Lue keskustelun säännöt.
En pysty olemaan syömättä makeaa...
03.07.2010 |
Mun makeanhimo alkaa olla jo verrattavissa alkoholismiin, en pysty lopettamaan makean syömistä, vaikka kuinka haluaisin ja päätäisin. Joka aamu päätän, että nyt en syö sokeria, mutta selviän ehkä lounaaseen asti, kunnes tekee mieli jotain hyvää. Jos sitä ei kaapissa ole, niin keksin jonkun tekosyyn käydä ostamassa. Syön suunnilleen lasten karkitkin salaa ja sitten hävettää. Mulla on ihan kauhea morkkis tämän asian suhteen, haluaisin todella laihduttaa 15kg, mutta en vaan pysty siihen makeanhimon takia. Muuten mun ruokavalio on kunnossa, syödään täysjyväviljaa, vähärasvaista lihaa sekä tosi paljon kasviksia. Onko ketään kohtalotoveria? Mitään vinkkejä? Sokeriholisteille pitäisi olla jotain parantoloita, musta saisivat heti asiakkaan!
Kommentit (22)
että saatan olla ihan kauhea, kiukkuinen kuin ampiainen, jos en ole saanut sokeria. Sitten kun sitä saan, mielikin rauhoittuu. Joskus tuntuu, että herkkujen syöminen on ainoa ilo mun elämässä ja keino kestää pikkulapsiperheen arkea. Tää ei ole enää normaalia, tarvitsisin jotain apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä karppaaminen etc. auttanut tähän ongelmaan.
Äitini on makean ystävä, minä myös ja poikani näemmä samoin.
Mieheni ei oikeastaan koske makeaan - paitsi krapulassa.
Ei ikävä kyllä ole apuja antaa. Olen pyrkinyt ostamaan pieniä karkkipussukoita. Ja rajoittamaan muutenkin makean syöntiä. Ei vain onnistu. Vähintään syön tummaa suklaata.
pitäisikö perustaa jokin tukiryhmä? Vai olisikohan sellainen jo olemassa? En voi edes miehelle puhua tästä, kun mua hävettää niin paljon oma heikkouteni. Kaikilla muilla elämänalueilla olen vahva ja pärjään, mutta makea pitää mua yliotteessaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä tulen mukaan. Ap:n teksti oli kuin minun kirjoittamani. Muuten on elämä kunnossa mutta makeanhimo on kauheaa. Minä teen kanssa päätöksen joka ilta, että huomenna loppuu sokerin syönti mutta vielä ei ole sitä päivää tullut, että lupaus olisi pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä mieltä etten voi lopettaa makean syöntiä. Olin silloin veltto ja saamaton ja voimaton ja löysä. Aamulla oli saatava makeaa että päivän sai käyntiin, sokerin syöminen aiheutti pyörrytystyä mutta makean himo meni senkin edelle.
Lopetin karkin syömisen koska halusin laihtua, näyttää lapselle hyvää esimerkkiä terveellisestä elämästä enkä halua itselleni mitään diapetesta.
T: Reilu vuosi ilman karkkia ja -16kg
etten pärjännyt ilman makeaa. Otin sellaisia greipinsiementippoja (muistaakseni) veden kanssa. Tosi karvaan makuisia, mutta vaihtoehtoa ei ollut. Hävittivät hiivaa ja jos yritin syödä makeaa, maistui se todella ällöltä!
Kannattaisiko kokeilla, jos niitä vielä saa luontaistuotekaupoista/-hyllyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kumpa tähän löytyisi parannuskeino.. Se syylisyyden tunne kun salaa olet jotain syöny on aivan kauhea. Hävettää ja nolottaa ja vannotaan etten koskaan enää..mutta kun ei.
Mä olen ollut nyt reilu puoli vuotta syömättä makeaa.Otin itteäni niskasta kiinni ja sanoin että nyt nainen saa oikeesti riittää. Kävin luontaistuotekaupassa ja kerroin ongelmastani. Sain käteeni kromitabletteja, ja lisäksi neuvon käydä kirjastossa lainaamassa vähänhiilihydraattisesta ruokavaliosta kertovia kirjoja. Aluksi epäilin suuresti koska mietin että en mä mitään atkinseja rupee. Mutta ei, sitä ei tarvitse, eikä tartte nipottaa ruuan kanssa. Kromit tepsi, ei tarttenu enää salaa syödä lasten karkkeja, koska ei tehny mieli. Kuukauden mä luin ja otin selvää hiilareista ja en ole katunut sitäkään päätöstä. Mieliala on parantunut huimasti.Olo on pirteämpi ja energisempi ja ensimmäisen kerran mulla oli kivuttomat kuukautiset. Tästä en luovu.
Olen nyt 24 ja muistan jo ihan pienenä kyselleeni kavereilta onko heillä karkkia ja etsineeni aina kotoa kaikkea hyvää, jäätelöä karkkia tai jos ei muuta niin kaakaojauhoa lapoin suoraan purkista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sokeririippuvuus
Yksi uusimmista ”elintasosairautemme” on nimeltään sokeririippuvuus. Sokeririippuvuus, ilmeni se sitten sokerin, makeisten, hiilihydraattipitoisten ruokien tai alkoholin suurkulutuksena, on aina syömishäiriö. Se saattaa olla aluksi vain pieni mieliteko, mutta eräillä ihmisillä mieliteosta kehittyy himo, suorastaan pakkomielle. Karkkia ja suklaata ja pikkuleipiä on saatava päivittäin, eivätkä siinä pienet määrät riitä.
Vastaapa itsellesi ihan rehellisesti: oletko viimeisen vuoden aikana kertaakaan syönyt karamelleja enemmän kuin olit suunnitellut tai jatkanut makeisten syömistä, vaikka olit jo ajatellut lopettaa?
Useimmat meistä joutuvat vastaamaan ”kyllä”.
Entä, onko joku perheenjäsenesi tai ystäväsi viimeisen vuoden aikana kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon syöt makeaa?
Tässä vain pari peruskysymystä, jotka sokeririippuvuutta epäilevä voi itselleen esittää.
Erään väitteen mukaan toiset ihmiset ovat perineet sokeriherkät geenit. On esitetty, että jopa 75 % ihmisistä on enemmän tai vähemmän herkistynyt sokerille. Neljännes ihmisistä voi syödä sokeria vaikka päivittäin ilman, että se laukaisee heissä ahmimishimon. Yksi neljännes on taas niin herkistynyt, että palakin suklaata synnyttää reaktion, että on heti syötävä koko levy.
Aivan samoin kuin alkoholia toiset voivat juoda lasillinen saamatta mitään kimmoketta, toiset eivät kerran aloitettuaan kykene lopettamaan. Sokerille pahasti addiktoituneella ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sokerin syönti kaikissa muodoissaan kokonaan. Hiilihydraatteja rajoittavan ruokavalion on käytännössä todettu auttaneen sokeririippuvuudesta kärsiviä."
Mä olen aivan selvästi tuollainen ihminen, jolla sokeri laukaisee voimakkaan riippuvuusreaktion. :(
ap
perso makealle. Samoin kuin 12, etsin aina iltapäivisin koulun jälkeen kaikki loukot, missä saattaisi olla herkkuja. Saatoin syödä jopa 6 jäätelötuuttia putkeen ja saatan vieläkin, silloin nuorempana se vaan ei näkynyt missään mutta nyt kolmekymppisenä näkyy. :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstisi voisi olla minun kirjoittamani, paitsi ettei ole lapsia vaan syön miehen karkit hänen ollessaan töissä. Ja joskus käyn ostamassa uudet tilalle, ettei tarvitsisi tunnustaa tekoani, joista osan saatan vielä alkuillasta ehtiä syömään, jos mies on myöhään töissä..
Saan myös kovia päänsärkyjä välillä, joihin särkylääke ei tehoa mutta makean syöminen kyllä.
Työskentelen suht. vaativissa suunnittelutehtävissä, ja työkään ei tunnu etenevän ilman makean syömisestä tulevaa hyvänolontunnetta. Ideat vain jotenkin ehtyvät ja koko prosessi tyssää, kunnes alan taas lappaa karamelleja suuhun yksi toisensa jälkeen.
Säälin itseäni, mutta on vaikea löytää voimia lopettaa makean syönti. :(
Olen nyt 24 ja muistan jo ihan pienenä kyselleeni kavereilta onko heillä karkkia ja etsineeni aina kotoa kaikkea hyvää, jäätelöä karkkia tai jos ei muuta niin kaakaojauhoa lapoin suoraan purkista.
Minäkin söin kaakaojauhoa purkista! Muutenkin kuulostaa tutulta.
vaihtoehdoksi mansikat, kirsikat, mandariinit tai esim. viinirypäleet.
Itse ahmin noita, jos makeanhimo iskee ja sen takia on ostan noita karkin sijaista, kun on terveellisempia makeannälän tappajia.
muutaman kerran olen yrittänyt lopettaa. Kestin ehkä päivän ja sitten menin palkitsemaan itseni karkeilla hyvästä yrityksestä.
Pitäis lopettaa kertaheitolla ja yrittää syödä täyttävästi että ei tekisi mieli makeaa... kamalaa:(
vaihtoehdoksi mansikat, kirsikat, mandariinit tai esim. viinirypäleet. Itse ahmin noita, jos makeanhimo iskee ja sen takia on ostan noita karkin sijaista, kun on terveellisempia makeannälän tappajia.
En ole kirjoittanut tähän ketjuun aiemmin, mutta jaan saman tuskan makeanhimon kanssa. Liki jokainen ketjun teksteistä olisi voinut tulla minun näppäimistöltäni.
Mutta siis ei. Marjat ja hedelmät eivät todellakaan auta sokerinhimossa. Viimeksi tänään illalla testasin. Otin makeanhimoissani pakastimesta pussillisen mansikoita, söin ne ja himo oli edelleen ihan yhtä vahvana. Sen jälkeen menin karkkipussille. :( Marjat ja hedelmät eivät ole karkkia.
Minä ostan karkkia mieheltäni salaa. Monta kertaa olemme tehneet lupaksen makeiden syömisen lopettamisesta, mutta silloin minä vain siirryn syömään salaa.
Tämä on kauheaa.
12 miten pääsit irti?
Haluan näyttää lapselleni hyvää esimerkkiä terveellisestä elämästä, en halua diapetesta enkä huonoa oloa ja pyörryttämistä sokereiden heittelyiden takia.
Lapsi joutui tarkkailuun syntymänsä jälkeen koska hänen sokerit romahti, siitä tuli niin huono omatunto ettei mitään rajaa, en kuitenkaan lopettanut sokerin mättämistä vielä silloin, mutta sekin vaikutti.
t:12
samanlainen tilanne. Olen kyllä rakenteeltani hoikka ja haluaisin olla vielä pari kiloa hoikempi, mutta tämä makeanhimo on todellakin kuin tauti. Juuri kävin kaapista kourallisen makeisia hakemassa, vaikka olin pyhästi päättänyt olla ilman, koska mulla on jalassa rasitusvamma ja näin ollen ainoa harrastamani liikunta eli lenkkeily, on poissuljettu...