Olen 36v, enkä ole koskaan saanut yli 1500€/bruttopalkkaa.

Silti olen mieluummin töissä kuin työttömänä.

mielellämme elätämme teitä

ap

Ite olen 41 v ja bruttopalkkani on n. 2800 e/kk

ja töitä on piisannut hyvällä liksalla ilman sitäkin.

enkä pärjää opintotuella, siksi en enää koskaan opiskele. Työnteolla en ole koskaan tienannut kuin 100-200€ enemmän kuin työttömänä.

työkokemusta nyt takana 1,5 v, brutto n. 3400. Ja kiukuttaa, että joudun maksamaan siitä kamalat verot, jotta jotkut saa venytellä kikkeliä kotona

ap

itse saan tasan kolme kertaa tuon 1500.



Kerroppa vähän, mitä tarkoitat, että työnteko ei ole sua varten ?



Siis että aijot ruveta sossuksi?

eikö kuitenkin ole pidemmällä tähtäimellä kannatavampaa käydä töissä, vaikka vain pienellä palkalla?



Oletko miettinyt, että muuten sinulla on edessä vielä köyhempi vanhuus, työssähän kartutat eläkettä. Ja etkö kuitenkin saa päälle lomarahat, mitä ei työttömänä tule? Työtä tekevä saa työterveyshuollon, mikä on myös iso etuisuus. Ja ennen kaikkea, kun teet töitä, sinulla on mahdollisuus joku päivä saada parempaa liksaa. Jos makailet kotona, et ikinä tule nostamaan tulojasi, vaan köyhyyskierre on loputon.



Kun laskee kaiken tämän yhteen, niin eikö kuitenkin työnteko tule kannattavammaksi?

Itsestä ja omista valinnoista kaikki on kiinni (ja pois luetaan tästä vammat ja sairaudet, ettei kenenkään tarvitse kilahtaa niistä...)

Mistä työstä saa heti tuollaisen bruttopalkan ilman mitään kokemusta? tai ehket laske palkattomia harjoitteluja mukaan...?

ja tunnollisena johonkin piti mennä.

Enää en ole niin tunnollinen ja eläkeikääni mennessä koko eläkesysteemi on romutettu.



Ei mua edes oteta mihinkään töihin, niin en enää viitsi hakea.

ja tunnollisena johonkin piti mennä.

Enää en ole niin tunnollinen ja eläkeikääni mennessä koko eläkesysteemi on romutettu.

Ei mua edes oteta mihinkään töihin, niin en enää viitsi hakea.

mitä järkeä paiskoa duunia kun saman rahan saa tekemättä yhtään mitään ja saa samalla säilyttää vapautensa oman elämän suhteen.

bruttopalkkoja ajan mittaan välillä 1000mk - 8000e (jälkimmäinen tosin viimeisin, jossa lomarahat mukana) ja päivääkään en ole työttömänä ollut, vaan ottanut aina sen työn, mitä tarjolla on, ainakin siksi aikaa, kun parempaa löytyy. Ja aina on jotain löytynyt. En pärjäisi itseni kanssa, jos joku muu minua tai lapsiani elättäisi.

että työnteko ei Suomessa kannata. Kaikki tutkimusket, joista olen lehdissä lukenut, nimeävät työttömyyden poiston parhaaksi tavaksi vähentää köyhyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyden suurimmaksi syyksi köyhyyteen. Köyhyydellä ja työttömyydellä on siis yhteys.



Edelleen ihmettelen, että eikö kuitenkin työsuhteeseen kuulu etuja, jotka kannustavat työntekoon (työterveyshuolto, lomarahat jne.)

Ja siksi olenkin päättänyt että työnteko ei ole mua varten.

ja kun pääset eläkkeelle saat kansaneläkkeen

tilanteesi on pysyvä, köyhyys lisääntyy kun lapset lähtee jos niitä on, tuet pienenee silloin

jos et yritä mitään, jäät 300e nettotuloille

ja tunnollisena johonkin piti mennä. Enää en ole niin tunnollinen ja eläkeikääni mennessä koko eläkesysteemi on romutettu. Ei mua edes oteta mihinkään töihin, niin en enää viitsi hakea.

mitä järkeä paiskoa duunia kun saman rahan saa tekemättä yhtään mitään ja saa samalla säilyttää vapautensa oman elämän suhteen.

Opiskelin yliopistotutkinnon, vaikken ole saanut vanhemmiltani penniäkään avustusta kotoa muuton jälkeen. Se menee sillä tavalla, että samaan aikaan opiskellaan ja käydään töissä. Nyt tienaan ihan hyvin.



En pidä sosiaalipummeista, siis sellaisista, jotka pummaavat vain laiskuuttaan kuten ap.



Pummiksi aikovien kannattaa miettiä, miten monet sukupolvet ennen meitä ovat tehneet valtavasti työtä, jotta yhteiskunta on saatu rakennettu tällaiseksi. Jokaikinen tienpätkä on jonkun rakentama, tv-ohjelma jonkun tekemä, ruokapala jonkun viljelemä. Miksi juuri sinulla on oikeus nauttia toisten työn hedelmistä tekemättä mitään?