Minkälaisia (kyläily)tapoja odottaisit 5-vuotiaalta? Olenko liian ankara?

jokainen vastaaja laittaisi kotinsa neliöt ja sisustuksen hinnan vastaukseensa näkyviin? On vähän eri asia "ottaa rennosti" jossain vuokrakaksiossa jossa ei ole arvotavaroita näkösällä kuin talossa, jossa on useita kerroksia ja just vaikka 14 huonetta ja kipot ja kupit eivät ole mistään halpahallista, vaan muistoksi tai keräilyesineeksi hankittuja tai saatuja korvaamattomia esineitä.

ei. miksi miljonäärille joku tonnin esine olisi arvokkaampi kuin köyhälle tyhjätaskulle 50 euron mariskooli?

ei 14 huonetta tee mitään eroa siihen 2 huoneeseen. yleensä 2 huonettta on lapsiperheessä niin täynnä tavaraa että on helpompi hajottaa tavaroita kuin isossa talossa, jossa säilytystilaa on eri tavalla.

kenenkään tavaroihin ei kosketa ei hajoteta ilman lupaa. ei rikkaan eikä köyhän.

Lue oman kommenttisi alapuolella oleva viesti. talon koosta riippumatta taaperot /lapset yleensä hajottavat kaiekn jos heitä ei vahdita. tai nämä kakarat hajottavat, jotka kuvittelevat että voivat kulkea toisen kodissa kuin omassaan.Minusta kylässsä istutaan j a keskutellaan emännän kanssa ja samaa odotan kaikilta iästä riippumatta. tai kun on hetki istuttu, voi leikkiä leluilla, joita on pyydetty kauniisti.

Miksi te kutsutte vieraita jos se on noin vaikeaa ja vaivalloista? Helpompaahan olisi vain olla omissa oloissa. Jos meillä joku jättää kahvikupin jonnekin niin ei kyllä häiritse pätkääkään. Tai jos joku tulee pikkutaaperon kanssa kyläilemään niin kyllä meillä lapsi saa katsella ja koskea, musta olisi aika outoa kyläily jos äiti saisi kokoajan vain kanniskella huutavaa kakaraa eikä ehtisi minun kanssani juttelemaan... Mutta tosiaan, älkää ihmeessä kutsuko enää vieraita.

jokainen vastaaja laittaisi kotinsa neliöt ja sisustuksen hinnan vastaukseensa näkyviin? On vähän eri asia "ottaa rennosti" jossain vuokrakaksiossa jossa ei ole arvotavaroita näkösällä kuin talossa, jossa on useita kerroksia ja just vaikka 14 huonetta ja kipot ja kupit eivät ole mistään halpahallista, vaan muistoksi tai keräilyesineeksi hankittuja tai saatuja korvaamattomia esineitä.

ei. miksi miljonäärille joku tonnin esine olisi arvokkaampi kuin köyhälle tyhjätaskulle 50 euron mariskooli?

ei 14 huonetta tee mitään eroa siihen 2 huoneeseen. yleensä 2 huonettta on lapsiperheessä niin täynnä tavaraa että on helpompi hajottaa tavaroita kuin isossa talossa, jossa säilytystilaa on eri tavalla.

kenenkään tavaroihin ei kosketa ei hajoteta ilman lupaa. ei rikkaan eikä köyhän.

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

Ei lapset hajota tavaroita mielikseen, ellei ne ole ihan kieroon kasvaneita. Jos jotain hajoaa, niin se on vahinko. Elämässä sattuu vahinkoja ja se on ihan ok. Jos on kovasti tavaroistaan huolissaan, niin ne voi vakuuttaa.

että huudetaan niin paljon ettei aikuiset voi puhua, hypitään sohvalla (ikkuna takana), sotketaan seiniä, syljetään sisäportaikossa ylhäältä alas, heitellään kovia leluja olohuoneessa pitkin seiniä... ja silti esmes edellinen lapsivieras teki ihan näitä kaikkia. ihme kyllä mitään ei rikkonut tällä kertaa.



mua pidetään myöskin tiukkapipona kontrollifriikkinä.

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

Minulle kyllä riittäisi tunnearvoa jos olisin perinyt vanhan talon.tunnearvoa on samalla tavalla oli niitä huoneita 2 tai 14. (meillä jotain tuolta välitlä)

jotkut hajottavat nykyään kun tavaraa ssaa säkkikaupalla jouluna joissakin perheissä. kaikki hajoaa mihin koskee. en tiedä miksi. mutta näitä lapsia on paljon.

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

Ei lapset hajota tavaroita mielikseen, ellei ne ole ihan kieroon kasvaneita. Jos jotain hajoaa, niin se on vahinko. Elämässä sattuu vahinkoja ja se on ihan ok. Jos on kovasti tavaroistaan huolissaan, niin ne voi vakuuttaa.

että huudetaan niin paljon ettei aikuiset voi puhua, hypitään sohvalla (ikkuna takana), sotketaan seiniä, syljetään sisäportaikossa ylhäältä alas, heitellään kovia leluja olohuoneessa pitkin seiniä... ja silti esmes edellinen lapsivieras teki ihan näitä kaikkia. ihme kyllä mitään ei rikkonut tällä kertaa.

mua pidetään myöskin tiukkapipona kontrollifriikkinä.

Valkoinen sohvani (ikeasta, eli ei edes kallis) meni uudelleen verhoiluun, kun "ystäväni" lapsi piirsi siihen tussilla viivoja. Kielsin lasta heilumasta tussin kanssa, mutta ystävä väitti hänen olevan kiltti ja saavan tehdä sitä kotonaankin. Ystävä myös kieltäytyi maksamasta koska hän ei kuulemma ole vastuussa siitä, että minä pönkitän egoani valkoisella sisustuksella. Mielestäni minulla on oikeus sisustaa kotini kuten haluan ja vieraiden, myös lasten, on sitä kunnioitettava.

jokainen vastaaja laittaisi kotinsa neliöt ja sisustuksen hinnan vastaukseensa näkyviin? On vähän eri asia "ottaa rennosti" jossain vuokrakaksiossa jossa ei ole arvotavaroita näkösällä kuin talossa, jossa on useita kerroksia ja just vaikka 14 huonetta ja kipot ja kupit eivät ole mistään halpahallista, vaan muistoksi tai keräilyesineeksi hankittuja tai saatuja korvaamattomia esineitä.

Minulle ystävät ja heidän viihtyvyys (myös lapsiystävät!) on tärkeämpiä kuin jotkut typerät tavarat. Meillä on kaksikerroksinen sokkeloinen vanha omakotitalo, enkä todellakaan juokse lasten perässä kieltämässä ja komentamassa. Löytyy kallista design- ja korvaamatonta vintage-tavaraa, mutta se on vain TAVARAA!

niin oletan, että meille tuleva vieras on kiinnostunut ihmisistä, ei tavaroistamme, oli vieraalla sitten ikää 2v tai 22v. Siksi lapset eivät vaella meillä, koska heitä ei ole pyytänyt kylään suihkuverho tai kukkaruukku.

ihan pienikään, 1-2v, ei saa kosketella kyläpaikan tavaroihin niin miten estätte sen? Kävin 1v3kk pojan kanssa yhden kaverin luona missä oli juuri tällainen juttu ettei tykätty kun lapsi "vaeltelee" ja "räpelöi". Eli vaikka mitään lelujakaan ei ollut niin tuon ikäisen odotettiin kai istuvan nätisti sohvalla :O



Ja vaikka olisi joku lelukorikin niin 1-2v ei malta kauaa niiden parissa olla vaan luonnostaan tutkii paikkoja. Tässä kyläpaikassa vaan kauhisteltiin ettei saa koskea tädin tavaroihin ja makuuhuoneiden ovet levällään mutta niihin ei saa 1v mennä...millä se sitten estetään,pitämällä väkisin sylissä koko vierailun ajan? Enpä ole enää noin pienen kanssa lapsettomien kavereiden luona käynyt kun ensin sanotaan että joo,tottakai tuo lapset mukana, onpa kiva nähdä niitä...ja sitten ei jakseta/haluta siirtää niitä perintövaaseja taaperon käsien ulottuvilta vähän korkeammalle.



Jotain voin kieltää koskemasta tottakai, kukkia ei revitä,kirjója ei oteta hyllyistä ym, mutta en ihan joka hetki joka esineestä tai koko vierailu menee seurustelun sijaan lapsen perässä. Turhaan koska emäntä voisi itsekin ottaa lapsivieraat huomioon pikku järjestelyin. Sitä makuuhuoneen oveakaan en saanut tällä kaverilla sulkea koska "menee niin tunkkaiseksi koko huone", kannoin pojan sataan kertaan pois huoneen ovelta ja luovutin, lähdin kotiin.



Tuskin niin hyvin kasvatettua taaperoa onkaan ettei vaeltele ja koskettele ilman lupaa tavaroihin. Itse ottaisin ne tärkeät rikkoutuvat esineet pois lattianrajasta, ei ole iso työ.

Tuo on täysin normaalia kuria. Itse inhoan sitä, jos meille kylään tulevat lapset juoksentelevat ja tekevät asioita, joita omat lapsenikaan eivät saa tehdä. Mm. sängyllä hyppelyä, kahvipöydästä ennen aikojaan tarjoilujen syömistä ja niiden viemistä esim. olkkariin ym. ym. Tällaista on tosiaan tapahtunut ja vanhemmat eivät ole olleet moksiskaan. Tuntuu pahalta alkaa komentamaan juhlissa toisten lapsia varsinkin kun omat lapset ihmettelevät, miksi vieraat saavat toimia miten haluavat ja heidän pitää käyttäytyä.



Kyllä oikeat käytöstavat on hyvä opettaa lapselle jo hänen ollessaan pieni. Näin heistä (toivottavasti) tulee toiset huomioon ottavia aikuisia jotka osaavat käyttäytyä miellyttävästi.

Lapsille ei tule opettaa eriarvoisuutta.



Yhtälailla vuokrakaksiossa on osattava käyttäytyä ja olla koskematta tavaroihin, jos ne ovat talon säännöt.

..mukaista käytöstä! On odotettu jo vuoden verran. Ja kyllä, pienellä muistutuksella viimeistään tuo käytös on saavutettavissa! Kun pienestä asti opettaa siihen että käytöstapoja noudatetaan, ei tule ongelmia sitten 5-vuotiaanakaan. Toki tuon ikäinen voi valita olla tottelematta, mutta siinä tapauksessa hänet voi jättää kotiin ja/tai paheksua ääneen huonoa käytöstä- hän sentään OSAA ne käytöstavat.

Lapselle vahinko vaan voi käydä helpommin kuin aikuiselle, esim esine onkin yllättävän raskas. Onneksi on tosiaan vakuutukset. Voi ottaa itselleen tai lapselleen vastuuvakuutuksen, jos sattuu vahinkoon syyllistymään. Sitähän varmaan tarkoitit, eikö vain?

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

Ei lapset hajota tavaroita mielikseen, ellei ne ole ihan kieroon kasvaneita. Jos jotain hajoaa, niin se on vahinko. Elämässä sattuu vahinkoja ja se on ihan ok. Jos on kovasti tavaroistaan huolissaan, niin ne voi vakuuttaa.

tarkoitinkin sitä, että jos vaikka asunto ei ole oma, on helpompaa suhtautua lasten vallattomuuteen ja siitä syntyvään mahdolliseen vahinkoon, koska se "normaali kuluminen" menee asunnon omistajan piikkiin, ei omasta pussista.

Lapsille ei tule opettaa eriarvoisuutta.

Yhtälailla vuokrakaksiossa on osattava käyttäytyä ja olla koskematta tavaroihin, jos ne ovat talon säännöt.

mutta tarviiko joka tavaraan koskemiseen pyytää lupa? Siis leluihinkin? Eikä aina tartte vieraiden leluja/leikkejä siivota, eiköhän isäntäperhe voi sen verran tehdä. Voi toki tarjoutua ja sitten sanotaan, että ei tarvitse.

Lapselle vahinko vaan voi käydä helpommin kuin aikuiselle, esim esine onkin yllättävän raskas. Onneksi on tosiaan vakuutukset. Voi ottaa itselleen tai lapselleen vastuuvakuutuksen, jos sattuu vahinkoon syyllistymään. Sitähän varmaan tarkoitit, eikö vain?

että kaikkea ei saa rahallakaan uutena. Jollain esineellä on korvaamaton tunnearvo. Ja oletteko te valmiita maksamaan lastenne hajottaman esineen, oli se sitten tonni tai 50 euroa?

Ei lapset hajota tavaroita mielikseen, ellei ne ole ihan kieroon kasvaneita. Jos jotain hajoaa, niin se on vahinko. Elämässä sattuu vahinkoja ja se on ihan ok. Jos on kovasti tavaroistaan huolissaan, niin ne voi vakuuttaa.

En vain käsitä, enkä ymmärrä ihmisiä, joille tavarat ovat niin tärkeitä. Olen kai vähän outo?

menevät yläkertaan leikkimään kun me aikuiset jäämme juttelemaan alakertaan. Alakerrassa on mm keittö, ruokailutila ja olohuone, yläkerrassa makuuhuoneita (myös lasten) ja iso (leikki)aula.

lapsi on lapsi, ei pikkuaikuinen. Toki hyviä tapoja voi opettaa, monethan oppivat vanhempiensa esimerkistä.

Onko liian ankaraa odottaa 5-veeltä esim seuraavaa: -tervehdykseen vastataan mennen tullen

Pääsääntöisesti vastataan, mutta ei tarvitse. Meillä aikuinen tervehtii erikseen lapsiakin, lapset tervehtivät usein takaisin, mutta ei tehdä numeroa, jos ei tervehditä. Joskus ovat jostain niin innoissaan, että alkavat selittää suoraan jotain jännää juttua. Joskus saavat väsymysraivarit.

-tarjoiluun ei kosketa eikä kurkita ennen kuin kahvipöytään kutsutaan

Hmm... meillä saa kurkkia ja kysyäkin, onko sitä tai tätä. Kysyjille vastataan. Usein lapset auttavat tarjoilun esillepanossa. Esim. nyppivät mansikoiden kannat tms.

-tarjoilusta ei sanota yök, mutta ei kiitos voi sanoa. Jos valinta on oikein virheellinen, voi jättää lautaselle tai antaa äidille

Mielellään näin. Mutta ei lapsenkaan tarvitse kaikesta tykätä. Lautaselle saa jättää.

-pyydetään lupa talon tavaroihin koskemiseen

No ei tarvitse.

-viedään leikkiin annetut tavarat takaisin

ei tarvitse

-ei vaellella yksin toisen kodissa eikä ronata kaappeja

Saa vaeltaa. Ronata saa lelukaappia, jonka lapset tietävät lelukaapiksi.

Mulla/meillä on käynyt runsaasti lapsivieraita 15 vuoden ajan - ja pääsääntöisesti kaikki ovat käyttäytyneet hyvin. Joskus jotain nahinaa lasten kesken on tullut. Lisäksi kaikki lapset on uskoneet, jos olen joskus jotain joutunut kieltämään. Ja tämä ilman mitään niuhotusta, hyvässä hengessä.

Mutta joo, meillä ei olekaan mitään Ming-maljoja. Tykätään rennosta elämästä. Ainoa tavaroiden rikkoja on oma tutkijapoikamme. Ja tosiaan, tavara on tavaraa, ihan hirvittää ajatella että sen takia joutuisi rajoittamaan elämää kotona.