Lue keskustelun säännöt.
Mikä lastani vaivaa? Oireina silmien muljauttelu.
25.09.2005 |
Noin viikon ajan lapseni, joka on 1,5-vuotias, on alkanut muljautella silmämuniaan oudolla tavalla. " Kohtaus" kestää 2-3 sekuntia ja näitä on päivässä noin 10. Silmämunat ikään kuin kääntyvät päälaelleen ja ripset räpsyvät hetken.
Onkohan syytä huoleen? Tämä alkoi sen jälkeen, kun lapseni löi päänsä melko kovasti terävää pöydän reunaan. Sitä ei kuitenkaan seurannut pahaolo tai muu vastaava aivotärähdyksestä kielivä oire. Lapsi vain nukkui sen jälkeen monta tuntia. Mietin, onkohan näillä tapahtumilla yhteyttä?
Onko jollakulla kokemusta? Tai lääkäreitä paikalla?
Kiitos kommenteista. XCXs:n ei tarvitse vaivautua, kiitos.
Kommentit (71)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hänen tajunnantilansa on koko ajan hyvä. EI ole sekava tms. muljauttelun jälkeen.
Olisiko muita ajatuksia?
ap
En osaa auttaa, mut lähetän voimia ja jaksamista! Toivottavasti asia selviää pian, epävarmuudessa eläminen on pahinta!
Tuskin on mistään vakavasta kyse! Onneksi lapsella on rakastavat ja huolehtivat vanhemmat!
tsemppiä teille!
T. Sanna
Minulla on ollut kymmeniä kohtauksia koulunpäivänkin aikana ja koskaan kukaan ei ollut huomannut että minulla olisi ollut mitään kohtausta.
t.3
Varmaan aika paljon erilaisia vivahteita näissä epilepsioissa. Onko kolmosella joku lääkitys? Miten kohtaukset ovat vaikuttaneet elämääsi? Milloin alkoivat ja miten?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä olen lääkityksellä ja varmasti lopun elämääni. Lääkitys väsyttää, mutta on se silti sen arvoista. Kohtaukset alkoivat lapsena. Olen ollut varsinainen hurjapää ja pää kolisi tosissaan pienenä, mutta aivoja kuvatessa ei mitään vammaa löytynyt, mutta silti kohtauksia oli. Epilepsia todettiin aikoinaan kun jouduin umpisuolen leikkaukseen.
t.3
Vierailija:
Varmaan aika paljon erilaisia vivahteita näissä epilepsioissa. Onko kolmosella joku lääkitys? Miten kohtaukset ovat vaikuttaneet elämääsi? Milloin alkoivat ja miten?ap
lyhyet poissaolokohtaukset ei todellakaan vaikuta kuin sen pienen hetken kuin ne kestävät. niitä on vaikea huomata, ja itsellä kesti kauan ennen kuin " uskalsin" avata niistä suuni - muut eivät niitä huomanneet. lääkäri otti huomioni tosissaan, päästiin eeg-mittauksiin, sitten vielä video-eeg:hen, ja sieltä se diagnoosi sitten vahvistui.
meillä on nyt ollut lääkitys päällä reilun puoli vuotta, ja lähinnä epilepsia vaikuttaa siten, että joudumme käymään lääkärissä vielä melko usein - haetaan sopivaa lääkeannosta jne.
mene lääkäriin, vaadi päästä tutkimuksiin.
voimia! ja muista, että vaikka teillä todettaisiin epilepsia, niin sen kanssa voi elää melko normaalia elämää. kyse ei ole katastrofista, vaan hoidettavissa olevasta taudista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muljautteli silmiään silloin hetken ajan (vaahtoa suusta sun muuta)
Minusta tuo kuulostaa siitä pöydän reunasta johtuvalta. Vie
ihmeessä lääkäriin.
Jotenkin ajattelin, että oireet menevät ohi aikanaan. Ehkä niin onkin.
Mutta nyt, kun ajattelen, että pienelläni olisi epilepsia, se saa väkisin itkun tulemaan.
Eikö kenelläkään ole kertomusta, että oireet voisivat olla vaikkapa karsastusta tai jotakin muuta melko lievää?
t. oljenkorsiin takertuva ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lasta pitää lääkitä, jos oireet eivät haittaa häntä?
ap
mutta voihan olla ne liittyvät siihen pään lyömiseen, ja kyseessä on ohimenevä ilmiö.
joka tapauksessa sinuna menisin heti huomenna lääkäriin ja pyytäisin asiantuntijan mielipiteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siis kyse on epilepsiasta. Toinen vaihtoehto on ns. tic -oire.
eli meilläkin on niitä lyhyitä kohtauksia ollut kymmeniä päivässä. vaikka ne vievät kerrallaan vain lyhyen ajan pois hänen tajunnastaan, niin mietipä mitä tuollainen 1,5-4 sekunnin poissaolo tekee esim kesken liikuntasuorituksen. tai ohjeiden annon. tai minkä tahansa toiminnon.
kyllä meillä on ollut tavallista enemmän kaatuilua yms. - jälkikäteen on ollut helppo päätellä että se on johtunut tästä epilepsiasta.
eli kyllä epilepsia AINA on hoidettava, ei sitä jäädä vain seuraamaan. lisäksi se on sen verran ennustamaton, että on mahdollista että hoitamattomana nämä kohtaukset olisivat vielä lisääntyneet, pidentyneet ja mahdollisesti olisi voinut tulla isojakin kohtauksia.
mutta edelleen korostan, että lääkkeillä hoito onnistuu, ja epilepsian kanssa voi elää suht normaalia elämää.
älä kuitenkaan vielä panikoi, teillä ei ole tehty diagnoosia ja kyse voi kuitenkin olla jostain muusta. mutta kannattaa kuitenkin pyytää tarkemmat tutkimukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olla allergiaa... Olis siis ehkä kuitenkin ton xczcxc: n spesiaalialaa....
Kun lapset valittavat, että silmät " karsastavat" , on tavallisesti kyseessä kirvely tai ajoittainen lievä kutina. Toiset valittavat, että silmät " tuntuvat" , mikä on sinänsä hyvä ilmaus, koska normaalisti silmien olemassaoloa ei juuri huomaa. Anamneesissa korostuvat usein oireet, jotka ensi kuulemalta viittaavat taittovirheisiin: silmiä kirvelee televisiota kasellessa tai pitkään lukiessa. Jos lapselta kysyy " mitä ohjelmaa sinä katsoit eilen illalla" ja sen jälkeen " kirvelikö silloin ollenkaan" , on vastaus usein " ei, eilen ei kirvellyt" . Sen jälkeen selviääkin sitten, että oireet ovat ajoittaisia, toisinaan voi katsella pitkänkin ohjelman vaivoitta, toisinaan silmiä suorastaan pistelee. Vaihtelu viittaa ulkoiseen tai ravintoon liittyvään ärsyttävään tekijään, jota pitäisi alkaa selvittää samalla, kun oireet poistetaan paikallishoidolla.
Löydettiinkö teille heti sopiva lääkitys? Mitä sivuvaikutuksia epilepsialääkkeillä on? Millaisia kohtauksia teidän lapsi sai tai on saanut ja onko ne nyt hyvin kurissa?
Minäkin mietin tuota kaatuilua. Meidän poika on selvästi kömpelömpi kuin samanikäinen serkkunsa. On useammin pyllyllään. Huh, alan jo itsekin nähdä piruja seinillä.
Varaan siis huomenna lääkäriajan.
ap
alkuun lääke väsytti, mutta muita sivuoireita ei ole ollut. lääkeannosta isonnettiin jokin aika sitten, kun eeg ei ole tasoittunut (ei edelleenkään ole). kuitenkin kohtaukset ovat lähes kadonneet, vaikka niistä on tosi vaikea sanoa varmasti, itsekin olin huomannut niistä vain murto-osan. nyt siis seurataan tilannetta ja odotellaan seuraavaa kontrollia. kömpelyys on huomattavasti vähentynyt, ja mielestämme lapsen yleinen vireystila on kohentunut. ohjeita pystyy ottamaan vastaan paremmin, keskittyy asioihin eri tavalla kuin ennen jne.
mitä aiemmin diagnoosin saa, sen parempi. epilepsia voi kuitenkin vaikuttaa aivoihin, ja voi hidastaa myös jonkin verran kehitystä. viimeistään koulussa se vaikuttaa oppimistuloksiin.
kannattaa siis pyrkiä tutkimuksiin, niistä ei varmasti ole haittaa, mutta hyöty voi olla suurempi kuin ensi alkuun uskoisikaan. ainakin saa mielenrauhan!
poissaolokohtauksia: silmät kääntyi ylöspäin, kasvoille tuli jähmettynyt ilme ja toiminta lakkasi kohtauksen ajaksi. sitten toiminta jatkui saman tien, eikä lapsi itse osannut sanoa mitä oli tapahtunut, luultavasti ei siis itse huomannut koko asiaa.
kuten sanottu, näitä kohtauksia ei huomannut edes lapsen isä, eikä päiväkoti. epäilin jo itse omaa mielenterveyttäni, kunnes saimme diagnoosin. tietyllä tapaa se oli helpotus, ainakin nyt tietää mistä on ollut kysymys.
Se kuulostaa helpottavalta.
Puhuttiin juuri miehen kanssa. Varataan aika suoraan lastenneurologille huomenna.
ap
ja kyllä, meillä tilanne on tällä hetkellä ihan ok. vaikka teilläkin tuloksena olisi epilepsiadiagnoosi, se ei todellakaan olisi maailmanloppu.
tietysti kuitenkin toivotaan ettei kyse ole siitä, vaan jostain ohimenevästä ilmiöstä!
onnea matkaan lääkärikäynnille!
t: 11/17 ja pari muutakin numeroa
Soittaisin sinuna ja kysyisin lähtettä lastenneurologille.