Kue tämä - Hukkuminen tapahtuu usein äänettömästi

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010071912062813_uu.shtml



Hukkuminen tapahtuu usein äänettömästi

Maanantai 19.7.2010 klo 15.56

Lasta kannattaa vahtia vedessä eikä rannalta.



Kerro nuorille



- Kerro nuorelle, miltä hukkuminen näyttää ja kuulostaa; hukkuminen voi olla hiljainen katoaminen.



- Kehota olemaan uimatta päihteiden vaikutuksen alaisena. Näytä itse esimerkkiä.



- Painota, että kovakuntoisinkin uimari ottaa kaverin mukaan mennessään uimaan.



- Kiellä hyppäämästä tuntemattomiin vesiin - edes jalat edellä.



- Neuvo uimaan rannan suuntaisesti, ei poispäin rannasta.



- Muistuta, että vedessä on hankala arvioida välimatkoja, virtauksia ja omia voimia.



- Sano, että pitkälle uintireissulle tarvitaan pelastustaitoinen kaveri veneellä viereen.



- Neuvo pyytämään, että joku jää veneeseen, vaikka muut menisivät laidan yli uimaan.



Näin valvot lasta



- Valvo lasta myös tutussa paikassa, kuten kotirannassa ja lastenaltaassa.



- Säilytä näköetäisyys myös julkisella uimarannalla, vaikka siellä olisi hengenpelastajia.



- Älä ole päihtynyt valvoessasi lapsia veden äärellä.



- Ole uimataidottoman lapsen mukana vedessä, älä jää rannalle.



- Pidä silti mielessä, että edes hyvä uimataito ei aina estä lapsen hukkumista.



- Älä luota uimakellukkeisiin, -patjoihin ja -renkaisiin. Ne ovat leikkivälineitä.



- Muista, että lapsi voi unohtaa tärkeätkin neuvot leikin tiimellyksessä.



- Valvo silmilläsi, älä korvillasi: hukkuminen voi tapahtua äänettömästi.



- Tyhjennä vesiastiat ja käännä ne nurin päin käytön jälkeen. Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Mannerheimin lastensuojeluliitto



LUE MYÖS



Jo 30 uhria - Mies hukkui kesämökin rantaan Alavudella



Jo noin 150 hukkunut kevään ja kesän aikana



Hukkuminen tapahtuu harvoin kuin elokuvissa. Veden varassa pärskivä uimari, joka huutaa apua ja räpiköi raivokkaasti, ei ole tyypillinen esimerkki hukkuvasta uimarista.



Hukkuminen tapahtuu usein äänettömästi. Uhri katoaa nopeasti pinnan alle, eivätkä toiset edes huomaa sitä.



- Hukkuminen tapahtuu usein yllättäen. Tilanteeseen reagointiin ei ole kuin pieni hetki aikaa. Jos uimari vetää vettä henkeen, hän voi jäädä veden alle saman tien, sanoo koulutussuunnittelija Anneli Toivonen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.



Toivosen mukaan osa hukkumistapaturmista tapahtuu sukellettaessa.



- Uimari voi törmätä sukeltaessaan järven pohjaan tai kiveen ja vetää säikähdyksestä vettä keuhkoihin eikä enää palaakaan pinnalle. Tällöin uhria voi olla vaikea paikantaa.



Erityisesti lapset voivat hätkähtää yllättävää tilannetta vedessä.



- Lapsista pitää oikeasti pitää huoli. Ei riitä, että lasten touhua katsotaan rantaviltiltä, vaan pitäisi mennä veteen mukaan. Ei pidä edes luottaa siihen, että lapsi osaa uida, Toivonen tähdentää.



Hukkunut on usein ollut humalassa



Lasten hukkumiset ovat nousseet kesällä otsikoihin. Hukkumistilastot kertovat kuitenkin karun totuuden: tyypillinen hukkunut on aikuinen mies, joka on lähtenyt uimaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Täysi-ikäisistä hukkuneista 80 prosenttia on ollut humalassa.



Tutkija Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo, että alkoholi lisää halukkuutta ottaa riskejä.



- Estot ja harkintakyky heikkenevät, ja tulee otettua harkitsemattomia riskejä.



Hänen mukaansa erityisesti nuoret miehet saattavat tehdä uhkarohkeita ratkaisuja humalassa.



- Alkoholi vaikuttaa motoriikkaan, eikä omia voimia vedessä osata arvioida.



Impinen ei ota kantaa siihen, onko alkoholilla ollut osuutta tapaturmissa, joissa lapsia on hukkunut. Hänen mukaansa on mahdollista, että joissakin tapauksissa vanhempien alkoholinkäyttö on liittynyt riskitilanteisiin.



Rantapelastajat Aino Alastalo, Abiel Noro ja Janir Goresh ovat seuranneet satojen lapsiperheiden uintiretkiä, eivätkä usko, että vanhempien alkoholin käyttö olisi ollut syynä lasten hukkumisissa.



- Lasten kanssa tilanteet ovat yleensä ikäviä vahinkoja, jolloin vanhemman huomio on herpaantunut hetkeksi, sanoo Noro.



Vahinko voi käydä kuntouimarillekin



Rantapelastajien työ on pääosin ennalta ehkäisevää.



- Työhön kuuluu ehkäistä riskit ennakkoon eli yleensä ohjata uimari lähemmäs rantaa. Sen kun tekee hyvin, säästyy isommilta ongelmilta, Goresh sanoo.



Koulutussuunnittelija Toivonen muistuttaa, että uimaria ei ole uimataitoon tai ikään katsominen.



- Turvallinen uiminen on sitä, että lapsi ui rannan ja vanhemman välissä, jotta ranta ei syvene yllättäen.



Toivasen mukaan vahinko voi käydä uimataitoisellekin. Osa hukkuneista on ollut kuntouimareita, osa on saanut yllättävän sairauskohtauksen uintiretkellä tai veneillessä.



- Uimataito on paras henkivakuutus, mutta se ei aina riitä. Pitää osata pitää huolta toisista ja tehdä vesillä liikkumisen järjestelyt mahdollisimman turvalliseksi, Toivonen huomauttaa.



Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan tänä vuonna on hukkunut lähes 90 henkilöä, joista kolmannes heinäkuussa. Hukkuneista valtaosa on keski-ikäisiä miehiä. Lapsia hukkuneista on kymmenkunta.



STT