaa tule, kun kp30 tein negan. Oli vielä sellainen erittäin herkkä testi.. Mutta eilen kp33 tuli haamu ja illalla GB ilmoitti että raskaana! :) Ja tänään tein viimeisen liuskatestin, olihan se väri hyvin tummunut siinäkin.

Mulla oli pillereiden jälkeen kierto 36pvää (hieman venähti), ja nyt yk2 tärppäsi. Eli LA varmaan tarkentuu vielä, mutta joskus huhtikuun puolivälissä pitäisi olla.



Olen itse 28 ja mies 32, Päijät-Hämeen alueella asustellaan.



Olikos se muuten panadol mitä sai tarvittaessa raskausaikana käyttää? Harvoin lääkkeitä tarvitsen, mutta olishan se hyvä olla varalta jos ihan kamala päänsärky vaikka iskee..



Kovasti onnea kaikille odotukseen!

Eilen positiivinen testi :) La olis näin ollen 18.4 että vielä kovin alussa ja epävarmana. Meillä on jo esikoinen 1v ja 3kk. Olen jo pidemmän aikaan toivonut plussaa mutta kun se nyt tuli niin on kuitenkin aika äimä olo. Meidän "vauvakinhan" on vielä niin vauva!



Ensimmäinen ajatus plussauksen jälkeen oli, että voi kauhee, pitääkö mun oikeesti kokee synnytys uudelleen! Se ei ollut mistään sadusta se synnytys, mut eikö se oo niin et toinen on aina helpompi;) Onko muilla toissynnyttäjillä samoja ajatuksia?



Vaikka olo on vielä vähän hakusessa niin aiemmasta tiedän että parin viikon päästä osaa nauttia erilailla kun on vähän varmempi olo ;) Viel ei ole mitään oireitakaan mutta tässä ollaankin vasta viikoilla 4+1 :)

molemmat ollaan -86, ja elikkäs toinen tuloillaan ;)



Onnea myös kaikille tähän mennessä plussanneille. Pidetään peukkuja et kaikilla menee kaikki hyvin!

Ollaan saatu hirmuisesti uusia odottajia!Tervetuloa minunkin puolestani.

Onkos ketään odottajaa Pirkanmaalta?:) Ois kiva rupatella. Meillä oli Pirkanmaalaisten kans tapaamisiakin joskus Tampereella, silloin kun odotin tyttöäni. Esikoinen on nyt siis 5v:)



Oireita nyt lievä väsymys, pahoinvointi, pitää siis syödä sään hdelmää ym. Jottei nyt lihois:). Tein tänään kunnon hikireeninkin ja kaivan taas sykemittarin kaapista. Mä oon yrittäny hillitä hysteriaa, vaikka km ja tm on takana. En oikein anna itseni viekään innostua, ennen kuin to menen varhaisultraan mutta en jaksa enäää pelätä koko aikaa ja valittaa. Elämä menee niinkuin menee. Ehkä se tunne tulee juuri noiden omien vastoinkäymisen kautta. Eikä oikeastaan enää ihan mistään pienestä nipistyksestä jaksakaan valittaa..:)



Mutta kuullaanhan taas ja ONNEA kaikille plussanneille ja tarrasukkia matkaan;)

Krisse , 5+4 03 area

haluun jakaa tätä teidän kanssa kun ei ole ketään muita kuin mies, kelle tätä voi purkaa.

Pelkään edelleen kaikkea ja se alkaa ahdistaa mua suuresti; pelkään että aiheutan itselleni vielä keskenmenon tällä stressaamisella. :'( viime yönäkin valvoin monta tuntia ja sydän hakkasi tarpeettoman lujaa, kun mietin vaan keskenmenoa ja että kaikki menee kuitenkin pahasti pieleen..miksi mä pelkään näin paljon? Kesken työpäivän tuli tänään kyynel silmäkkulmaan, kun mietin näitä pelkotiloja.



Yksi, mikä laukaisi nyt uudet pelot, oli tuo myrky joka saapu Helsingistä päin paro päivää sitten. Täällä Lahdessa oli ihan hirveä myrsky, puita kaatui tosta pihastakin ja salamoi 7 sekunnin välein. Tuuli oli niin kova, etten ikinä ole vastaava suomessa nähnyt. Pahinta tässä oli se, että me oltiin kävelemässä just kotiin, kun näin ton hyökyaallon tavoin lähestyvän myrskypilven meidän yllä. Oli n. 50metriä kotiin, kun yhtäkkiä alkoi tuulemaan ja hiekka pöllyämään niin, ettei nähnyt eteen mitään. Silmät ja suu oli täynnä hiekkaa. Myrsky alkoi repiä isojen mäntyjen latvoja ja oksia ja tuuli riepoi niitä meitä kohti. Puut kallistui ihan vaakatasoon tuulen voimasta. Meidän oli miehen kanssa pakko juosta suojaan yhden talon kulmaukseen, pidettiin vaan toisistamme kiinni ettei lennetä ilmaan. Kun sade alkoi, alettiin juosta täysiä kohti kotia ja sen 50 metrin aikana, kun juostiin hädissämme nokkospuskien läpi, luulin oikeesti että kuolen.



Tää on kamalaa :( tiedän, että hormonit on yliherkistänyt mut, enkä normaalisti pelkäisi näin paljoa, mutta mitä ihmettä voin tehä rauhottaakseni itteäni? En kestä tätä!



Oireista (pelkojen lisäksi:D) ; itsellä kuvotus jatkuu eikä tekisi mieli syödä oikein mitään, vaikka kauhea nälkä on koko ajan. Nytkin oksettaa kaikki muu paitsi ajatus vedestä. Rinnat on Todella arat, pelkkä rintaliivien laitto on välillä ihan tuskaa! Oksentelua ei kuitenkaan onneksi vielä oo ollut, vaikka yks päivä bussissa tuntuikin et nyt voisi tulla..mutta ei onneksi tullut mitään. :)



huoh..mitähän sitä nyt voisi tehdä jotta rauhottuis vähän..ajatus saunomisestakin tuntuu kamalalta nyt ton Heinolan sauna-kisailun jälkeen! Äääh! osaisin hyvin tehdä itteni ihan hulluksi nyt :(

Kuulostaa niin kauhean tutulta :p Mulla oli tossa viime viikolla kanssa mieletön stressi ja kauhu keskenmenosta, ettei tosikaan. Rupesin jopa töissä ulvomaan takahuoneessa kiukkuuni, kun jouduin nostelemaan paljon painavia laatikoita..

Sitten soitin ihan hädissäni äidille, kun musta tuntui siltä, että oireet katosi kaikki ihan yhtäkkiä. Se sai mut puhuttua rauhalliseksi; itse ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, miten asiat tulee alkuraskaudesta sujumaan! Stressaaminen nimenomaan pahentaa asiaa, ja ne stressihormoonit siirtyy myös vauvan elimistöön. Omalla mielenrauhallaan saa rauhottumaan koko elimistön ja antaa vauvalle parhaan mahdollisen paikan kasvaa ja kehittyä!! Joten yritä heittää huolia vähän pois mielestäsi! Kuitenkin suhteellisen pieni osa raskauksista päättyy keskenmenoon, joten en usko, että kannattaa stressata :)



Näillä puheilla sain ainakin itseni hiukan rauhoitettua ja loppuviikko/tämä alkuviikko on mennyt hurjan nopeasti ja huomaamatta, kohta onkin jo rv 12 ja ensimmäinen ultra!



Täällä siis edelleen oireetta, mutta vähemmällä stressillä kuin aiemmin..



Vauvoille taputuksia ja liimaa mukaan :)



T. Heikkulin rv 6+4



Ja uusille paljon ONNEA, tervetuloa mukaan :D

Soittelin tänään neuvolaan, 9.9. on ensimmäinen käynti (9+6), olisi ottanut vastaan jo viikkoa aiemmin, mutta se viikko ei minulle sopinut. Samalla selvisi, että täällä ultrataan ekalla kerralla. :O Mukava ylläri. :) Ollaan siis muutettu edellisen raskauden jälkeen.



Oireita löytyy tasaiseen tahtiin, mikä on kyllä ihanaa. Aika kovia alavatsan viiltelykipuja on taas, kuten toisessa raskaudessa, mutta nyt niihin(kin) osaa suhtautua paremmin. Eka synnytys oli sektio, joten siitä syntyneet kiinnikkeet saattaa aiheuttaa tuota. Tai sitten vain kasvukipuja.



Groselha: mulla on aikaisemmissa syke kuulunut doplerilla 14+ viikoilla. Joten jos vielä noilla viikoilla ei syke kuulu, niin mitään hätää ei ole. Voisko olla, että lääkärillä olisi ultra käytössä? Toinen millä voisivat raskauden etenemistä varmistaa on verikokeella hormoonin määritys. Toki kohdun kasvua voi käsikopelolla myös tutkia, mutta en tiedä sitten, miten hyvin siitä mitään voi sanoa. :/ Mutta tsempit odotukseen, uskotaan, että kaikki on kunnossa!! :)



Nisar: käytiin toisesta varhaisultrassa 7+2, eka aika oli 6+6, mutta lääkärille tuli joku kiireellinen syy perua.



malluna: Parasetamolia saa käyttää koko raskauden ja muistaakseni ibuprofeiinia saa käyttää kaksi ekaa kolmasta. Viimeisen kolmanneksen aikana ei suositella, kun siinä on sitä hyytymistä estävää vaikutusta ja mahd. alkava synnytys saattaisi siten vaikeutua.



Villis86, mulla eka synnytys oli aika rankka, etenkin henkisesti, toinen sujui sitten huomattavan paremmin ja siitä jäi tosi hyvä mieli. Joten ihan innoissani ole jälleen ponnistamaan menossa. ;)



Laurau, tsempit pelkoihin! Toivottavasti pian mieli helpottuu ja pääset peloista yli.



Niin ja itse olen läntiseltä uudeltamaalta, Jorviin tulossa varmaankin taas synnyttämään, jos sinne asti päästään. :)



Naanuli 5+3