Vanhoillislestadiolaiset, mitä olette mieltä tästä...

Tuli tuolla edellä mainituista permanentista ja papiljoteista mieleen että Raamatussa kielletään palmikoidut hiukset. Muistanko oikein?

Miksi vanhoillislestadiolaiset eivät noudata tätä lettikieltoa taivaspaikan ehtona, vaikka se on Raamattuun painettu?

Mutta he noudattavat ehkäisykieltoa tai hiusten värjäyskieltoa, vaikka niistä ei ole Raamatussa jälkeäkään...

Sanotaan vain että lopun aika on lähellä kun siionin tyttäretkin palmikoivat hiuksensa. On siis vain toteamus.

Minä olen myös P-Suomesta, pienestä kaupungista, jossa on paljon lestadiolaisia. Lapsena lähimmät ystäväni olivat vl-lapsia ja heidän mukanaan kävin jopa pyhäkoulussa ja seuroissa! Mitään tuollaista pelottelua ei kuitenkaan ikinä ollut kuvioissa. Vanhemmatkin kohtelivat minua aina hyvin ystävällisesti. "Poikkeavaa" käytöstä oli oikeastaan vain se, että meillä käydessään vanhemmat lapset osasivat automaattisesti kääntää selän televisioon päin. Pienempiä se sen sijaan kiinnosti kovastikin ;)

Vain pelkkä sydämenusko on se, jolla taivaaseen päästään. Yksin armosta, yksin kristuksen tähden. On katsottu, että tiettyjä asioita välttämällä on helpompi elää uskon mukaisesti, ei joudu niin paljon kiusauksiin ja vääriin tekoihin välttelemällä esim. väkivaltaisia ja sekstistisiä elokuvia jne. Nämä tapakulttuurin asiat ikään kuin suojaavat sitä sydämen uskoa. Mutta näillä tapakulttuurin asioilla ei ole mitään tekemistä sydämen uskon kanssa. Haluan noudattaa niitä, jotta uskomiseni olisi helpompaa ja 'kivuttomampaa'.

Kyse on pelkästä tapakulttuurista (se, että ei meikata, ole tv:tä jne), ei synnistä! Tämä on monesti keskusteluissa sanottu.. Terv. vl

Mitä sinä tarkoitat tuolla?

Miten "tapakulttuuri" voi olla taivaspaikan ehto?

Ei nuo ole uskon peruskysymyksiä, eikä siten Taivaspaikan ehtoja. Tuntuis vain jotenkin typerältä alkaa maalaamaan omia kasvojaan. Kenen vuoksi minä sitä tekisin? Tuskin se ainakaan uskoani vahvistaisi, korjata Jumalan luomia kasvoja ja maalata mieleisekseen. Mutta olkoonpa minun osaltani nyt ohi tämän turhanpäiväinen inttely ja pilkkujen halkominen. Jos ei anneta uskon ymmärrystä niin sitten ei vain käsitä vaikka kuinka yrittäisi selittää. Sitä takertuu vain kaikkeen epäolennaiseen.

Tuli tuolla edellä mainituista permanentista ja papiljoteista mieleen että Raamatussa kielletään palmikoidut hiukset. Muistanko oikein? Miksi vanhoillislestadiolaiset eivät noudata tätä lettikieltoa taivaspaikan ehtona, vaikka se on Raamattuun painettu? Mutta he noudattavat ehkäisykieltoa tai hiusten värjäyskieltoa, vaikka niistä ei ole Raamatussa jälkeäkään...

Sanotaan vain että lopun aika on lähellä kun siionin tyttäretkin palmikoivat hiuksensa. On siis vain toteamus.

"Vain toteamus."??

1. Piet. 3:3

"Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista."

Kyse on pelkästä tapakulttuurista (se, että ei meikata, ole tv:tä jne), ei synnistä! Tämä on monesti keskusteluissa sanottu.. Terv. vl

Mitä sinä tarkoitat tuolla? Miten "tapakulttuuri" voi olla taivaspaikan ehto?

Ei nuo ole uskon peruskysymyksiä, eikä siten Taivaspaikan ehtoja. Tuntuis vain jotenkin typerältä alkaa maalaamaan omia kasvojaan. Kenen vuoksi minä sitä tekisin? Tuskin se ainakaan uskoani vahvistaisi, korjata Jumalan luomia kasvoja ja maalata mieleisekseen. Mutta olkoonpa minun osaltani nyt ohi tämän turhanpäiväinen inttely ja pilkkujen halkominen. Jos ei anneta uskon ymmärrystä niin sitten ei vain käsitä vaikka kuinka yrittäisi selittää. Sitä takertuu vain kaikkeen epäolennaiseen.

Niin, taisi loppua perustelut.

Jos joku vl meikkaa niin että sen uskonsisaret ja -veljet huomaa, siitä joutuu puhutteluun.

näillä tapakulttuurin asioilla ei ole mitään tekemistä sydämen uskon kanssa. Haluan noudattaa niitä, jotta uskomiseni olisi helpompaa ja 'kivuttomampaa'.

Sinä et halua meikata. OK. Joten siis joku toinen vl voi, jos hän haluaa, halutessaan vapaasti meikata ja ottaa tukkaan värihuuhtelun? Ja sinä pidät häntä ja rauhanyhdistykselläkin häntä pidetään edelleen taivaan tien kulkijana, vai?

Ei seuraa mitään ikäviä kyselyjä eikä parannuksentekovaatimuksia?

Synnistähän se parannus pitää tehdä, mutta ei tapakulttuurista, eikö niin...

meille vl-ihmisille on täällä esitetty. Kuitenkaan ne eivät ikinä riitä. Ne joko jätetään huomiotta tai niitä vastauksia ei kunnioiteta millään tavalla. jatketaan ja jatketaan väittelyä väittelyn vuoksi, vaikka kukaan ei yritä väitellä mitään, vain perustella. Ensin vaaditaan, että vastatkaa ja jos ei vastata, haukutaan, jos vastataan, haukutaan.



Viimein minäkin väsyin vastaamaan, nyt sen itselleni myönnän ja lopetan vastailut tähän, vaikka kärsivällinen olen ollut. Teille, jotka olette aidosti ja hyvässä hengessä kiinnostuneet meistä tavallisina ihmisinä. Rohkaisen tutustumaan. Me olemme etupäässä mukavia, tavallisia ja reiluja ihmisiä, jotka arvostavat toisia samanlaisella asenteella olevia. Minulla on monta elämääni rikkautta tuovaa ystävää erilaisilta taustoiltaan.



Teille, jotka jatkatte ja jatkatte keskustelua negatiivisessa hengessä: tutustukaa tekin meihin yksilöinä, niin ehkäpä käsityksenne muuttuvat. Jos eivät muutu..

..maailmahan on piilorasisteja pullollaan.



Kaikille lämmintä ja aurinkoista loppukesää!



Terv: Vl-nainen, joka on ihan mukava tyyppi uskosta huolimatta tai johtuen, ihan miten vain.

Sellasta peruslässynlässyä vaan.

tuntuu siltä että ilmassa on vahingoniloa ja selvää tyytyväisyyttä silloin, kun joku teistä ilmoittaa että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Jos minä havaihtuisin siihen, että jumala aikoo passiittaa kaikki muut kansat ja suurimman osa suomalaisistakin helvettiin vain siksi etteivät he ole lestadiolaisia olisin aivan kauhuissani. Olisihan se aivan järkyttävä maailmanlaajuinen, inhimillinen tragedia. Järjestäisin ympärivuorokautisen rukousmaratonin, jossa rukoiltaisiin että pliis pliis jumala, päästä nyt sinne taivaaseen muitakin. Mutta kun ei näinpäin. Miksiköhän tuntuu siltä, että asiaintilaan ollaan päinvastoin tyytyväisiä?

jos joku meikkaava, hiuksensa värjännyt ja ehkäisevä kahden lapsen äiti pääsisi myös taivaaseen! Kyllä sen taivaspaikan eteen pitää kärsiä ja kokea pilkkaa ja unohtaa omat (todelliset) toiveensa ja ajatuksensa.



Kun muuta tietä taivaaseen ei ole, niin sitä kuljetaan - eikä kukaan toinenkaan saa sinne päästä yhtään helpommalla!

...mutta ihmettelen miten tämä nyt permanentti-keskusteluksi taas meni...heti ensimmäinen vastaaja väitti tämän olevan provo, mutta kun ei ole. Vaan ihan totista totta ja tapahtunut 70-luvulla Oulussa. Varmasti kiusaamista on molemmin puolin, mutta aina puhutaan vain siitä että ei-uskovaiset huutelevat lestaksi yms. Mutta se mitä koin oli oikeasti törkeää ja pelottavaa, olin kuitenkin 5-7-vuotias silloin, eli pieni. Ja en varmasti itse kiusannut ketään, vaan olin aika arka ja kiltti tyttö. Oma poikani joutui ekalla luokalla hiukan samanlaiseen tilanteeseen ja oli kovastikkin ahdistunut, mutta fiksu opettaja puuttui asiaan ja poikani ei ollut ainoa jota nämä puheet ahdistivat.



Yleensäkkin opetan itse lapseni hyväksymään kaikki ihmiset smanarvoisina, uskontoa tai ihonväriä myöten. Näin oli minunkin kotona, siksi se juuri loukkaakin. Kiitos kuitenkin noista parista kommentista joissa alkuperäistä aihetta kommentoitiin.

ups

Vanhoillislestadiolaisuudessa kylläkin opetetaan niin, että KAIKKI lapset pääsevät taivaaseen. Koskaan en ole kuullut seuroissa puhuttavan epäuskoisista lapsista.



Muutenkin ärsyttää tuollainen minä raukka parka vain kärsin kun toiset minua kiusasi. Enpä usko että olisit ajoittaankaan heidän kanssa vapaaehtoisesti leikkinyt jos sinua olisi kiusattu niin että yökaudet pelkäsit. Vai mitä?

Voisitko kertoa tarinasta totuuden? Että kuulitko esimerkiksi kerran lapsuudessasi sanan tulimeren tai sen millä tavalla itse kiusasit naapurin lapsia? Harva lapsi kuule edes tietää mikä on huora. Vai kuuluuko sinun tapaasi opettaa lapsille näinkin tärkeät asiat? Kuule, menehän terapiaan käsittelemään traumasi.



Tai ok, anna näiden naapuriesi vanhempien nimet minulle, voin soittaa heille ja selvittää asiat puolestasi, niin pääset traumoistasi.

Meillä on samoja kokemuksia. Oma lapseni ahdistui kovasti esikoulussa. Meni monta päivää, eikä syytä lapsen alakulolle ruvennut löytymään, kunnes hän vihdoin sai kerrottua, että kun me kaikki joudutaan tulimereen. Eskarikaveri oli useampana päivänä ahdistanut puheillaan, ja opettajalle on todellakin aivan turha asiasta mainita, sillä hänen vakaumuksensa mukaan me todella menemme tulimereen. Pyysin terveydenhoitajaa avuksi asiassa ja nyt on nämä järjettömät pelottelut jääneet pois. Tosin kyllä vieläkin tuleee kommenttia, että 'äitis korvakorut on ilettävät', 'isäs on juoppo' (osti kaupasta yhden saunaoluen) ja muuta vastaavaa.

...mutta ihmettelen miten tämä nyt permanentti-keskusteluksi taas meni...heti ensimmäinen vastaaja väitti tämän olevan provo, mutta kun ei ole. Vaan ihan totista totta ja tapahtunut 70-luvulla Oulussa. Varmasti kiusaamista on molemmin puolin, mutta aina puhutaan vain siitä että ei-uskovaiset huutelevat lestaksi yms. Mutta se mitä koin oli oikeasti törkeää ja pelottavaa, olin kuitenkin 5-7-vuotias silloin, eli pieni. Ja en varmasti itse kiusannut ketään, vaan olin aika arka ja kiltti tyttö. Oma poikani joutui ekalla luokalla hiukan samanlaiseen tilanteeseen ja oli kovastikkin ahdistunut, mutta fiksu opettaja puuttui asiaan ja poikani ei ollut ainoa jota nämä puheet ahdistivat. Yleensäkkin opetan itse lapseni hyväksymään kaikki ihmiset smanarvoisina, uskontoa tai ihonväriä myöten. Näin oli minunkin kotona, siksi se juuri loukkaakin. Kiitos kuitenkin noista parista kommentista joissa alkuperäistä aihetta kommentoitiin.

Ne ei tajua edes mitä on synti tai tapakulttuuri. Luulevat sen olevan sama asia. Ja jos jonkun mummo vuonna kivi ja kirves sanoi että joku asia oli näin sata vuotta sitten, niin sehän on silloin fakta.

You know? Ymmärretään miten halutaan ymmärtää.

Kyse on pelkästä tapakulttuurista (se, että ei meikata, ole tv:tä jne), ei synnistä! Tämä on monesti keskusteluissa sanottu.. Terv. vl

että pahaksi lapsille nuo puheet. Tosin eri näkökulmasta. Kasvoin vl:ssa kodissa. Lapsena koin ahdistavana tiedon ettei tätini lapsineen pääse taivaaseen, tädillä kun oli kamalat isot korviksetkin,syntiä tekevä uskoton. Itkin salaa serkkujen puolesta, koulukavereiden puolesta jne ja toivoin kovasti heidän tajuavan syntinsä ja tekevän parannuksen.



Eli kyllä ne seurapuheet on pahaksi lapsille jotka eivät kaikkea ymmärrä, ja toisaalta ymmärtävät liiankin sanatarkasti miten "epäuskoiset joutuvat kadotukseen". Tulimerestä en muista kuulleeni mutta helvetin lieskat ja kadotus oli tarpeeksi kammottavia sanoja nekin.



Muistan myös joskus toivoneen että hyvä ystäväväni, serkku joka ei ollut vl, kuolisi jo lapsena niin pääsisi taivaaseen. Aikuisena ei sitten kuitenkaan pääsis.



Joo ja elävästi muistan sen syntisen olon kun salaa katsoin kauniita ja rohkeita luokkakaverin synttäreillä. Uskon että lestat ei muista noita asioita mitenkään ahdistavina koska uskovat että hyvä se vain on kun lapsena oppii oikean ja väärän jne, uskovat tosiaan tehneensä syntiä jos vilkuilivat telkkaria ja pyysivät anteeksi vanhemmiltaan niin muistoihin jää vain se hyvä olo kun "tunnusti kamalat syntinsä". Mutta hyväksi ne seurapuheet ei oikeasti lapsille ole. Tarkoitus on vain aivopestä vauvasta asti jotta varmasti pysyy sillä tiellä kun synnin- ja helvetinpelko on juurrutettu syvälle koko kasvuiän ajan.

Yhä paranee nää sinun kauheat traumasi. Tämä oli jo ainakin kolmas kertomuksesi tuosta kammottavasta tulimeri asiasta! ;)

Vastailet siis eri tarinoin itse aloittamaasi ketjuun. Kerronta tapa ja kaikki paljastaa kyseessä olevan saman henkilön. Oletpa todella traumatisoitunut! Ehkä kannattaisi ihan oikeasti harkita terapiaa että pääset yli tuosta vl-traumasta, onpa syy siihen ollut sitten mikä tahansa.

Kammottavaa että ylitunnollinen, kiltti lapsi joutuu kokemaan kauheita vl-tapauksia niin sisä, kuin ulkopuoleltakin.

että pahaksi lapsille nuo puheet. Tosin eri näkökulmasta. Kasvoin vl:ssa kodissa. Lapsena koin ahdistavana tiedon ettei tätini lapsineen pääse taivaaseen, tädillä kun oli kamalat isot korviksetkin,syntiä tekevä uskoton. Itkin salaa serkkujen puolesta, koulukavereiden puolesta jne ja toivoin kovasti heidän tajuavan syntinsä ja tekevän parannuksen.

Eli kyllä ne seurapuheet on pahaksi lapsille jotka eivät kaikkea ymmärrä, ja toisaalta ymmärtävät liiankin sanatarkasti miten "epäuskoiset joutuvat kadotukseen". Tulimerestä en muista kuulleeni mutta helvetin lieskat ja kadotus oli tarpeeksi kammottavia sanoja nekin.

Muistan myös joskus toivoneen että hyvä ystäväväni, serkku joka ei ollut vl, kuolisi jo lapsena niin pääsisi taivaaseen. Aikuisena ei sitten kuitenkaan pääsis.

Joo ja elävästi muistan sen syntisen olon kun salaa katsoin kauniita ja rohkeita luokkakaverin synttäreillä. Uskon että lestat ei muista noita asioita mitenkään ahdistavina koska uskovat että hyvä se vain on kun lapsena oppii oikean ja väärän jne, uskovat tosiaan tehneensä syntiä jos vilkuilivat telkkaria ja pyysivät anteeksi vanhemmiltaan niin muistoihin jää vain se hyvä olo kun "tunnusti kamalat syntinsä". Mutta hyväksi ne seurapuheet ei oikeasti lapsille ole. Tarkoitus on vain aivopestä vauvasta asti jotta varmasti pysyy sillä tiellä kun synnin- ja helvetinpelko on juurrutettu syvälle koko kasvuiän ajan.