Auttaisikohan, jos lopetan kotitöiden teon..auttakaa, miten saan miehen hommiin mukaan.

Meillä miehen silmät aukesivat kun häippäsin etelään viikoksi isompien kanssa ja jätin pienimmät lapset isän hoiviin viikoksi.

Vuoden hoitovapaalla sitten viimeistään alkoi miehellä homma sujua kuin rasvattu.

meillä mies vilahtaisi pää kolmantenajalkana äitinsä luokse lasten kanssa, jos lähtisin jonnekin.

Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Jätin kaikki hommat paitsi ruoanlaiton tekemättä. Viikko meni ja mies ihmetteli kun ei ollut enää puhtaita vaatteita, astioita. Hän kiroili kun astui lojuvien lelujen päälle. Ilmoitin tyystin että näin tässä käy kun en tee mitään. Yhdessä sitten siivoiltiin ja pestiin pyykit. Tämän jälkeen mies on ollut mukana kotihommissa, ja mitä parasta tässä on, että hän on myös saanut lapset mukaan. Nyt tehdään yhdessä hommat, ja sitten jää kaikille aikaa muuhun.

muutoin mielellään jättää muut kotiaskareet minulle. Olen asiasta sanonut ja kun en muuta keksinyt, pesin muut paitsi hänen pyykkinsä (kiva, kun itselle ja lapselle on niita puhtaita vaatteita). Huomasi tämän ja alkoi ihmettelemään omiensa perään, jolloin meidän keskustelusta oli oikeasti hyötyä. Nyt mies imuroinnin lisäksi hoitaa pölyjen pyyhinnän ja mattojen/petivaatteiden tuuletuksen, kun siivotaan sekä siivoaa myös keittiön. Tosin keittiön siivoamisesta "saan" muistuttaa, mutta nyt se ei enää jää joka kerta tekemättä:)



Lisäksi hyvä keino on todellakin jättää lapsi/lapset isänsä kanssa keskenään, niin on pakko oppia.

kuulema miehen puolesta siivoukset. Mä siivoan sitten vuorostaan kaksi kertaa kuussa. Mulle käy :D

Tiskit, pyykit, tavaroiden paikallepano ja muu yleinen siisteys hoituu onneksi myös mieheltä. Muuten palkataan siivoojaa myös nostamaan miehen sukat lattialta tai viikaamaan hänen paitansa kaappiin tai laittaman voipaketti takaisin jääkaappiin.

kuulema miehen puolesta siivoukset. Mä siivoan sitten vuorostaan kaksi kertaa kuussa. Mulle käy :D

Tiskit, pyykit, tavaroiden paikallepano ja muu yleinen siisteys hoituu onneksi myös mieheltä. Muuten palkataan siivoojaa myös nostamaan miehen sukat lattialta tai viikaamaan hänen paitansa kaappiin tai laittaman voipaketti takaisin jääkaappiin.

vaikka minä en tekisi mitään. Liiton alussa sujui kaikki, yhdessä tehtiin. Mutta kun jäin äitiyslomalle, mies alkoi luistaa tekemisistä ja väitti, että koska olen kotona, minulla on aikaa - siis kerätä sukkiaan lattialta ja lautasiaan olohuoneesta - hohhoi!



Nyt annan olla. Jos miehellä ei ole puhtaita vaatteita, ei se minua vaivaa. Jos paita on rypyssä, hän silittää tai sitten ei. Jos ei ole puhtaita astioita niin voi voi, minä voin ostaa lapsille kertakäyttölautasia, jos isi on liannut kaikki lautaset mutta ei saa niitä tiskikoneeseen.



Mies saa hirveän siivouspuuskan aina kun hänelle tulee joku tuttu käymään eli silloin on ihan kamala huuto siitä, miksi meillä on niin likaista. Minä voin vallan hyvin seistä lattialla lojuvien miehen t-paitojen keskellä ja ihmetellä, että missä? Siinä vaiheessa mies valjastaa koko perheen siivoamaan hänen sotkujaan, mutta lapsetkin olen jo opettanut siihen, että jokainen omat sotkunsa siistii eli hekin ohittavat miehen tavarat kuin sokeina ja keräävät lattialta jotain pikkuruisia askartelunjäänteitään, jotka menisi joka tapauksessa imuriin.



Meillä tiskipöytä on siisti tasan 2 s sen jälkeen kun olen sen puhtaaksi pyyhkinyt. Sitten mies nostaa siihen likaisen lautasensa, vaikka tyhjä tiskikone huutaa, että laita se tänne.

mies mm. vastaa imuroinnista ja minä pyykistä. Kun molemmat on vastuutettu, vältytään siltä, että nainen on työnjohtaja joka aikatauluttaa toisen olemista.



Kannattaa myös muistaa, että ns. miesten työtkin on kotitöitä. Yleensä naiset laskee kotitöiksi vain ns. naisten työt ja väittää että mies ei tee mitään jos se ei tiskaa.

viitaten edelliseen viestiin, josa muistutettiin "miestentöistä". Meidän toisen makuuhuoneen listat ovat levällään makuuhuoneen lattialla ja toisen makuuhuoneen boordin sai laitettua peräti kahden kuukauden kuluessa. Myös tässä makkarissa listat irti. Verhotankoa ei ole saanut paikalleen, eikä pimennysverhoja. Aikaa on ollut jo 2 kuukautta. Että se niistä miestentöistä. Itse en laita, kun sitten mies naputtaa, kun on väärin laitettu. Enkä tee noita muutenkaan, kun on tarpeeksi hommaa jo muutenkin.

Lopetin vaatteiden keruun muutama vuosi sitten. Jossain vaiheessa ihmetteli kun ei ole puhtaita työhousuja. Sanoin jos ei niitä pyykkikoppaan saa laitettua ei ne myöskään koneeseen päädy. Tiskeistä on joskus maininnut mutta siihen olen vain sanonut ettei ne itsestään sieltä kaappiin löydä enkä vielä ole jaksanut tyhjentää. Toisinaan sitten on tyhjentänyt koneen ja toisina kertoina lähtee keittiöstä pois.

Hänen vaatteita en ole enää kaappiin laittanut pitkään aikaan. Puhtaiden vaatteiden koppa on työhuoneessa johon hänen vaatteet laitan ja omat laitan kaappiin. Työhuone on muutenkin hänen valtakunta, sitä en ole siivonnut vuosikausiin. Ja sen on näköinenkin...

Imuroinnin hoidan minä ihan mielelläni koska mies on imuroinnin suhteen suurpiirteisempi, muru siellä, toinen täällä.

Ei meilläkään varmaan auttaisi vaikka reissuun lähtisin ja mies jäisi lasten kanssa kotiin. Viimeksi kun tulin vauvan kanssa kotiin ei lapsilla oltu vaatteita vaihdettu moneen päivään, tiskejä pitkin pöytää ja tiskipöytää, postit pöydillä ja tyhjät kuoret lattialla...



Katsotaan kun ensi vuonna lähden töihin. Jos ei mies osuuttaan siivouksesta hoida elämme sitten sotkun keskellä. Hänen vastuulleen tulee lasten läksyt ja syönnit sekä iltavuoropäivinä myös iltapalat. Hieman olen jo yrittänyt vihjailla mutta taitaa tulla katastrofi ennenkuin tajuaa.