IVF/ICSI vko 35-36 uusia kuulumisia
Moikka kaikille!!!
Aloitin nyt uuden ketjun vielä täällä lapsettomien puolella, kun en itse ainakaan uskalla vielä astua tuonne plussanneitten puolelle. Olo on enemmän kuin epävarma :( Voihan apuva sentään...
Lopetin lugesteronit launtaihin, kun olisin saanut lopettaa ne jo keskiviikkon jälkeen. Nyt sitten lopetuksen jälkeen, minusta tuntuu, että mitään raskausoireita ei enää olekkaan. Pelko jäytää takaraivossa ja jokaikinen wc-reissu saa sydämen pompahtamaan ylimääräisiä lyöntejä :( tässähän tulee ihan hulluksi! Ainoa hyvä puoli on se, että mitään vuotoja ei ole ilmennyt ja se, että lämmöt ovat koholla. Rintojen arkuus hävisi lugesteronejen lopetuksen myötä. Ei heikota, eikä muutenkaan ole huono olo. Ei väsymystäkään ole havaittavissa. Välillä alavatsaa jomottelee, mutta sekin harvakseltaan. Voi hitsi että pelottaa... onkohan se keskenmeno jo alkanut...
No, mitenkäs muilla??? Kertokaa oireistanne ja muutenkin kuulumisianne. Täällä tarvitaan ystävien tukea, nyt nimittäin pelko on vallannut minut aivan kokonaan...kääks!!!!
Kahden viikon päästä on vasta se ultra, saas nähdä miten sinne asti selviän tulematta ihan sekopäiseksi...
Syystuuli ja mussukka rv 4+6
Kommentit (116)
... juuri tuosta minusta tuntuu!
Sanoinkin juuri kaverilleni, että ei se piina tähän lopu, vaan sitten alkaa se raskaudenaikainen piinailu - ikinä ei ole oikein aikaa olla vaan turvallisesti raskaana ja nauttia siitä olotilasta. Heti, kun siihen heittäytyy, niin jostain vihlaisee tai sitten vauva ei potkasekaan vähään aikaan ja siitä tulee huoli, ja neuvolassa vahdataan löytyykö sitä sydänääntä vai ei ja joka kerta huojentuu, kun se löytyy sittenkin...
Tätä se on, ja vanhemmiltani olen oppinut, että se jatkuu ikuisesti, vaikka lapsi lentäisi pesästä ja elelisi omaa elämäänsä :-)
Minulla siis nyt PP4 ja nyt pitäisi olla pieniä kiinnittymistuntemuksia. Ehkä vähän nipistelee välillä, kun oikein kuvittelee ;-)
ei tässä uskalla mistään nauttia, odottaa vaan, että aika menis nopeasti eteenpäin (jota se ei kyllä tee) ja kaikki menisi hyvin :). Mutta eiköhän vaan nyt uskota, että meillä on onni mukana matkassa, joten varmaan se pikkuinenkin siellä jo kiinnittyy parhaillaan.
Liinakko
Huomenta kaikille!
SaraMaarikalle kovasti edelleen peukutuksia piinailuun.
Muistaakseni minulla oli vasta loppuvaiheessa perinteisiä menkkaoireita ja väsymystä. Muita oireita ei tullutkaan.
Itselläni iso huoli ja pelko tippui hartioilta, kun kävin tänään aamulla toisessa ultrassa. Pikkukaveri oli jo kasvanut 22,5 mm kokoiseksi ja sydän pomppi hurjana. Pienet kädet ja jalat näkyivät myös! Taisi pikkuinen nukkua, kun liikkeitä ei saatu. Sanoinkin, että isäänsä taitaa tulla kun ei aamulla saa millään hereille :-) Huomenna on sitten ensimmäinen neuvolakäyntikin.
Pahoinvointia on vielä hiukan, lähinnä aamulla ja illalla. Väsymystä edelleen ja se on itse asiassa pahentunut, kun unettomuus vaivaa.
Valvon noin 4 yötä viikossa klo 02-05 välisen ajan.
Emme ole vieläkään kertoneet asiasta lähisukulaisille tai kellekään muullekaan (paitsi miehen siskolle, joka tiesi hoidoistamme), mutta ajattelimme muutaman viikon sisällä tehdä vanhemmillemme yllätyksen. Lähetämme postissa mummi- ja vaarimukit (jotka painatetaan) ja ultrakuvan, johon on kirjoitettu terveiset ja la.
Reipasta tiistaita kaikille!
-Tuulia
itse oon niin varovainen, että ultran jälkeinen varmuuskin kestää vain sen päivän, korkeintaan seuraavan. Kai sitä pitäisi pelätä vasta sitten, jos sellaisia huonoja oireita ilmaantuisia. Mutta niin paljon on surullisia tarinoita ja kaikki vain tätä tosielämää, että yritän olla nuolaisematta ennen kuin tipahtaa. Ihanaahan se olisi jo alkaa hössöttämään ja hankkimaan ihania pieniä vaatteita ja tarvikkeita, mutta liian aikaista todellakin. Sitä yrittää kuitenkin suojella itseään mahdollisilta takapakeilta. Ja onhan tämä kaksosraskaus aina suurempi riski. Mutta ehkä minäkin annan itselleni luvan nauttia sitten kun päästään ainakin johonkin viikolle 15 asti :). Noihin aikoihin aiomme kertoa vasta vanhemmillekin. Tälläkin hetkellä niihin iän ikuisiin kyseilyihin ollaan vastattu, että kerrotaan sitten, kun aihetta on.
Toka ultra perjantaina :).
Liinakko 8+1
Täälläkin alkaa olo pikku hiljaa parantua. Tai joka toinen päivä tuntuu olevan ok ja joka toisena on sitten edelleen tosi huono olo. Onneksi olen vielä tämän viikon sairaslomalla, toivon että noiden parempien päivien määrä lisääntyisi pikku hiljaa.
Tuosta kertomisesta. Me ei kyllä olla saatu salattua tätä enää juuri keltään läheiseltä. Tietenkin tuo mun sairaalaan joutuminen paljasti aika monelle asian. No töissä eivät tiedä, mutta pomolle oli pakko sanoa juuri poissaolon takia. Mutta ilmeisesti arvailevat kyllä sielläkin kiivaasti... Yllättäen melkein miehen on ollut vaikeampi pitää sailaisuutta!
Liinakko kirjoitti kyllä osuvasti tuosta ikuisesta odottamisesta. Itekkin olen miettinyt että uskallankohan missään vaiheessa nauttia raskaudesta. Toistaseksi nautinto on ollut kaukana tämän pahoinvoinnin takia, vaikka ikionnellinen raskaudesta olenkin. Jospa sitä sitten osais nauttia kun rupeaa tuntemaan vauvan liikkeet, mutta entäs jos se koko ajan liikukkaan...
SaraMaarikalle lähtee roppakaupalla kiinnittymissäteitä!
Loviisa & " Aatos" rv 9
Olo alkaa hiljalleen olla parempi, vaikka kyllä niitä heikkoja hetkiä vieläkin on ja välillä tulee itkeskeltyä. Onneksi rakentamisemme on ollu kuitenkin sellasessa vaiheessa, että töitä riittää (sisäpintojen tasoitusta, hiomista ja maalaamista sekä laatoitustöitä jne.), kun työt alkavat olla loppusuoralla ja on jo kova hinku päästä muuttamaan. Näin ollen on ajatuksia saanu pidettyä jossakin muussa kuin keskenmenossa.
Vuoto on myös hiljalleen päässyt alkamaan parin päivän tiputtelun jälkeen ja tänään pääsen soittamaan NKL:lle varatakseni ajan PAS:n ekaa ultraa ja verikoetta varten. Eilen kävin ostamassa ovistestipaketin ja ens torstaina pääsee aloittamaan tikuttelun. Saas nähdä miten käy eli sattuuko ovis sitten juuri viikonloppuun vai ei ja päästäänkö tekemään se PAS tähän kiertoon. Täähän on tän luonnoliseen kiertoon tehtävän PAS:n ensimmäinen jännityksen kohde, varsinkin kun mulla nää kierrot yleensä heittelee miten sattuu. Jos kuitenkin pääsisimme siirtoon asti, niin se olis varmaan tossa viikolla 44. Tuota siirtoajankohtaa tuli tossa miehellekin jo vähän naureskeltua, että näyttäis sattuvan sopivasti sille viikolle, jolloin päästään näillä näkymin kantamaan ekoja tavaroita omaan taloomme. No täytyyhän sitä olla joku työnjohtajanakin :)
Mukavaa syksynjatkoa teille ja SaraMaarikalle kovasti plussasäteitä! Kertoilen taas kuulumisiani, kun niitä on.
terveisin, sk-78
Hyvä, että olette jo noin hyvin putkessa kohti siirtoa! Ja kiva, että talonnekin tässä ohessa valmistuu.
Muistan aikaa muutama vuosi sitten, kun viimeistelytöitä tehtiin meidän taloon - ihan tolkuton hoppu oli ja kaikilla pinna kireellä, kun ihan kaikki ei suinkaan ollut ' valmista' kun tavaroita roudattiin sisään...
Oma piinailuni jatkuu positiivisissa merkeissä. Kuvittelen koko ajan, että kaikki oireilut johtuu alkion kiinnittymisestä ja sitten porautumisesta seinämiin ja kun iltaisin mittailen lämpöä (tiukasti 37+ puolella), niin kuvittelen sen johtuvan raskaudesta - enkä suinkaan lugesteronin progesteronivaikutuksesta ;-) Hauska oli kuitenkin huomata, että lämpö kyllä nousi kuviteltuna kiinnittymispäivänä ja on pysynyt siitä saakka ylhäällä (mulla on varmaan flunssa...).
Että korkealta tiputaan sitten, jos negaa tulee... Mutta nyt vielä positiivisin mielin (PP7 -> PP14 aikasintaan tai PP16 testi...)
Olen uusi tulokas, rekisteröidyin vasta äskettäin. Olen tosin lukenut kuulumisianne jo oikeastaan tämän pinon alusta asti. Jotenkin ei vain voimia riittänyt itse kirjoittaa, nyt päätin kuitenkin osallistua, koska huomasin sk-78:n olevan niin samanlaisessa tilanteessa. Eli talo valmistumassa ja PAS mahdollisesti viikolla 44. Historiasta sen verran, että meille tehtiin eka icsi viikolla 38 sitä ennen on tehty 3 inseminaatiota negatiivisin tuloksin.
Tervetuloa joukkoon Inkeri ja toivon kovasti, että PAS toisi teille sen kaivatun plussan. SK-78:lle myös onnea PAS:iin. Oli kiva kuulla kuulumisiasi pitkästä aikaa. Molemmille myös jaksamista taloprojektiin!
Minulla on oikeasti ihan kauhea kiire töissä, mutta pakko on päästä välillä lukemaan ja kirjoittelemaan tänne palstalle. Samalla tässä " tankkaan" ruokaa (lähinnä hedelmiä), jotta pahaolo ei yllättäisi.
Eilen olin eka kerran neuvolassa; se oli lähinnä papereiden täyttämistä.
Neuvolatäti oli ihan ok, mutta puhui ärsyttävän lapsellisesti (ihan kuin pienelle lapselle lässyttäen :-) Kaikenlaista materiaalia ja lukemista tuli mukaan.
Syystuulista ei ole kuulunut pitkään aikaan. Toivottavasti kaikki on hyvin.
Nyt jatkan töitä...
-Tuulia 9+4
Tervetuloa mukaan! Mullakin on PAS siis mahdollisesti viikolla 44, ellei tässä kauheen pitkää kiertoa ole tulossa. Eilen sain varattua ajan lääkärille ja ultra olisi 31.10. Tosin oikeesti sen olis pitäny olla jo edeltävä perjantai, mutta lääkärit on kuulemma jossain koulutuksessa sen päivän ja näin ollen saatiin aika vasta maanantaille. Oviksen tikuttelun saan aloittaa viikon päästä lauantaiaamuna, mutta ite ajattelin aloitella kuitenkin jo perjantaina. Saa sitten nähdä ehtiikö ovis olla ennen lääkärikäyntiä vai meneekö vasta loppuviikkoon ja saadaanko PAS edes tehtyä. Milloin sulla on eka ultra ja missä päin olette hoidossa? Entä mihin olette rakentamassa?
terveisin, sk-78
Olikos teillä näinä piinailuviikkoina lämpöä? Vai onko tämä vain lugesteronien aiheuttamaa progesteronilämmönnousua vai mitä?
Mulla on koko ajan kylmä ja iltaisin huomaan että lämmöt on 37+
Tämä on aina hankalaa, kun oikeita raskausoireita ei oikein saa selville näiden hormonien seasta...
Mutta siis edelleen itsellä hyvä olo, öisin mahaa vähän kramppailee, silloin tällöin pieniä vihlaisuja, tosiaan lämmöt koholla ja tänään huomasin pientä aristusta rinnoissakin. Toivo on älyttömän korkeella, mut pelkään koko ajan, että ensi viikolla alkaa tiputtelemaan...
Tuulia73, muistan itsekin viime vuoden neuvolasta, että jos siihen ei suhtautunut silleen, että tässä vaan nyt istun ja kuuntelen ja että tuo ihminen tekee vain työtänsä, ja sille on sanottu, että pitää sanoa, ettei saa polttaa tupakkaa vaan syödä vihanneksia, niin siitä selviää ihan hyvin. Minä leikin mun roolia, ja hän leikkii omaansa :-)
Noh, sarkasmi sikseen, sieltä sai myös paljon hyvää tietoa, ja on kiva, että Suomessa on tällainen seurantajärjestelmä.
Mistä tulikin mieleeni, että jos nyt sattumalta plussaan, niin voinko muuten mennä raskausverikokeeseen terveyskeskukseen? Voiko siellä tehdä sellaisen? Ajattelin, että jos joutuu hcg seurantaan, niin se on halvempaa siellä kuin yksityisellä...
mä en mitannut silloin viimeksi piinaillessa lämpöä, mutta mulla oli tosi kova vilu vähän väliä ja ehkä hieman flunssainen olokin. Luulin, että oisin ollut tulossa kipeäksi, mutta ei se sen enemmäksi yltynyt. Sun oireet kuullostaa kyllä lupaavilta :).
Mun neuvolantäti kuullosti puhelimessa älyttömän mukavalta, eikä " lässytellyt" onneksi, koska sellainen on aika rasittavaa. Siinä ei sitten tiedä miten suhtautua, kun koko tilanne tuntuu epäaidolta. Mutta kuullosti kyllä erittäin aurinkoiselta ja innostuneelta ihmiseltä. Saas nähdä sitten kun ensi viikolla menen neuvolakäynnille, muuttuuko käsitykseni...
Tosta raskausverikokeen ottamisesta, niin mähän halusin vahvistaa vielä sen oman hcg:n uudelleen, kun puolitoista viikkoa oli kulunut. Hermostuksissani halusin nähdä oliko se kehittynyt niin kuin pitää. Soitin silloin terveyskeskukseen ja kysyin voisinko tulla sinne (ajattelin, että selviäisin halvemmalla) verikokeeseen, mutta ei onnistunut ilman lähetettä. Eli mun olisi ensin pitänyt varata aika lääkärille, lääkärille oli soittoaika tiettynä päivänä ja kellon aikana. Joten olisin joutunut odottamaan pari päivää ensin soittoaikaa plus että lääkärille olisi ollut melkoiset jonotkin (kun kysyin samalla). Joten mun tilanteeseen se olisi mennyt sillon liian hankalaksi, varsinkin kun halusin lukemat tietoon samantien. Menin siis yksityiselle ja sain arvot heti seur. päivänä. Mutta jos haluat terveyskeskukseen, niin varmaan kannattaa varata ajat hyvissä ajoin etukäteen.
Liinakko
En malttanut olla lukematta eri ketjujen piinailukertomuksia, ja niiden oireita :-) Tämä nettiriippuvuus alkaa kohta mennä yli äyräiden tältä osin!
Summa summarum:
Minulla menossa PP8 - kiivaasti ollaan menossa kohti PP9:ää!
Viime IVF kierroksella minulla alkoi tiputtelu PP10 - eli lauantaina saa tietää, onko yhtään eroa viime kierrokseen... Ja menkat sitten alkoi suunnilleen PP14, niin ettei itsellä kyllä enää ollut epäilystä tilanteesta.
Noin se on suunnilleen mennyt aina nega -kierroksissa, plussakierrossa ei ollut tiputtelua yhtään...
Oireita: pientä nipsailua alavatsalla, yöllä vähän krampintunteita, iltaisin lämpöä 37.0 - 37.2 (mun normaali lämpö aina 36.8), väsyttää helposti (mut tämä varmaan johtuu puoliksi pimeästä vuodenajasta kyllä) ja nälkä on. Se, että voisko nämä olla menkkaoireita, niin nipsailujen osalta ei - muut varmasti voi sopia kuvaan... Tai ei mulla koskaan mitään erityisiä yökramppioireitakaan ole ollut... Ja toi lämpöily voi vaan johtua lugeista... Voi voi, on tämä kyllä vaikeaa...
PP9 lopuillaan ja vielä sinnitellään... :-)
Lämpöily jatkuu, rinnat on tulleet araksi...
aika vahvoilta vaikuttaa, pidän täällä edelleen kovasti peukkuja ja odottelen lisäkuulumisia :).
Liinakko
Tulin vähän kurkkimaan kuulumisia ja ilmeisen hyvää kuuluu edelleen kaikille kierrossa plussanneille. Ajatella että osa on jo melkein raskausviikolla 10...
Vietin hetkisen suruaikaa epäonnistuneen hoidon jälkeen ja kävin nyt sitten uuden hoidon suunnittelussa. Punktio osuu nyt viikolle 48 eli päästiin vielä tämän vuoden puolella jatkamaan kun lääkekattokin on jo täynnä niin olisi ollut hölmöä jättää tilaisuus käyttämättä. Ja järkeilin myös niin että jos tämä jää nyt viimeiseksi omilla munasoluilla tehtäväksi hoidoksi ja epäonnistuu, niin sitten pääsee aiemmin jonottamaan niitä luovutettuja munasoluja. Ja niitä joutuu ilmeisesti kuitenkin odottelemaan noin 2 vuotta.... eli toivoa saa että tämä hoito nyt tepsisi ja tulisi se kauan toivottu plussa.
Elikä alan sumuttelemaan viikon päästä ja pääsee taas tositoimiin.
Rauhaisaa raskausaikaa kaikille odottaville ja onnea PAS:ihin teille Inkeri-75 ja sk-78!
Syysterveisin, Hetula
Olen ollut kauan pois palstalta, koska olen ollut todella kipeä!!!!! Ensin todella kovassa flunssassa ja sen myötä järkyttävässä pahoinvoinnissa! Toivon mukaan kaikki masussa ok! Luulisin että niin on :)
Tulen kertoilemaan paremmin kuulumisiani, kunhan vain koneelle ehdin. Nyt on jatkettava töitä, koska olen iltavuorossa!
Palailen pian,
Syystuuli ja mussukka rv 8+4
PS. Tämä pahoinvointi on jotain sietämätöntä....
Jeps, nyt on PP11. Ei ole menkoista eikä tiputtelusta tietoakaan. Toivottavasti hyvä trendi jatkuu, vaikka näillä lääkkeillä ei kyllä menkkoja tulis kellekään (sekä Pregnyl piikit, että luget...).
Epämääräisiä tunteita alavatsassa aina välillä, ja rinnat hiukat arat edelleen.
Mutta siis mitään menkkaoireita ei ole - niihin kyllä liittyis epämääräinen tiputtelu kyllä.
Toivo siis elää - erityisesti, kun alkio oli ihan hyvä laadultaan :-)
Syystuuli: oli mukava kuulla sinusta! Kirjoittelehan lisää, kun kerkeät!!
Onpa SaraMaarikalla jännät paikat! Kyselit aikaisemmin, että oliko meillä plussanneilla lämmönnousua. Mulla taisi olla pikkaisen. Normaalisti lämpö on asteen kaksi alle 37. Plussakierroksella oli 37,2.
Kiva oli kuulla myös Hetulan terveiset. Onnea PAS:iin!
Ja Syystuulille jaksamista pahoinvointiin. Kyllä tämä väsymys ja pahoinvointi vie voimia. Itsellä meni viikonloppu ihan kotona ollessa, kun oli niin huono olo. Mitään en saanut aikaan. Odotan vaan sitä seesteistä keskiraskautta, kun olo pitäisi olla energinen ja äidin hehkua hyvää oloa :-)
Raskausviikko 11 alkoi tänään. Mieli on positiivinen. Tästä on hyvä aloittaa uusi viikkoa. Mukavaa viikon alkua kaikille!
-Tuulia
täällä ollaan hengessä mukana sun piinapäivien kanssa. Toivotaan kovasti, että testi näyttää plussaa.
On tämä kaikki vaan melkoista odottamista. Mitenköhän ne päivät aina odotellessa meneekin niiin hitaasti... Ensin odotetaan oikeaa hetkeä hedelmöitykselle, sitten odotetaan positiivista tulosta ja millon päästään testaamaan. Sitten kun saadaan se plussa vihdoin, odotellaan raskausoireita, odotetaan ensimmäistä ultraa ja varmistusta onko kaikki niin kuin pitäisi. Odotetaan seur. ultraa, ekaa neuvolakäyntiä ja sitä, että kaikki menisi hyvin. Odotetaan milloin maha alkaisi kasvaa. Odotetaan milloin mahd. uskaltaisi kertoa raskaudesta muille. Odotetaan kasvaako vauva mahassa käyrien mukaan, odotetaan ensimmäisiä liikkeitä, odotetaan " hehkeää" keskiraskautta ja sitä milloin väsymys loppuu. Odotetaan äitiysloman alkua, ja sitten aletaankin jo odottaa eroon pääsyä valtavasta mahasta ja pientä tuhisevaa nyyttiä syntyväksi. Ja mitäs kaikkea sitten odotetaan, pidempiä yöunia, vauvan kääntymistä, ekoja hampaita, konttaamista, liikkeelle lähtöä jne... tästäkin eteenpäin lista olisi loputon. Odottaminen ei kai lopu koskaan :).
Tsemppiä kovasti piinapäiviin ja positiivisia plussa-aaltoja
((((((((((((((((((((((((((((((((((((db)))))))))))))))))))))))))))))))))))))),
Liinakko
SaraMaarika: