Lue keskustelun säännöt.
Onneksi jätin hoitoalan taakseni, mutta en tiedä toivunko ikinä
01.07.2026 |
sen jättämistä traumoista ja voinko ikinä elää normaalia elämää. Tuhlasin nuoruuteni, ensikertalaisuuteni, kaiken alalle. En ole koskaan ollut treffeillä tai missään. En ole oikeasti elänyt. Nyt on kai jo myöhäistä.
Kommentit (26)
En edes tiedä kuka olen vai olenko kukaan. Jos nyt pitäisi identifioitua joksikin niin olisin kai loppuunkäytetty rätti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vika on jossain muualla kun hoitoalassa jos et ole ikinä ollut treffeillä.
Niin no sinä et ymmärrä. Ei kai kukaan voi koskaan ymmärtää. Me emme elä samassa todellisuudessa.
ap
Olisinpa tehnyt kaiken toisin. Olisipa mahdollisuus palata ajassa taaksepäin.
ap
Ala nyt käydä treffeillä kun olet uudelleen syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ala nyt käydä treffeillä kun olet uudelleen syntynyt.
Ei kukaan enää halua minua tai no ei koskaan edes halunnut ja menneisyyttään ei pääse pakoon.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jumankauta kuinka paljon voi itsesääliä kätkeytyä muutamaan viestiin. Mikäli hoitoala ei tuntunut sinulle oikealta alalta, niin miksi ihmeessä jäit roikkumaan siihen? Olisit voinut kouluttautua uuteen ammattiin jne.
Kukaan ei näe minua edes ihmisenä, yksilönä. Olen vain paskaduunari kaikille, jolla ei ole ihmisarvoa. Ei tarvitse edes esittää mitään. Kohdellaan suoraan vain kuin roskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vika on jossain muualla kun hoitoalassa jos et ole ikinä ollut treffeillä.
No jaa. Itse olin kahtena kesänä töissä hoitoalalla ja olihan se niin kamalaa, että joka päivä meni vain selviytymiseen. Treffeillä en jaksanut käydä enkä mitään muutakaan. Pitkittyessään varmaan olisi mennyt kokonaan elämä ohi. Jännä sinänsä, et nyt kun olen työtön raksaduunari, nainen vieläpä, mulle öyhätetään et pitäis mennä hoitoalalle. En helevetissä mene.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vika on jossain muualla kun hoitoalassa jos et ole ikinä ollut treffeillä.
Jos omistautuu työlle ja tekee putkeen viikkoja, aamuja, iltoja, öitä, voi olla että treffit lykkääntyvät. Ei läheskään kaikilla tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei jumankauta kuinka paljon voi itsesääliä kätkeytyä muutamaan viestiin. Mikäli hoitoala ei tuntunut sinulle oikealta alalta, niin miksi ihmeessä jäit roikkumaan siihen? Olisit voinut kouluttautua uuteen ammattiin jne.
Jos aikamme olisikin rajaton ja muistin voisi pyyhkiä niin ehkä sitten elämää vielä voisi olla...
ap
Ja ajatella! Jos työskentelin julkisen puolen sairaalassa niin kohta joku persu on täällä selittämässä ettet oikeasti ole tehnyt töitä etkä maksanut veroja.
Kun näitä tuli riittävästi vastaan lopetinpa minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku sanoi joskus, että nainen voi lähteä hoitoalalta, mutta hoitoala ei lähde naisesta. Vaikka opiskelisi yliopistossa oikean tutkinnon, niin kaiken akateemisuuden alla on katkeroitunut tupakkaääninen oman elämänsä pikkumyy.
Vierailija kirjoitti:
Ei jumankauta kuinka paljon voi itsesääliä kätkeytyä muutamaan viestiin. Mikäli hoitoala ei tuntunut sinulle oikealta alalta, niin miksi ihmeessä jäit roikkumaan siihen? Olisit voinut kouluttautua uuteen ammattiin jne.
Mitä aikuiskoulutusta ehdotat tässä tilanteessa Suomessa? -sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi joskus, että nainen voi lähteä hoitoalalta, mutta hoitoala ei lähde naisesta. Vaikka opiskelisi yliopistossa oikean tutkinnon, niin kaiken akateemisuuden alla on katkeroitunut tupakkaääninen oman elämänsä pikkumyy.
Minä en käytä päihteitä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja ajatella! Jos työskentelin julkisen puolen sairaalassa niin kohta joku persu on täällä selittämässä ettet oikeasti ole tehnyt töitä etkä maksanut veroja.
Kun näitä tuli riittävästi vastaan lopetinpa minäkin.
Lopetit työt julkisella sairaalassa jonkun Vauvalla selittävän persun takia? Paksua tuubaa.
Olethan sinä kaikkea muutakin. Identifioidut liian voimakkaasti yhteen ammattiin. Itsellänikin niitä on ollut useita. Ja olen sitä mieltä, että kannattaakin kokeilla useaa eri ammattia. Keskity johonkin mukavaan harrastukseen, johonkin, mistä aidosti pidät, seuraavaksi. Sitä tietä saat positiivisia kokemuksia ja voit tehdä uudelleen valinnan alasta, jota tahdot opiskella. Identiteettinsä voi rakentaa montaa kautta. Ura ja työelämä ei ole lainkaan ainut asia. Voit olla vaikka luonto- tai eläinihminen, tai rakastat tähtitiedettä jne.
Ei tämä elämä niin vakavaa ole. Kaikki vielä kuolevatkin lopuksi.
Hyvä kun jätit sen taaksesi! Nyt vaan kohti uusia asioita. Kyllä sä selviät. Tsemppiä!
Mene töihin Helsingin päiväkotiin, vaikka Malmille tai itä- Helsinkiin! Voin kertoa, että mikä tahansa työ on henkisesti mukavampaa kuin ne hlvetin laitokset
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin Helsingin päiväkotiin, vaikka Malmille tai itä- Helsinkiin! Voin kertoa, että mikä tahansa työ on henkisesti mukavampaa kuin ne hlvetin laitokset
Olen ollut päiväkodissakin töissä.
ap
Kyllä se vika on jossain muualla kun hoitoalassa jos et ole ikinä ollut treffeillä.