Varovainen huhuu huuto HUHTIKUUn odottajille!

Hei kaikki!

Täällä uusi ilmoittautuu. Torstaina sain plussan ja katsoin että jonkun laskuriin mukaan huomenna alkais viikko 7.

Tämä on ensimmäinen lapsi!

On niin hassua kun en aina edes muista että olen raskaana ja sitten yhtäkkiä muistan niin kyllä tulee hymy huulille.

Rinnat on jo nyt kasvanu ja todella kipeät, lievää pahoinvointiakin on ollu.

Uskotaan että kaikki menee hyvin!

- Lindaliina-87 ja mies -86 la 20.4.

Moi kaikille! Maanantaina meille näytettiin plussaa ja laskureiden mukaan la olis 29.4. Tää on niin ihmeellistä ja kauhee info-jano! Tää on meille eka lapsi ja yritetty joulukuusta asti. Vihdoinkin! Toivotaan, että kaikki menee hyvin. :) Eniten jännittää mun työ kun se on aika raskasta nostelua. Miten raskaita ei sais nostella?

Minä -80 ja mies -79

Me ollaan aloitettu uusi ketju: huhtihurmurit elokuussa, tule sinne mukaan kirjoittelemaan :)



Tosta nostelusta näin ensihätään, mä olen ollut nyt koko ajan hedelmä&vihannesosastolla kaupassa ja työnkuvaan kuuluu juuri painavien laatikoiden nostelua ja muuta kumartelua. Ekassa neuvolassa pari viikkoa sitten sanoivat, että saa rauhassa nostella, mutta täytyy kuunnella omaa kehoaan. Eli en usko, että on mitään hätää, ainakaan näin aluksi :) Mä siirryn vähän ajan kuluttua kassalle, joten ei tarvitse enää siitä huolehtia myöhemmin..



Terkuin, Heikkulin rv 8+5

Hei!



Tein juuri pari tuntia sitten positiivisen testin työpaikan vessassa (!!) - eli toinenkin malttamaton jo löytyy. Lastettu aika olisi 2.4.



En oikein osaa olla iloinen vielä, sillä meillä meni edellinen raskaus kesken viikolla 8. Nyt päällimmäisenä tunteena on hirveä pelko, että tämäkään ei pysy sisällä. Tekee mieli laittaa jalat ristiin, että nyt pysyt siellä. Hassua, miten sitä pelkää, kun kuitenkin tietää, että jos se on kesken mennäkseen, niin minä en voi sille mitään vaikka seisoisin päälläni ensimmäiset 12 viikkoa, eikä meidän ole mitenkään erikoisen todennäköistä saada keskenmenoa, saati sitten kahta peräkkäin (olemme suht nuoria ja terveitä ja meillä on jo yksi täydellinen lapsi vm.2006). Ei voi kuin odottaa. Ehkä sitten lokakuussa voidaan jo huokaista helpotuksesta, jos sinne asti päästään.



Ja tässä minä vain jankkaan tuosta keskenmenosta, vaikka olen juuri saanut tietää olevani raskaana! Raskaana! Me saadaan vauva! Ihana pieni vauva, jota ihana pieni isosisko on kovasti toivonut ja odottanut.



Olen kyllä myös varovaisen onnellinen. Meillä on mies ja lapsi toivoneet vauvaa jo pitkään, ja itselläkin on vauvakuume vain vahvistunut, kun ehti jo hetken odottaa. Nyt se olisi sitten *sormet ristissä* tulossa :)

mä jo aattelin et olen ainoa :)



Meillä on kans tyttö ennestään, hieman nuorempi vain kun täyttää kohta 8kk. Halusin lapset pienellä ikäerolla ja nyt näyttäisi siltä että se toteutuu! Tää raskautuminen kävi melko äkkiä kun oli vasta yk 2 menkkojen alkamisen jälkeen.



Me ollaan myös aika nuoria (25&28)!



Kummallista miten ajatus rupee juoksemaan heti kun ne viivat siihen testiin ilmestyy... Miettii sukupuolta, nimiä, tuplarattaita, huonejärjestelyjä ymsyms. :D



Santsuli&salamanteri

Tänään myös tein aamulla tuon clearbluen digitestin, joka ilmoitti raskaana 2-3 viikkoa. Omien laskujen mukaan nyt on 4+3 ja raskauslaskurilla laskettuaika olisi 1.4.



Meille tämä on kolmas lapsi, toinen yhteinen. Mun esikoinen (poika) on 9v ja kuopus (poika) täytti 10.7 1v. Keskenmenoja mulla oli kaksi ennen kuopusta 01/08 rv 9 ja 08/08 rv 6+4. Eli iloita en vielä uskalla. Mutta se on totta, jos se menee kesken sille ei mitään voi. Se vaan on ikävää, miten ne koetut keskenmenot varjostaa raskautta, vaikka yksi terve poika on niiden jälkeen syntynyt.



Vauva sai alkunsa hieman yllättäen, oltiin mietitty ehkä 2-3 vuoden ikäeroa, mutta nyt tulee 1v9kk, jos kaikki vaan menee hyvin.



Pyörrytystä, heikotusta, etovaa oloa ja rintojen kipeytymistä on ollut havaittavissa ja viimeisimpään ei yhtään auta, että imetän vielä kuopusta ja hän ei tissistä millään haluaisi luopua, vaikka saakin jo muutakin maitoa. Aikaisemmissa raskauksissa pahoinvointi on ollut todella voimakasta. Oksentelu on alkanut rv 7 ja loppunut rv 18-19. Nyt ajattelin kokeilla niitä sea band pahoinvointi rannekkeita, jos niistä olisi apua.



Mites muiden vointi? Joko on oireita ilmaantunut?



No tulipa pitkästi tekstiä...



Kivaa, että meillä on jo oma pino. Onnea kaikille huhtikuisille ja tarrasukkia ja vauvaliimaa mukaan jokaiselle :)



AW_83 ja rv 4+3

..mulle alkais kyllä riittää nää kuumat päivät jo.



Tervetuloa AW_83!! Eiköhän tääkin pino tästä pikkuhiljaa kasva :)



Mulle ei oo kauheesti viel oireita ilmaantunu. Samanlainen menkkojen alkamisen tunne on ku ekassa raskaudessakin et kokoajan pitää käydä vessassa tarkistamassa. Tää vaiva taitaa kyl olla ihan pään sisällä :)



Pahoinvointi mulla alkoi viimeks kans jossai rv 7 tienoilla ja loppui joskus rv 13. Sitten loppuraskauden olikin koko ajan ihan kauhee närästys. Saas nähdä kuinka nyt käy...

Aamulla tein minäkin tuon viikkotestin ja 1-2 viikkoa tuloksena. Tulee sellainen olo, että nyt jos tänne jo uskaltaa, niin kohta ne menkat alkaa... Heti tuon testin teon jälkeen alkoi ihme mahan nipistelyt, mitä lienee psyykkistä.



Meillä esikoinen hiukan vajaa 6 vuotta, joten aikamoinen ikäero tulossa joka tapauksessa. Itsellä ikää 27, mutta miehellä aikalailla enemmän.



Mulla ei mitään oireita ole, enkä muuten olisi näillä viikoilla testanutkaan, mutta kierukka poistettiin toukokuun lopulla ja kierto on aikalailla sekaisin. Viikko sitten odottelin menkkoja alkavaksi ja tuhrua tulikin, muttei sitten muuta. Varmaan ollut sitten jotain kiinnittymisvuotoa, kun viikkoja vasta tuon verran, eli kierto ainakin viikon oletettua pidempi.



Esikoiselta mulla alkoi pahoinvointi muistaakseni heti niillä main kun menkat oli viikon olleet myöhässä ja jatkuikin sitten varmaan viikolle 16-18. Tuon perään alkoikin sitten närästys. Niitä odotellessa... Muita oireita mulla ei juuri ollutkaan.



Tulipa tuota tekstiä taas :D Kiva kun joku muukin on tänne uskaltautunut ja toivottavasti pysytäänkin mukana kaikki!

täällä olisi uusi liittyjä. rupesin ajankuluksi selailemaan ja löytyihän täältä samassa tilanteessa olevia. tein myös viime sunnuntaina cb:n testin ja näytti että raskaana 1-2 viikkoa =)eli la olis 3.4 kierron mukaa.



onnea kaikille muillekkin!!! =)



meillä on jo poika (1v2kk) ja toukokuussa jätettiin pillerit pois toivossa et jos ennen vuoden vaihdetta tärppäis. sen takii tuntuuki liian hyvältä ollakseen totta. mut niinhä sitä kaikki pelkää iha ihme asioi ku on jotai ihanaa odotettavaa....



mietin et haluisin mennä tällä kertaa varhais ultraan mut se taitaa olla ajankohtast kun tulee 7 viikkoo täyteen? mulla on ollu vähä oksettava olo, ei muita oireita =)

laitoin heti vähän listaa meistä mukana olevista.. helpompi tehdä heti aluksi kun ruveta sitten etsimään kaikkien tietoja kun kasvetaan suureksi joukoksi :)



Tervetuloa annaNannalle ja cessulle.



Varhaisultra tehdään ilmeisesti aikasintaan viikolla 6 ?? Korjatkaa jos oon väärässä. Itse en varmaankaan aio sellaseen mennä vaikka ihanahan se olis saada jo niin ajoissa varmistusta. Piinailen kuitenkin kiltisti sinne viikoille 11-12 :)



Me täällä miehen kanssa kiistellään jo et millon kerrotaan läheisille uutinen. Sovittiin nimittäin että mies saa päättää koska kerrotaan ja mä saan päättää selvitetäänkö aikanaan onko tyttö vai poika. Ekassa raskaudessa meni toisinpäin. Mä vaan tuppaan olee kauhee hölösuu ni saas nähdä pysytäänkö sopimuksessa :D

Heippa kaikille!



Tehtiin sunnuntaina positiivinen testi ja vielä kahdella erillä, joten uskottava se on :D Meillä on meneillään vasta 2 yk, joten uskomatonta, että näin pian tärppää.. Kunhan pieni pysyisi matkassa loppuun asti!



Esikoista siis odotellaan, ollaan mieheni kanssa molemmat 23v.



Ennen testiä ajattelin, että kunhan vaan se plussa pärähtää näyttöön, niin elämä hymyilee, mutta eihän se niin mene! Nythän se huoli vasta alkaa, oi kamala :p



Olen kanssa miettinyt tuota varhaisultraa, mutta päätin kuitenkin sinnitellä rv 12, jolloin on ensimmäinen ulta.

Oireita ei ole ollut juurikaan, rinnat on tosi kipeät ja pientä nipistelyä mahassa. Ei väsymystä eikä pahoinvointia :)



Kaikki muut teistä ovat jo lapsellisia? Ihanaa, kun ei tarvitse yksin sitten piinailla ja pähkäillä odotuksen kanssa :)





Paljon onnea kaikille!!



Terveisin,

Heikkulin rv 4+4 LA 1.4

Odottelin vähän sua Santsuli ilmottautuun tonne pikku2:ssa ennen pyörineiden listaan eli "paras jengi.." :) Kurkin aina välillä tonne kuumeilu puolelle et jokos sieltä immeisiä olis tulossa odotus puolelle ja pongasin sun plussan :) Onnea kamalasti!!



ninnininnuli 18+5

ja ninnininnuli: Kiitos kiitos. Siellä paras jengi- pinossa on kaikki muut jo niin pitkällä et aattelin mielummin kirjotella samassa jamassa olevien kanssa. Jospa sinne tulis pian kans muita alkuvaiheessa olevia niin täytyy sit ilmottautuu :)

tuli tossa mielee AW_83 et oon kuullu et jos tulee raskaaks sillon ku viel imettää ni maito muuttuu jotenki happamammaks ja lapsi yleensä ite vähä lopettelee. ite meinaa mietin samaa ku imetin mejä poitsuu vielä kuukaus sit mut lopetin viime menkkojen aikaan. eli omaa kokemust ei nyt oo ;)



en ois vielä halunnu kenellekkää kertoo asiast ku huomaan olevani vielä stressaavampi tästä ku edeltävästä raskaudesta. mut tänää piti jo appivanhemmil vähä vihjata ku he oli just varannu heille ja lapsilleen perheineen egyptin matkan helmikuun puoleen väliin ja jos kaikki hyvin menee ni en usko enää viikol 33 et ois lähtijäks. ja oisha se enskuussa ku lähetää porukal alanyaan ni kuitenki varmast tullu kerrottuu =)



niin ja mulla itellä ompi ikää 28 ja miehellä 30

Mutta pitää vähän ottaa rauhallisesti nyt alkuun ;) Omalle äidilleni aion kertoa, en usko, että onnistun pitämään salassa sitä häneltä! Ja parhaimmalle ystävälle kerroin, kun on jännittänyt mukana yrityksessä :) Mieheni ei oikein olisi vielä halunnut kertoa vanhemmilleen, mutta tänään oli kuitenkin ilmoittanut.



Mun opiskelukaveri soitti mulle tossa sunnuntaina 1.5h sen jälkeen kun olin tehnyt testin, että olenko raskaana. Hän oli nähnyt unta, että oli mukana ristiäisissä, ei kylläkään vauvan sukupuolta saanut selville.. Oli siis pakko tunnustaa, kun oli niin hurja tilanne :D



Siinä ne tärkeimmät, keille kerrottiin. Muille tieto saa paljastua sitten omia aikojaan ;) tosin äidille annoin luvan juoruilla muille sukulaisille rv 12 jälkeen (jos nyt jaksaa sinnitellä sinne asti kenellekään kertomatta..)

Kiva kun on tullut uusia!



Mie soitin heti miehen jälkeen äitille, kun tulee sen kanssa aikalailla kaikista asioista juteltua. Ja sitten raskaanaolevalle siskolle. Muille peheenjäsenille kunhan tästä ehtii... Viimeksi kerrottiin äitiä lukuunottamatta viikon 12 jälkeen, mutta nyt ajattelin vähän, että ainakin omille läheisille vois kertoa, kunhan sopiva sauma tulee. Kavereille kertomisesta en ole päättänyt, saanevat huomata itse, jos eivät nimenomaan satu kysymään :D



Tulin siihen tulokseen kun asiaa mietin, että voin ihan rauhassa olla iloinen raskaudesta. Sen jatkuminen ym. ei ole minusta kiinni, niin turha niitä on etukäteen surra. Sama tuon kertomisen kanssa, jos ei jatkuisikaan, niin voipahan sitten jutella muidenkin kanssa asiasta.



Mulla ois kauhee hinku mennä ostamaan kaikkia kivoja äitiysvaatteita, mutta kai sitä pitäisi vielä pari kuukautta ainakin malttaa, että näkee mitä kokoa alkaa siinä vaiheessa olla. Viimeksi mulla putosi pahoinvoinnin takia paino melkein 7 kiloa ekojen 4-5 kk:n aikana...

täällä uusi liittyjä joukkoonne :) tein viime perjantaina testin, oli nega, tein uuden kun ei menkkoja kuulunut eilen ja oli positiivinen. en uskonut, joten töistä tullessa tein vielä yhden ja kyllä, raskaana ollaan !!! tunne on aivan uskomaton, sillä jonkin aikaa tätä vauvaa ollaan jo tehtailtu :)



cessu: laskureiden mukaan meillä on päivälleen sama la! :)



raskausoireita ei oikeestaan ole. pari viikkoa sitten heti ovulaation jälkeen tulin kovaan flussaan ja huomasin valkovuodon olevan todella paljon tuhdimpaa.. eipäs muuta ainakaan vielä :)



Uskon että tästä palstasta tulee vielä henkireikäni, sillä odotamme esikoista, eikä tuota tieto/taitoa hirveästi vielä ole :) tänään soitan neuvolaan.



onnea kaikille tasapuolisesti vielä täällä :)



oikein super ihanaa päivää kaikille xD

Lenkillä piti käydä äsken, kun päivällä ja illallakin on niin kuuma ettei silloin kykene :) Ajattelinkin, että tämän raskauden aikana aion käydä (varmaan...) joka päivä edes vähän kävelemässä tai muuta, kun viimeksi menin niin huonoon kuntoon, että pelkkä tiskikoneen täyttö aieutti vaikeuksia :) Jostain syystä väsytti silloin ihan kauheasti.



Oletteko kaikki jo työelämässä vai opiskelijoita? Minulla on yksi tutkinto olemassa ja toista nyt teen, tavoittena valmistua ensi toukokuussa. Gradua olen pikkuhiljaa aloitellut ja sen toivoisin saavani mallilleen jo syyspuolella. Kursseja olisi vielä keväällä. Esikoinen meillä syntyi ennen kuin olin aloittanut tuon edellisen tutkintoni. Hassua kun ensi vuonna menee kouluun ja itse en ole vielä edes lopettanut omiani :D



Mulla edelleen on kummaa juilintaa mahassa, mutta toivotaan, että liittyy johonkin normaaliin :) Tänään pitäisi jaksaa vääntää yksi harjoitustyö loppuun, että pääsisi loppuviikolla reissuun. Ensi viikolla alkaakin sitten tosissaan tuo gradun teko.

Kivaa pino kasvaa! Onnea kaikille uusille!



cessu: Sen oon ainakin huomannut, että maidon määrä on alkanut vähenemään ja siitäkö poika on tullut kiukkuiseksi (yrittää vuorotellen imeä kummastakin rinnasta tuloksetta). Olisi ihan mukava, jos hän nyt tajuaisi itse lopettaa. Tuntuu jotenkin oudolta imettää, kun on raskaana.



Kertomisesta: ajateltiin odottaa sinne turvallisille viikoille, mutta olen ensi viikolla lähdössä lappiin oman mummini luokse, jonne tulee myös äitini, veljeni ja siskoni. Lisäksi siellä on paljon muita sukulaisia. Pitää vaan toivoa, etten ala oksentelemaan vielä silloin, koska sitten olisi aika hankala pitää sitä enää salassa ja yrittää selitellä jollain vatsataudilla ;)



Yhdelle parhaimmista kavereista voisin kertoa, koska hän on aina kertonut minulle raskaudestaan jo muutama päivä testin tekemisen jälkeen ja hän tietää keskenmenoistani. Heillä on myös nyt kolmannen yritys käynnissä. Olisi aika ihanaa, jos hän olisi nyt myös raskaana ja lasketut ajat olisivat lähekkäin :)



Varhaisultraan ei varmaan tällä kertaa mennä, kun kodinhoitotuella joutuu elämään, niin on sille rahalle muutakin käyttöä. Viimeksi kävin Femedassa ja se oli vähän alle 70 € (eli ei sinänsä niin paljon, mutta näin pieniin tuloihin iso summa). Viimeksi oli kyllä helpottavaa nähdä se pieni tasainen sydämen syke, kun keskenmenoja oli jo kaksi ollut. Siinä kyllä näkisi myös sen, onko alkio oikeassa paikassa ja ettei raskaus ole tuulimuna tai kohdunulkopuolinen. 4d:hen olisi kyllä ihana taas päästä, jos sinne asti selvitään :)



annaNanna: mulla on työpaikka odottamassa äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen, mutta ajattelin lähteä opiskelemaan ihan uuden ammatin itselleni. Saa nähdä miten taloudellinen tilanne silloin antaa periksi vai joutuuko sitä vielä palaamaan hetkeksi työelämään ennen opiskeluja. Aika kultaa muistot, jotenkin sitä taas kaipaa opiskelemaan, vaikka silloin tuntui etten enää ikinä opiskele ;)



Neuvolaan ajattelin myös soittaa, kun pitää samalla varata pojalle 1v tarkastus. (Meidän neuvolassa on kesällä sulku päällä, ottavat vain vastasyntyneet ja raskaana olevat).



Aurinkoista päivää kaikille!



AW_83 ja rv 4+5

Minä olen ehtinyt kertoa jo aika monelle läheiselle. Viime raskaus kun meni kesken, niin huomasin, että helpotti, kun sain puhua surusta kavereiden kanssa. Ajattelin, että jos ongelmia tulee tässä raskaudessa, niin en halua kantaa niitä yksin.



Paitsi lapselle ei kyllä kerrota vielä pitkään aikaan, sillä rankinta koko keskenmenossa oli kestää tytön suru ja pettymys siitä, että hänestä ei tulisikaan isosiskoa vielä. Ehkä sitten ensimmäisen ultran jälkeen voi kertoa ja alkaa yhdessä täytellä tulokkaan vauvakirjaa (sellainen on jo hankittu..).



Meillä on tällä kertaa hyvin erilainen tilanne kun viisi vuotta sitten, kun aloin esikoista odottamaan. Silloin olimme molemmat opiskelijoita ja hyvin pienillä tuilla sinniteltiin. Nyt olemme molemmat valmistuneet ja töissä. Aikoinaan opiskelun ja vauva-arjen yhdistäminen sujui ihan hyvin, kun molemmat pystyivät joustamaan ja luennoilla käytiin vuorotellen. Tosin gradun sain kirjoitettua loppuun vasta kun lapsi meni päiväkotiin :)



Odottelen jo ensikesää, kun silloin ei koko perheen tarvitse tehdä yhtään mitään. Miehellä on pitkä kesäloma ja minä olen äitiyslomalla. Vauva on varmasti helppo ja tyytyväinen ja nukkuu varjossa sillä aikaa kun muut makoilee rannalla ja ui. Ja mulla on varmaan synnytyksen jälkeen ehtinyt jo kroppa palautua tosi upeaan rantakuntoon heinäkuuhun mennessä jne.. Näinköhän? Mutta tuollainen haaveilu antaa voimia jaksaa töissä näillä helteillä nyt.



Vaikka opiskelu sujuikin vauvan kanssa ihan hyvin, niin olen kyllä iloinen, ettei tällä kerralla tarvitse tehdä mitään kummempaa. En aio edes ottaa esikoista (ainakaan kokonaan) pois päiväkodista, vaan olen ihan vain vauvan kanssa ensimmäisen vuoden. Sitten on kai pakko mennä takaisin töihin, sillä mieskin haluaa pitää pitkän vanhempainvapaan ja olla ainakin vuoden kotona.



Oletteko muut jo miettineet hoitovapaita? Hassua, miten sitä suunnittelee jo melkein mihin kouluun se sitten laitetaan, kun raasu on vasta muutaman solun alkio, jonka olemassa olosta on tiennyt itsekin vasta hetken..