Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö teidän mielestä perheellisen kysyä "lupa"
15.06.2010 |
mieheltä/vaimolta tai ts. sopiiko, että lähtee reissuun (esim. laivamatkalle) yksin ja pitäisikö sen olla toiselle osapuolelle OK, jos ei sovi?
Minun mielestä perheellisen ei pitäisi sooloilla ja vain ilmoittaa "lähden ensi viikonloppuna laivamatkalla"
Kommentit (58)
luvan anelun ja pelkän ilmoituksen välissä on se normaali alue, jossa keskustellaan ja sovitaan asioista. Mun mielestä perheelliselläkin on oikeus omaan reviiriin, yksinäisyyteen, omiin harrastuksiin ja matkoihin (siis ei vain työ-).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhteisenä yrityksenä. Meidän täytyy kotielämä sopia keskenämme ihan kuin työpaikalla sovitaan käytännöt, toimintatavat, tehtävät yms työkavereiden kanssa.
Eli joo. Täytyy kysyä, mutta ilman järkevää syytä ei voi toiselta kieltääkään, olettaen että molemmilla osapuolilla on sitä menomahdollisuutta tasapuolisesta omilla vuoroillaan.
Mutta vapaus mennä tietenkin on molemmilla. Omia kotiäidin henkireikiäni ovat esimerkiksi toisella puolella Suomea asuvan ystäväni luona käyminen viikonloppureissuilla.
Mies on aina osannut mennä ja tulla niin kuin huvittaa, käydä kalareissuilla viikonloppuisin jne. Mutta auta armias jos minä yritän lähteä johonkin, sitä pitää ensin pohjustella pari viikkoa ja vielä kun on lähdön hetki, asiasta riidellään. Annankin nykyään samalla mitalla takas eli kun mies ilmoittaa, että parin tunnin päästä lähden niin napatan taatusti siihen saakka kunnes oven painaa kiinni..
Eikö tuo pitkässä juoksussa syö parisuhdetta? Ettekö voisi ihan asiallisesti istua ja jutella asiasta, ja sopia ns. "pelisäännöt"?
Puhua asiat halki miksi toimitte niinkuin toimitte (mies pitää oikeutenaan mennä miten lystää, miksi sinä et saisi mennä mihinkään, ja miksi nalkutat miehen menoista jne.)
Monesti oravanpyörä vaan kasvaa ja jossain vaiheessa molemmat motkotatte toisten menoista "tottumuksesta" tai "periaatteesta" ja kenelläkään ei ole kivaa! Sitten äsyynnytte pikkuhiljaa muistakin asioista ja eroatte. Kannattaa selvittää asiat, ja tehdä MUUTOS niihin.
Ja ap:n viimeisimpään kirjoitukseen pakko kommentoida: miksi selittelet itsellesi? Miehelle ei käy, voisi jopa erota asian takia, ja minäkin olen kai samaa mieltä asiasta ja blaablaablaa...!
Olet miehen tossun alla!
Fakta on se, ettei toisen lomamatka ole syy erota! Mieti nyt vähän itsekkin. On myös lapsellista "uhkailla" erolla =pitää sinut "kurissa" ja kotona "-Jos matkalle lähdet minä otan eron!" Siinä voi ukko pakata samalla kamansa kasaan ja etsiä uuden asunnon, jos noin kontroilloiva on. MIETI miten kivaa olisi kun saisit ITSE päättää MITÄ teet! (Toki perheellisen on lapset otettava huomioon, en siis tarkoita nyt itsekästä minä-minä-minä asennetta mikä tietenkin on huono asia)
Mutta miehelläsi ei ole mitään syytä kontrolloida menojasi, olet vapaa ihminen kenen ei tarvitse pyydellä lupaa menoihinsa. Muista tämä kun muutamien vuosien päästä mies kyttää ketä näet, ja määräilee ketä sinun on soveliasta nähdä, ja alkaa puuttua mitä vaatteita sinulla on päällä ja soitteleeperään jos kauppareissulla menee liian pitkään. vai joko noin on...???!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä aika ikävää, jos toimitaan täysin omaehtoisesti eikä välitetä toisen mielipiteestä tai tunteista. Aina ei ole hyvä hetki lähteä reissuun yksin tai edes koko porukalla.
Ei meillä ainakaan toimisi niin, että toinen vain ilmoittaisi lähtevänsä. Meillä on pienet lapset, oma yritys ja miehellä palkkatyö. Ei siitä noin vain lähdetä ja jätetä arkea toisen vastuulle.. :O
Mutta toki saa lähteä kun ensin asia järjestetään ja sovitaan..
Molemmille tekee hyvää käydä omilla reissuillaan, mutta kyllä perhettä ajatellaan ensin ja sen jälkeen sovitellaan omat menot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ap:n viimeisimpään kirjoitukseen pakko kommentoida: miksi selittelet itsellesi? Miehelle ei käy, voisi jopa erota asian takia, ja minäkin olen kai samaa mieltä asiasta ja blaablaablaa...!Olet miehen tossun alla!
Fakta on se, ettei toisen lomamatka ole syy erota! Mieti nyt vähän itsekkin. On myös lapsellista "uhkailla" erolla =pitää sinut "kurissa" ja kotona "-Jos matkalle lähdet minä otan eron!" Siinä voi ukko pakata samalla kamansa kasaan ja etsiä uuden asunnon, jos noin kontroilloiva on. MIETI miten kivaa olisi kun saisit ITSE päättää MITÄ teet! (Toki perheellisen on lapset otettava huomioon, en siis tarkoita nyt itsekästä minä-minä-minä asennetta mikä tietenkin on huono asia)Mutta miehelläsi ei ole mitään syytä kontrolloida menojasi, olet vapaa ihminen kenen ei tarvitse pyydellä lupaa menoihinsa. Muista tämä kun muutamien vuosien päästä mies kyttää ketä näet, ja määräilee ketä sinun on soveliasta nähdä, ja alkaa puuttua mitä vaatteita sinulla on päällä ja soitteleeperään jos kauppareissulla menee liian pitkään. vai joko noin on...???!
haluaisi lähteä viikoksi kavereiden kanssa matkoille, kun lapset ovat pieniä ja ylipäätään, jos rahaa on niin vähän, että ei perheenkään kanssa voi matkustaa (niin lähteä sitten kavereiden kanssa?). Ei todellakaan mies ole tuollainen kuin kuvasit eikä tule olemaan. ap
Molemmille tekee hyvää käydä omilla reissuillaan, mutta kyllä perhettä ajatellaan ensin ja sen jälkeen sovitellaan omat menot.
kaverisuhteeni voin hoitaa muutenkin. Mökkireissu OK. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta etkö näe että jokaisessa kirjoittamassasi tekstissä paistaa miehen sanomiset sieltä taustalta?
Mies ei halua että lähden matkalle ja minäkään en halua lähteä ja ei meillä olisi rahaakaan ja lapsestkin pieniä -ja sitä rataa.
Tee testi: sano miehelle, että kaverisi Lissu sai ilmaiseksi kylpylän loman, ja pyysi sinua mukaan. Lähtisitte neljän viikon kuluttua perjantaina illalla ja tulisit lauantaina iltapäivällä kotiin. Olettaen ettei lapsesi ole ihan imetysikäinen, mies selviytisi sen vajaan vuorokauden kotona lasten kanssa.
Saisitko luvan?
itse ainakin kysyn luvan ja tykkään kun mieheni tekee samoin! :)
meillä 2 lasta ja kysytään pienistäkin asioista kuten esmi. "sopisiko sulle jos nyt kävisin sielä kaupassa"
Tulee hyvä mieli kun toinen kysyy eikä pidä itsestää selvänä että se aina sopii toiselle.!
Tulee hyvä olo ja tuntee että puoliso arvostaa kumppanian! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pystyn jonkin verran vaikuttamaan työmatkojen ajankohtaan, joten toki pyrin lähtemään sellaisena ajankohtana, että miehelle ei tule ylitsepääsemättömiä vaikeuksia mutta en mä niihin lupia kysele.
Lomamatkat tehdään pääsääntöisesti yhdessä, mutta toki jotain voi tehdä erikseenkin. Uskottomuus ei ole meillä oletusarvo.
Tahtoo tietää kanssa miehen vastauksen, lyön vetoa ettei miehelle käy! Mutta antaako samantien eropaperit käteen vai vasta kun ap tulee kotiin?! ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Uskottomuus ei meillä ole oletusarvo". Juuri noin sen pitää olla, ja kaikissa normaaleissa suhteissa noin varmasti onkin.
Jos taas mustasukkaisuuden tai vastaavan takia heti epäillään uskottomuutta, ja siksi ei "anneta lupaa" mennä mihinkään, niin miksi kukaan elää tuollaisessa suhteessa? Suhde perustuu luottamukselle, ja sellaista ei ole jos pitää kytätä/estää toisen menoja.
Ja yleensä kai perheessä tiedetään toisen menot aika pitkälle, eli jos joku ystävä pyytää minua/miestäni johonkin, niin kyllä me aina tiedämme mikä tilanne on ja onko mahdollista lähteä vai ei. Toki yllättävää voi sattua, sairastumisia tai vastaavia, mutta hyvin hyvin harvoin, ja silloin tietenkin meno perutaan, se on itsestään selvää.
Meillä mistään ei tulisi mitään jos emme kysyisi toiselta lupaa, sillä ei ole ketään jolle voisimme lapset lykätä mikäli molemmat vain omin nokkineen päättäneet lähteä jonnekin.
olivatpa ne sitten työ- tai lomamatkoja. Toisen pitää jäädä kotiin, pyörittää huusholli ja hoitaa lapset, emme voi olla esim. yhtä aikaa matkoilla (no joo, joskus on vaihdettu vahtia lennossa lentokentän aulassa...).
Siinä mielessä pitää kysyä "lupa".
kyllä asiat pitää etukäteen sopia ja jos se ei onnistu niin siitä on turha vedellä palkoja nenuun
Meillä on nyt yhteiset vastuut ja velvollisuudet ei niitä noin vaan toiselle sysätä.
menoa, jos ei, niin lähden. totta kai täytyy varmistaa, ettei tuu tuplabuukkausta. toisen on aina pakko olla kotona.
eri asia olisi jos olisi rahaa...Ei kahlitse mua, mutta toisaalta ei kyllä ymmärtäisi/tykkäisi (jopa voisi erotakin asian takia), jos haluaisin viikoksi kavereiden kanssa ulkomaille. Enkä kyllä haluaiskaan.
Risteily tms. on eri asia jos se minua kiinnostaisi.
Eli sanottakoot vielä ei mies ole minua kahlinut eli olen päässyt minne on tarvinnut/olen halunut mennä. (Illanviettoihin tms.) Tosin en ole itsekään halunut kamalasti käydä.
ap