Lue keskustelun säännöt.
Pettämisgallup: Kuinka moni?
01.07.2010 |
Ollaan juuri ystäväni kanssa kiistelty pettämisen yleisyydestä. Joissakin kaveripiireissä se tuntuu olevan todella yleistä, toisissa taas kaikki ovat (ainakin vakuuttavat niin) periuskollisia. Onko kyse vain siitä, että jotkut porukat puhuvat asioista avoimemmin ystävilleen -vai onko sittenkin niin, että koko ajan puhutaan siitä kuinka yleistä pettäminen on, vaikka tosiasissa suurin osa on uskollisia? Olisi siis kiinnostavaa mikä on otanta tällä palstalla ex tempore.
Aloitan itse: olen pettänyt miestäni toisen kanssa. Vain yhden ihmisen, mutta se tapahtui monta kertaa. (Ja pieni täsmennys: en ole ylpeä siitä.)
Kommentit (48)
Olen pettänyt entisiä poikaystäviäni (tai itse asiassa ne suhteet ovat olleet aika epämääräisiä ja pettäminen eri asteista).
Nykyistâ miestäni en ole pettänyt, koska hän on mun puolisoni (meillä on lapsi). Mieli on kyllä tehnyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja juurikin niin, että osa puhuu avoimemmin ja osa ei puhu asiasta. Itse olen pettänyt ja elänyt kaksoiselämää.
En ole pettänyt, eikä ikinä kyllä ole tehnyt edes mieli.
mutta edellistä petin heti, kun sain tietää, että hän oli pettänyt minua.
Ja esim. tapaillut montaa yhtä aikaa, näiden tietämättä toisistaan.
Mutta aviomiestäni ja lasteni isää en ole pettänyt. Ikävä sanoa, että ei se kyllä kovin kaukana ole aina ollut :( En uskalla edes väittää, ettei sitä KOSKAAN voisi tapahtua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhden miehen kanssa, useamman kerran, tosin vasta viimeisimmällä mentiin loppuun asti. Jatkoakin voi seurata...
Vain yksi ystäväni tietää, kukaan muu ei, uskoisin että tää on vaan näitä asioita mistä ei puhuta edes lähimmille ystäville koska ylpeä en ole, mutta en myöskään kadu.
T: Naimisissa oleva kahden lapsen äiti
mutta lasten isää edes seurusteluaikana en. Ihastuin kyllä naimisissa ollessamme toiseen mieheen kauheasti, vaikka rakastinkin omaani ja tiesin, etten halua erota enkä voisi pettää seksiin asti. Tavallaan koin kyllä tuon ihastumisen jo pettämisenä, koska siihen liittyi niin paljon sitä salaa viestittelyä ja soittelua. Emme tämän toisen miehen kanssa kuitenkaan edes tavanneet. Jäin kiinni viestittelystä ja ero tuli.
Eron jälkeen olen tapaillut paljon miehiä ja... no, ei ainakaan lisää luottamusta miessukupuoleen! Varatut miehet hyppää sänkyyn tuosta vaan ja haluavat vakipanoksi, etsivät netissä seuraa ja seksisuhdetta ja voi, miten taitavia ovat salaamaan nämä asiat vaimoiltaan. :(
Ikinä en siis enää uskalla parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja onhan se ihan kamalaa, kun tietää, että tämä on todella väärin mutta ei vain pysty lopettamaan :(
Kahdelle ystävälle olen kertonut. Toiselle näistä kertominen kaduttaa jo tosi paljon, vaikka tiedänkin, että voin luottaa häneen. Tuli vain siinä ihastumisen huumassa tunne, että haluaa hehkuttaa jollekin. Mutta "sivusuhteesta" iloitseminen se vasta moraalittomalta tuntuukin :(
Naimisissa oleva 2 lapsen äiti minäkin.
Mutta en minä kuitenkaan sokea ole, ihastumisia on ollut. En vaan tee niiden eteen mitään enkä todellakaan kerro niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..exäni kanssa useamman kerran. Olemme eroamassa nyt, mutta ei tästä syystä (ei tiedä) vaan ihan rakkauden puutteesta. Tai tavallaan, teen väärin, joten en halua,että mieheni on tällaisen naisen kanssa. En uskonut, että voisin pettää,mutta exäni on se kiusaus, jota en nähtävästi pysty koskaan vastustaa. Tiedän muutamia tuttavapiirissä, jotka ovat pettäneet, suurin osa lopulta eronnut.
Kyseessä ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa seksikumppanini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo tämän kyselyn perusteella. Tuntuuko teistä muista muuten siltä, että mitä yleisempää se on, sitä hyväksyttävämpää se tavallaan on..? Itse tunnustan, että puolustelen sillä vähän omaa toimintaani... vaikka tiedänkin sen olevan väärin.
Itse en ole pettänyt (vielä), mutta viestittelyä ja soittelua on yhden miehen kanssa ja tiedän että hän olisi valmis. Itse olen toistaiseksi pysynyt uskollisena ja haluaisin pysyäkin. Mutta kun se viestittelykin on niin ihanaa, ettei sitä halua lopettaa..!
Avioliitossa asiat olivat periaatteessa kunnossa, mutta itse olin ollut pitkään lievästi masentunut. Tämä suhde palautti "elämän" minuun... jotenkin heräsin horroksesta. Siksi en pysty katumaan sitä nyt jälkeenpäinkään.
En muuten olisi ikinä uskonut, että pettäisin miestäni, jota rakastan suuresti. Olin vain jotenkin päätynyt niin itsekeskeiseen tilaan, että halusin vain tehdä itseni onnellisemmaksi. Avioliittomme on kunnossa edelleen, enkä halua pilata sitä mieheltäni tunnustamalla pettämisen. En halua enää pettää, mutta nyt tiedän oman heikkouteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen joskus nuorena pettänyt (häpeän myöntää) yhtä poikaystävääni. Nykyisessä suhteessa olen ollut yli 20 vuotta uskollinen.
...pettänyt. Ihastunut olen ja joskus unelmoinut toisista, mutta todellisuudessa elämä ihanaa juuri tämän puolison kanssa. Pienet päiväunet piristävät vain omaa suhdetta ja katsoahan saa:) Samaan aina kannustan miestäni.. katsomaan muita ja sitten koskemaan minuun;) Hyvin on toiminut!!
En ole koskaan pettänyt. Pari kertaa on tullut houkutus, jolloin olen tulkinnut suhteessani olevan ongelmia ja käsitellyt niitä kumppanin kanssa. Yksi existäni "petti" kaukosuhteessa sen verran, että suuteli toista suhteen loppuaikoina. Hän kertoi heti tapauksesta minulle ja suhde joutui selvitystilaan, vaikka annoinkin anteeksi hänelle (myös oma toimintani oli osasyynä siihen, että tilanne meni tuohon). Myöhemmin suhde päättyi, mutta ei tuon tapauksen vuoksi vaan siksi että olimme ajautuneet kaikilla tavoilla liiaksi erillemme.
Nykyinen ja sitä edellinen kumppanini eivät ole pettäneet koskaan ketään, enkä usko että läheisimmistä pariskunnistammekaan kumpikaan osapuoli. Kaikki vain eivät pidä pettämistä ollenkaan mielekkäänä, siis lähtökohtaisesti ajattelevat sen olevan niin suuri virhe, että tämä asenne myös käytännössä vähentää pettämisen halua (tai useimmiten poistaa sen kokonaan).
Minulle on varsinkin netissä monesti sanottu, että en voi tietää vaikka kaikki tuntemani ihmiset olisivat pettäneet, enkä sitäkään mitä itse tulevaisuudessa teen. Tämä on totta, mutta samalla uskon, että jos nämä sanojat tapaisivat minut tai jonkun tutuistani ja keskustelisivat aiheesta kanssamme kattavasti, hekin pitäisivät todennäköisimpänä ettei pettämistä ole näiden ihmisten kohdalla tapahtunut eikä tapahdu.
En osaa yhtään sanoa, kuinka yleistä pettäminen mahtaa olla. Oman ystäväpiirini käytöstä en voi yleistää kaikkiin ihmisiin, kuten eivät hekään joiden ystäväpiirissä esiintyy paljon pettämistä. Ehkä nämä mielikuvat muodostuvat enemmän sen perusteella, että samanhenkiset ihmiset tuppaavat hengailemaan yhdessä, ja moni unohtaa että elämää on oman kaveripiirin ulkopuolellakin.
Myös kahden avoliiton aikana olen pettänyt. Avioliittoni aikana en ole pettänyt kertaakaan. Ei ole ollut edes lähellä.
Tiedän monia, jotka ovat pettäneet. Siis naisia ja miehiä. Monista ei ikinä uskoisi.
ketään eikä miehenikään. Minun ystäväpiirissäni (siis niiden kanssa joiden tekemiset tiedän 100 prosenttisen varmasti) pettäminen on muutenkin hyvin harvinaista.
Uskon oikeasti että on ihmisiä ja ystäväpiirejä, missä on korkeampi moraali. Uskon myös, että missä tahansa pitkässä suhteessa varmasti välillä ihastuu toiseen ja ehkä haluaisikin pettää. Teot on eri asia.
Kyllä moni elämän varrella varmasti sortuukin, sitä ei voi kieltää mutta ei pidä myöskään yleistää liikaa.
enkä usko vaimonikaan näin tehneen. Yhdessä ollaan oltu reilu 14 vuotta kumpainenkin toisillemme ensimmäinen seksikumppani.
Meillä on neljä ihanaa lasta ja elämä hymyilee, joten miksi pilaisimme liittomme? Ei se ruoho niin paljon vihreämpää voi olla..
Liekö lieventävä asianhaara vai pahentaako entisestään (se tuntuu muuten jakavan mielipiteitä), mutta suhde oli naisen kanssa.