Miten joku kehtaa valittaa ettei EHDI syödä kun on lasten kanssa kotona?

Ei kai kukaan oikeasti luule, että joku on kuukausitolkulla syömättä yhtään mitään.

"kun eivät ehdi syödä"

Ihan vastasyntyneen kanssa pään tukeminen & rinnasta kiinni pitäminen voi olla tarpeen, mutta harvalla se imettäminen on niin hankalaa kuukausikaupalla.

Edelleen olen sitä mieltä, että aikuinen, joka ei "ehdi" syödä lasten takia, laittaa lapset jo liikaa oman hyvinvoinnin edelle. Aina ei voi päättää sitä syömisajankohtaa tai se syöminen saattaa keskeytyä, mutta silti pitää pystyä pitämään huolta omasta ravinnonsaannistaan.

näm vastaanväittäjäthän ovat juuri niitä jotka eivät kehtaa(tai ainakaan ei pitäisi) mennä lastensa kanssa ravintolaan koska pöytätavat ovat täysin hukassa.

Koska usein pk:ssa, vaikka lapsia paljon, lasit eivät noin vain jatkuvasti kaatuile jokaisen ruokailun yhteydessä. Jos lapset riehuu pöydässä tai säntäilevät tai tönivät, sitä sattuu. Lapsille - ei nyt pottaharjoittelijoille ehkä - voi sanoa ennen ruokailua, että nyt vessaan. Sitten ruoan aikana ei mennä, mutta ruoan jälkeen taas.

minkä ikäisistä sinä nyt puhut jos pottaharjoittelijat eivät kuulu tähän ja maitokupitkaan eivät kaatuile? Kaikilla kun ei ole ne kaikki lapset yli 3-vuotiaita.

lainaukset meni pyllylleen, joten tässä siis minun kysymykseni:



minkä ikäisistä sinä nyt puhut jos pottaharjoittelijat eivät kuulu tähän ja maitokupitkaan eivät kaatuile? Kaikilla kun ei ole ne kaikki lapset yli 3-vuotiaita.

Kun sitten kiireessä nälissäni napsin koko ajan kaikkea turhanpäiväistä suuhuni.

miten onnistuu ruokailu yhdessä lasten kanssa! Vanhemmalla neurologisia ongelmia, ylivilkas, ei istu hetkeäkään paikallaan. Nuorempi (vauva) taas syö kaikkien muiden lautasilta paitsi omaltaan ja ruuan heittely on tällä hetkellä bravuuri kuten kai useimmilla tuon ikäisillä. Maidot kaatuu ja ruokaa lentää. 2 sekunnin välein esikoinen ryntää pois pöydästä, 4 vuotta on yritetty opettaa, että ruoka syödään pöydän ääressä, huoh... On huono omatunto joo, kun en saa opetettua lapsille "tapoja"! Suon itselleni sen verran luksusta arkeen että syön yksin kaikessa rauhassa kun lapset nukkuu!

kun mulle selvisi, että kaikki äidit eivät syökään lounasta yhtä aikaa lasten kanssa :-) Minusta se oli ollut itsestäänselvää. Tietysti siinä ei omasta ruoasta hirveästi ehtinyt nauttia, mutta mä en keksinyt miten muutenkaan olisin voinut toimia. Tyhmyydestä sakotetaan. toisaalta nyt mulla on kaksi hyvin syövää ja hyvätapaista lasta, joidne kanssa on mukava seurustella ruokapöydässä. Ja toisin kuin nämä "syön sitten illalla rauhassa" -äidit, minä laihduin kotiäitiaikoinani...

kun mulle selvisi, että kaikki äidit eivät syökään lounasta yhtä aikaa lasten kanssa :-) Minusta se oli ollut itsestäänselvää. Tietysti siinä ei omasta ruoasta hirveästi ehtinyt nauttia, mutta mä en keksinyt miten muutenkaan olisin voinut toimia. Tyhmyydestä sakotetaan. toisaalta nyt mulla on kaksi hyvin syövää ja hyvätapaista lasta, joidne kanssa on mukava seurustella ruokapöydässä. Ja toisin kuin nämä "syön sitten illalla rauhassa" -äidit, minä laihduin kotiäitiaikoinani...

ja mistähän johtuu se, että laihduit kotiäitiaikoinasi? Vaikkapa siitä, ettet syönyt niin paljoa kuin ennen?

rauhassa hörpätä kuumana kahvini. Mitä se tässä ketjussa eräiden persettä kutittaa jos joku syö omassa rauhassaan myöhemmin?

miten kaadat mukiin maitoa niin, ettei kaatumisesta tule sotkua?! Juu, sotku ei häviä lattialta, mutta se leviää, kun lapset hyppäävät siihen maitolammikkoon ja tepsuttelevat pitkin taloa. Ei haittaa?

Olen pk:ssa töissä. Syön itse lounaani 9 alle 3-vuotiaan kanssa samassa pöydässä. Ei se ole kuin tavoista kiinni. Tiedetään kyllä minkälaisista perheistä tulevat ne lapset jotka eivät pöydässä malttaisi istua ruoka-aikaa. Ei siinä mene kauaa kun oppivat. Eikä muuten tarvii teipata. ap

pöydässä istutaan niin kauan, että kaikki ovat syöneet? En ole ihan oikeasti tiennyt, että tämä on välttämätöntä opettaa lapsille. Eihän koulussakaan tarvitse istua ruokapöydässä niin kauan, että kaikki ovat syöneet. Päiväkodissako tehdään siis niin?

Tuleeko jollekin aikuiselle ihmiselle ihan oikeasti uutisena se, että hyviin käytöstapoihin kuuluu istua pöydässä niin kauan kuin kaikki ovat syöneet? Enpä olisi moista uskonut.

Juuri olimme kylässä, jossa 6 lasta iältään 3-10 vuotta istuivat meidän kanssamme päivällispöydässä siihen saakka, kunnes jokainen lapsi oli syönyt. Ei kellekään tullut edes mieleen lähteä sieltä poukkoilemaan. Sitten kun nuorin oli syönyt, kaikki lapset saivat poistua pöydästä yhtäaikaa. Ei tällaisesta tarvitse edes keskustella jos sen opettaa lapsille alusta saakka.

miten kaadat mukiin maitoa niin, ettei kaatumisesta tule sotkua?! Juu, sotku ei häviä lattialta, mutta se leviää, kun lapset hyppäävät siihen maitolammikkoon ja tepsuttelevat pitkin taloa. Ei haittaa?

Olen pk:ssa töissä. Syön itse lounaani 9 alle 3-vuotiaan kanssa samassa pöydässä. Ei se ole kuin tavoista kiinni. Tiedetään kyllä minkälaisista perheistä tulevat ne lapset jotka eivät pöydässä malttaisi istua ruoka-aikaa. Ei siinä mene kauaa kun oppivat. Eikä muuten tarvii teipata. ap

pöydässä istutaan niin kauan, että kaikki ovat syöneet? En ole ihan oikeasti tiennyt, että tämä on välttämätöntä opettaa lapsille. Eihän koulussakaan tarvitse istua ruokapöydässä niin kauan, että kaikki ovat syöneet. Päiväkodissako tehdään siis niin?

Tuleeko jollekin aikuiselle ihmiselle ihan oikeasti uutisena se, että hyviin käytöstapoihin kuuluu istua pöydässä niin kauan kuin kaikki ovat syöneet? Enpä olisi moista uskonut. Juuri olimme kylässä, jossa 6 lasta iältään 3-10 vuotta istuivat meidän kanssamme päivällispöydässä siihen saakka, kunnes jokainen lapsi oli syönyt. Ei kellekään tullut edes mieleen lähteä sieltä poukkoilemaan. Sitten kun nuorin oli syönyt, kaikki lapset saivat poistua pöydästä yhtäaikaa. Ei tällaisesta tarvitse edes keskustella jos sen opettaa lapsille alusta saakka.

eiko olekin kamalaa, etta kaikki lapset eivat ole samasta muotista tehtyja? Esim. mulla on 3,5vuotias joka on todella levoton syoja, eika ole kiinni siita, etteiko olisi saanut esimerkkia vanhemmilta tai ei olisi kasvatettu. Se vaan on semmonen, syominen ei kiinnosta, on pikkupirpana kooltaan, yhdessa valissa ei kasvanut mihinkaan suuntaan, painokin meni alaspain kuin lehman hanta. Siina vaiheessa kuule on ihan eri asiat mielessa kuin se, etta osaa istua 10-vuotiaan kanssa poydassa siihen asti, etta kaikki ovat syoneet...

Tuleeko jollekin aikuiselle ihmiselle ihan oikeasti uutisena se, että hyviin käytöstapoihin kuuluu istua pöydässä niin kauan kuin kaikki ovat syöneet? Enpä olisi moista uskonut.

Meillä opetetaan myös että ruokapöydässä istutaan siihen asti kunnes kaikki ovat syöneet tai ainakin siihen asti kunnes saa luvan poistua.

Ei ihme että jotkut lapsiperheet ei "voi" käydä ravintolassa syömässä kun lapset ei viihdy sekuntiakaan pöydässä ilman ruokaa eivätkä toisaalta osaa olla sekuntiakaan yksin esim. leikkipaikalla.

tv. toinen vanhanaikainen

olen yh ja kyllä olen ethtinyt syömään jopa liikakin.



Lapset ovat syöneet itse vuoden ikäisenä joten perheen yhteinen ruokailu on ollut mahdollista järjestää.

Vauva parkui about päivät yöt läpeensä, en ehtinyt syömään. Jos joku ei usko, niin se on hänen köyhyyttään, ei tee mun totuutta vähemmän todeksi.



Ja meidän lapset on aina olleet upeasti ravintolassa, eivät ravaa pois pöydästä ja antavat aikuisten syödä rauhassa.



Mutta kolmekuinen vauva ei vielä ollut tuollainen. Ei edes puolivuotiaana vielä.

En minä esikoisen vauva-aikana ehtinyt syömään.Vauva parkui about päivät yöt läpeensä, en ehtinyt syömään. Jos joku ei usko, niin se on hänen köyhyyttään, ei tee mun totuutta vähemmän todeksi.

Kuinka monta kuukautta olit syömättä? Eikö missään vaiheessa vauvaa voinut laittaa sitteriin, kaukaloon tai vain jättää sänkyynsä 5minuutiksi huudosta huolimatta ja syödä itse jotain?

Mitä yleensäkään kenenkään syöminen tai syömättä jättäminen muille kuuluu?



Minulla on kaksi erilaista lasta. Vauvana vanhempi heistä oli todella vaativa. Tuntui, ettei minulla ollut koskaan aikaa mihinkään. Toinen taas nukkui melkein aina. Kummastakin on tullut ihan normaaleja lapsia. Minäkin olen saanut syödä paremmin ja se tosiaan näkyy. Esikoisen jälkeen oli parin kuukauden kuluttua synnytyksestä normaalipainoinen ja nyt on 20 kg ylipainoa. Sekö nyt on sitten hyvä asia?

Esikoinen kun oli vauva, alussa (en muista tarkkaan, ehkä ensimmäinen puoli vuotta) oli päiviä, että mies tuli kotiin ja alkoi tehdä mulle ruokaa. En ollut ehtinyt siis ruokaa tekemään. Tämä oli syy, miksen itse syönyt kunnolla päivän aikana.



Jos taas ruokaa oli valmiina, kyllä sen jossain välissä ehti lämmittää ja syömään - nopsaan.



Esikoinen nukkui vain korkeintaan tunnin päiväunia. Siinä sai miettiä, mitä tekisi. Siivoaisi, tekisi ruokaa tai lukisi päivän lehden - yleensä jotenkin aika vaan humpsahti, ja huomasi - jaa, en mä sitten syönytkään...



Itse asiassa, nyt mä mietin, miksi esikoisen kanssa oli niin hankalaa. Nyt kuopuksen 5kk ja esikoisen 2,5-vuotias kanssa ehdin tekemään vaikka mitä. Mutta kuopus on erilainen. Nukkuu pitkiä päiväunia, viihtyy itsekseenkin ja syö vain 3-4 tunnin välein. Esikoinen kuin söi vähintään 2 tunnin välein yötä päivää eikä viihtynyt itsekseen vaan huusi sen ajan.



Ehkä esikoisen kanssa oli niin uuttakin, että aikaa meni ihmetellessä. Aina oli jokin toimenpide esikoisen kanssa kesken. Ja syöminen unohtui, jos joskus aikaa olisi ollutkin...



Eli vauvoja ja lapsia on monenlaisia ja lapsien kanssa pärjää eri tavoin. Ja jos vielä asia on itselle uutta, vaatii sekin aikansa.

Alkuaikana muistan kun vielä pystyin imettämään niin siinä imettäessä join pillimehuja tai smoothieta. Kun vauva nukkui, nukuin minäkin.

Nykyään en oikeasti muista syödä sitä lämpimää ruokaa, aamulla saattaa mennä se voileipä ja ehkä päärynä alas, mutta sitten ei päivän aikana touhutessa tullut mieleenkään tehdä itselleen ruokaa. Yleensä muistaa vasta kymmenen aikaan illalla että ai vitsi, piti syödä, mutta siihen aikaan ei enää saa syödä. Niin siis vauva on 7kk.

Ja näin kuumalla ei edes tee mieli syödä mitään lämpimää ruokaa, vaan itse elän yleensä kylmällä vichyllä, jogurtilla ja parilla hedelmällä päivässä.

Eikä saa käsittää väärin. En ole mikään terveysintoilija. Kun teen ruokaa, se tehdään oikeaan voihin ja maito on kevytmaitoa tai ruoassa punaista. Eikä täällä hirveästi kaloreita lasketa.

Joskus vaan ei muista. =D

samalla kun lapset syö. Itse harvoin ehdin syödä lasten kanssa samaan aikaan, vauva haluaa yleensä maitoa juuri silloin, yhtä lapsista (1,7v) syötän vaihtelevasti koska muuten ei välttämättä syö yhtään mitään, korkeintaan porkkana tai kurkkutikut lautasen reunalta. Ja jos en syötä itkee kohta nälkäänsä kun ei ole syönyt tarpeeksi. Periaatteeni on ettei ruokailujen välillä syödä, eli meillä syödään aamupala, (joskus välipala), lounas, välipala, iltaruoka, iltapuuro. Itsekkin koitan olla lasten nähden syömättä aterioiden välillä ollakseni esimerkkinä.

Ja kyllä katan itselleni joka kerta myös lautasen pöytään, käyn istumaan ja ylös en pöydästä nouse kun korkeintaan hakemaan vauvaa tai lisää juotavaa jos pöydästä loppuu. Kuitenkin huomaan että uisenkaan en itse ehdi syödä lautastani tyhjäksi ennen kun lapset nouseva jo pöydästä, vauva haluaa rintaa yms. Toki voisin mennä takaisin pöytään ja syödä vaikka lapset jo nousseet, mutta useimmiten jos koitan jatkaa syömistä isommat lapset keksivät jotain pahan tekoa juuri silloin koska tietävät etten ole koko ajan tarkkailemassa, vaihtoehtoisesti on vain pakollinen meno jonnekkin, lapset pitää nukuttaa päiväunille yms. Päiväunien aikaan laitan kyllä yleensä isommat (kaksoset 6v) leikkimään pihalle joten silloin ehdin monesti ruokani syödä loppuun.

Jokaisen arki on erilaista ja ymmärrän täysin niitä jotka sanovat etteivät vaan ehdi syödä samaan aikaan lasten kanssa tai kaikessa kiireessä monen lapsen kanssa unohtavat syödä kokonaan, laittaessaan ruokaa, vaihtaessaan vaippoja, pestessään pyykkiä, tiskatessaan yms.

Kuinka monta kuukautta olit syömättä? Eikö missään vaiheessa vauvaa voinut laittaa sitteriin, kaukaloon tai vain jättää sänkyynsä 5minuutiksi huudosta huolimatta ja syödä itse jotain?

Ja arvaa mitä! Mä olen hyvä ihminen, joka ei mitenkään ole ansainnut sun kettuiluasi!

No minkälaisista perheistä? Mun lapset on tosi huonoja syömään ja erittäin temperamenttisiä joka asiassa. Eivät istu syömässä eivätkä huvin vuoks syö ellei todella ole nälkä. Ovat kyllä +1.5 käyrällä molemmat , ihmettelen millä kasvavat kun eivät paljon syö. 2 ja 3 v ovat.