Miksi moni luulee että kaikki haluavat asua omakotitalossa?

Voi jeesus näitä juttuja :D ihan samoin se mopon pärräys kuuluu kerrostaloon sisään kuin omakotitaloonkin.

siksi mua ei ihan heti sinne saa vaikka tiedänkin että mukavia ja rauhallisiakin taloyhtiöitä löytyy. Omassa talossa parasta se ettei mun tarvi kuunnella eikä katsella sitä menoa enää...nyt on ihanat rauhalliset naapurit.

paukutti rumpuja päivästä toiseen. Seinän takana....

samassa tasossa, niin se kuuluu yhtä kovaa myös silloin kun jos sitä kuuntelisi kerrostalon 6 kerroksesta?

:D

Voi jeesus näitä juttuja :D ihan samoin se mopon pärräys kuuluu kerrostaloon sisään kuin omakotitaloonkin.

ei kuulu mopot eikä ruohonleikkurit mutta ei myöskään kukaan möykkää seinän takana.

asuttiin 5.kerroksessa....

olen asunut useassa kerrostalossa ja rivitalossa ja aina saanut olla rauhassa. mutta nämä olivat sellaisia joissa oli vain opiskelijoita ja eläkekläisparistkuntia. meidän perhe ainoa lapsiperhe viimeisimmässä.



kukaan ei kytännyt eikä häirinnyt.



sen sijaan nyt omakotitalossa kyttääminen ja kakaroiden mekastus ja ilkivalta häiritsee.

hiljaista on kuin huopatossutehtaalla vaikka tälläkin kadulla asuu useampi lapsiperhe.

lapsiperhe saa sisällä möykätä eikä kukaan ole koputtamassa harjan varrella seinään tai soittamassa isännöitsijälle. Vauva saa huutaa ja taaperot juoksennella ihan rauhassa....teinit saa soittaa stereoita ja mamma laulaa suihkussa.

miten niin kerrostlaossa ei naapurit lähellä? Lähempänä ne on kuin ikiniä omakotitalossa vaikka olis miten pieni tontti.

on molemmat ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. kerrostalossa on huonona puolena todellakin ne naapurit ja tässä tapauksessa niin päin että muut ovat niitä hiljaisia ja me ei niin mielellään olla, on lapsia ja koiria ja aina saa olla hyssyttelemässä ettei ketään häiritse, ja itse tykkään kun voi siivota vaikka keskellä yötä kun lapset nukkuu jos vaan siltä tuntuu ja tietty kutsua kavereita kylään ilman että tarvitsee klo.22:n jälkeen hissutella hiljaa soittamatta musiikkia. Sitten taas täällä metsän keskellä on omat huonot puolensa kuten mun vilkas mielikuvitus, täällä kun ei ole naapureita lähellä on jotenkin turvaton olo ja mua ainakin pelottaa olla yksin kotona(olen siis 30v, että naurettavaa sinänsä!) täältä on myös matkaa kauppaan että ihan yhden maidon takia ei voi kipasta toisin kun kaupunki kämpässä ja talvihan on luku sinänsä.. sillon se kerrostalo, aurattu piha ja lyhyet matkat tuntuu ihan mukavalle.

nuoruuteni. Kaukana kaikesta, kamalasti hommaa ja naapurit ihan vieressä ja kaikki tiesi kaikkien asiat.



Mulla on parempi oma rauha itähelsinkiläisessä kerrostalossa.

ihmisten välillä. Kaikki ei näe sun pihalle.

miten niin kerrostlaossa ei naapurit lähellä? Lähempänä ne on kuin ikiniä omakotitalossa vaikka olis miten pieni tontti.

Itse pidän enemmän kerrostaloasumisesta. Kerrostalon pihamaakin voi olla iso ja kaunis ;)

asuminen tarkoittaa "ahdasta ja ankeaa asumista" pienessä luukussa jossain 10-kerroksisessa betonilaatikossa, jonka pihana on parkkipaikka.



Mutta itse kun nyt katselen oman kerrostaloni ylimmästä eli kolmannesta kerroksesta järvimaisemaa ja auringonlaskua vietettyäni mukavan illan vehreällä takapihallamme grillaten, pelaten mölkkyä ja parantaen maailmaan mukavien lapsiperhenaapureiden kanssa, niin täytyy sanoa, että tämän mukavampaa asumista en voisi kuvitella. Huoltoyhtiö leikkaa nurmen, me naapureiden kanssa istutamme kukat. Meillä on pihalla myös oma kasvimaa. Lapsilla on paljon kavereita - he voivat leikkiä myös keskenään pihalla, koska sinne on ikkunasta näköyhteys ja hoitopaikkoja riittää, jos haluaa vaikka itse kipaista kaupassa yksin.



En ole koskaan nähnyt missään niin kaunista pihaa kuin meillä. Siellä on myös leikkimökki ja trampoliinin hankkimista harkitsemme.



Mutta moni ei tällaisesta tiedä - hauska nähdä kun kaverit tulee kylään ja he toteavat, etteivät koskaan ole nähneet niin upeaa näkymää missään kuin meidän ikkunastamme ja ihmettelevät, kuinka ihana piha kerrostalossa voi olla. Ja muuten vielä pitää mainita se, että tämä on ns. vanha alue, joten täällä on välimatkaa niin paljon talojen välillä, ettei meidän kotiin näe mistään eli siinä mielessä hyvin ykstiyistäkin elämistä. En valita, vaikka asunkin "vain" kerrostalossa.

Onko piha mahdollista laittaa sellaiseksi, että säännöllisiä huoltotöitä ei olisi kovin paljoa? Siis niin että pari hommaa tekisi kerran, pari vuodessa, mutta joka viikkoisia/kuukausittain tehtäviä pakollisia hommia ei olisi ainakaan kovin paljoa? Ruoho pitää tietysti leikata säännöllisesti ja talvella lumityöt.



Meillä siis aikomuksena ostaa talo jossa tontti on n.1000 neliötä. Emme ole mitään viherpeukaloita, eikä pihan hoito erityisesti kiinnostakaan. Emme myöskään haaveile mistään "edustuspihasta" täydellisesti trimmattuine istutuksineen.



Olisi kiva jos pihassa olisi jonkun verran kukkia, mutta muuten piha saisi olla aika vehreä ja villi, omenapuita tms. Ajattelimme palkata pihasuunnittelijan, mutta kertokaa, onko unelmamme realistinen?

Ja nyt en tästä pois muuttaisi kirvelläkään! ;) Ja ei ole mikään minitontti, kukaan ei mistään näe, kun on puskaa jokapuolella..

-Auts, en haluaisi elää näkymättömissä. Mua ahdistaa isot puskat.

Miten ihanaa on laittaa muksut pihalle, ei tarvitse mennä mihkään puistoihin, meillä sa aina tulla pihaan leikkimään. Saan grillata milloin lystään ja ennekaikkea MILLÄ lystään, eli puilla.

-Apua, en uskaltaisi laittaa lapsiani pihalle ja grilliruoka närästää kamalasti. Puistot ovat meille henkireikä, ihana tavata muita aikuisia ja lapsia!

Pestä autoa bikineissä omalla pihalla, hoitaa puutarhaa ja ajella nurmea, ihana rusketuskeino ja eilenkin otin päikkärit omalla nurmella lasten leikkiessä altaassa vieressä, voika olla ihanampaa sunnuntaita?

-Hui, miten uskallat ottaa päikkärit lasten ollessa uima-altaalla? En tykkää puutarhan hoidosta, kukat parvekkeella/yrtit ja sisäkukat riittävät minulle ja välillä niissäkin on liikaa. Nurmikon ajelemisesta tulisi vaan meidän perheessämme riitaa, enkä jaksaisi kaikkia kotitöitä tehdä yksin.

Minä ymmärrän kyllä jos ei joku halua ok-talossa asua, mutta jos et ole kokeillut niin älä myöskään tuomitse meitä jotka tätä hehkutamme :)

Koettu on lapsuudessa, ei kiitos. Toisille sopii, meille ei. :)

jälkeen alkaa puisto. Omalta teraasilta ei näe naapurin terassille kunnon väliseinien ansiosta. hyvin viihdytään.

Tää on vakikeskustelu av:lla ja varmaan juontaa siitä, että maalla on se ajatus, että kerrostaloissa asuu vain luuserit.



Meillä on asumismuotona rivari. Oma kokemus on se, että tässä yhdistyy kaikki parhaat puolet. Pihaa on just sen verran, että sen hoito ei rasita, mutta lapset pääsee heti pihalle. Helsingissä sijainnilla on suuri merkitys mm. työmatkojen suhteen. Näin hyvillä yhteyksillä tai lyhyellä työmatkalla ei ole käytännössä meille mahdollista ostaa omakotitaloa, niitä ei yksinkertaisesti ole. Työmatkojen lyhyys kuitenkin korreloi lasten hoitopäivien pituuksien kanssa.



Mun mielestä on myöskin kiva tuntea naapurit ja lähellä asuvat, koska haluan tuntea lasteni kavereiden vanhemmat.

Onko piha mahdollista laittaa sellaiseksi, että säännöllisiä huoltotöitä ei olisi kovin paljoa? Siis niin että pari hommaa tekisi kerran, pari vuodessa, mutta joka viikkoisia/kuukausittain tehtäviä pakollisia hommia ei olisi ainakaan kovin paljoa? Ruoho pitää tietysti leikata säännöllisesti ja talvella lumityöt.

Meillä siis aikomuksena ostaa talo jossa tontti on n.1000 neliötä. Emme ole mitään viherpeukaloita, eikä pihan hoito erityisesti kiinnostakaan. Emme myöskään haaveile mistään "edustuspihasta" täydellisesti trimmattuine istutuksineen.

Olisi kiva jos pihassa olisi jonkun verran kukkia, mutta muuten piha saisi olla aika vehreä ja villi, omenapuita tms. Ajattelimme palkata pihasuunnittelijan, mutta kertokaa, onko unelmamme realistinen?

Ei meillä ole.

Talvela riittää kun pari kertaa auraa kulkuväylän auki ja kesällä pienen pläntin nurmikkoa ajaa pari kertaa.

Meillä on oma puistomainen alue, vähän nurmikkoa, paljon kalliota eli todella helppohoitoista. Takana upea metsänäkymä.

Naapurikin näkyy, jos oikein tontin rajalta kurkottelee =)

Aivan upeeta!