Miten hyvin teidän kaksikieliset 3-vuotiaat osaavat puhua?
Puhuvatko jo molempia kieliä kunnolla? Tai edes jompaakumpaa?
Meidän tyttöllä vahvempi kieli on esdanja (isän kieli) ja se heikompi suomi, mutta kumpaakaan kieltä ei puhu kunnolla. Korkeintaan 3- sanaisia lauseita. Sanavarasto laajempi espanjaksi ja siksi joskus minullekin meinaa puhua espanjaa mutta vastaan aina vain suomeksi, Tyttö oppi puhumaan vasta 2-vuotiaana siis yksittäisiä sanoja, ja lauseita alkoi tulla vasta viime keväänä. Aina välttämättä ei vielä edes kaikkea ymmärrä mitä sille puhutaan. Ja monesti sanoo sanoja " väärinpäin" kuten kipee=pikee, kippis=pikkis, tippua=pittua etc. Omasta mielestäni kehitys viimeisen 3 kuukauden aikana on ollut valtaisa, mutta silti mietin että olisiko syytä olla huolissaan?
Kommentit (28)
Meillä tytöt puhuvat aika hyvin molempia kieliä (englanti-suomi), mutta tässä on ihana käännöskukkanen meidän nelivuotiaan suusta.
Isä pyytää joskus lapsia hakemaan jäätä pakastimesta. Eli lause menee jotensakin näin:" Go and ask that mummy gives ICE from the fridge." Nelivuotias tyttömme pitkään tuli pyytämään: " Isä käski hakea silmiä (EYES) jääkaapista."
Asumme Suomessa, minä (äiti) puhun suomea lapsille, isä italiaa ja me vanhemmat keskenämme englantia. Esikoinen (tyttö) on pian 3v. Hän puhuu Suomea erittäin hyvin ja italian sanavarasto on suht laaja, mutta lauseita ei vielä osaa rakentaa. Meillä tosin ei tytöllä ole muita italian kielisiä ympärillään kuin isä ja hänkin paljon töissä.
...molempia kieliään sujuvasti eikä sekoita keskenään. Tosin alkoi puhumaan aikaisin, 1,5v:nä tuli jo useamman sanan lauseita suomeks ja ranska pikkasen myöhemmin. " Sukurasituksena" kylläkin aikaisin puhuminen ja sekä äiti että isä varsinaisia papupatoja:).
meillä tyttö 1v2kk sanoo sanoja vain suomeksi ja sanavarasto on tosi laaja.
Minä puhun lapselle suomea, mies ranskaa ja minä ja mies puhutaan keskenämme enkkua.
En tiedä ymmärtääkö lapsi esim.enkkua ollenkaan
EI SUN TARTTE OLLA HUOLISSAAN, YLEENSÄ PUHEONGELMAT LOPPUU 4 VUOTIAANA KAKSIKIELISILLÄ LAPSILLA
Ja mielellään luen lisää! En ole tähän mennessä ollut hirveän huolissani, koska kehitystä on ollut koko ajan ja tyttö yrittää puhua, mutta muodostaa lauseen esim tapaan: " Nukke pittua rattaat (nukke tippui rattaista)" tai " Ei nukkuu haluu (En halua nukkua)" etc. Espanjaksi lauseet tulevat paremmin oikein, mutta kuuleekin sitä koko päivän tarhassa. Tosin espanjaksikaan ei sano 3 sanaa enempäá lauseessa. Suomea puhuu lähes ainoastaan minun kanssa. Numerot 1-10 osaa molemmilla kielillä mutta esim värejä ei kaikkia vielä erota/muista. Ensi viikolla meillä on aika 3-vuotistarkastukseen, ja sittenhän kuulemme mitä mieltä siellä ollaan. Musta vaan ittestä aina joskus tuntuu siltä että joudun koko ajan selittelemäán ihmisille (esim. puistossa ja sukulaisille) että miksi lapseni ei puhu paljoa ja siksi ehkä itsekin aloin jo huolestumaan ja lisäksi tuolla taapero puolella kun lukee noita kirjoituksia siitä mitä kaikkea muiden 3-vuotiaat jo osaavat niin vähemmästäkin sitä alkaa miettiä........
Älä tosiaankaan huolehdi tai murehdi jos ulkopuoliset asiaa ihmettelevät! Esikoiseni on nyt 5v ja kuopus 3,5v. Esikoisellani oli 5 eri kieltä ympäristössään siitä lähtien kun oli 1,5v. Minä puhuin suomea, isä omaa kieltänsä, me englantia, lähiympäristö ranskaa ja paikallista kieltä. Esikoiseni tietty sekoitti kaikki kielet, mutta asuttuamme nyt Suomessa melkein 2v. ainoa kielemme on suomi ja jo vuodessa edistys on ollut huima. Nuorimmaisella suomi on aina ollut pääkieli. Ja tosiaan jos siinä 4v. tienoilla asia sinua huolestuttaa, ota ihmeessä yhteyttä esim puheterapeuttiin. Esikoiseni on puheenkehitys on nyt seurannassa ja hyvin, vaikka hieman" jäljessä" , edistyy ja itselle ainakin tuli rauhallisempi mieli,ettei mitään muuta ole vikana kuin " liian paljon liian aikasin" :). Meillä lukeminen ja asiosta paljon puhuminen ja pohtiminen auttaa myös tuohon lauseiden oikeaan muotoon. Meilläkin serkkupoika " Kebba" oli poikani kutsumana " Pekka" :), mutta kannustavalla " korjaamisella" ne oikeat muodot löytyy ajallaan. :)
... onhan niitä yksilöllisiä eroja, mutta sinuna minä etsisin espanjalaisen puheterapeutin (mielellään monikielisyyteen perehtyneen) ja kysyisin hänen mielipidettään...
... taustalla voisi siis olla jotain muutakin kuin pelkkään puheeseen liittyvää (mitä, en siis maallikkona osaa tarkasti eritellä...) mutta en missään nimessä itsekseni pähkäilisi asiaa...
... en tiedä, kuinka nuo jutut muuten menee, mutta meillä oli lapsi ulkomailla täysin suomenkielisessä ympäristössä (2-3 suomea puhuvaa), sanoi ekat sanat alle vuoden ikäisenä, sanavarasto karttui hujauksessa, tuli 2- ja 3 sanaiset lauseet... 18 kk vieraskieliseen tarhaan, 2,5 vuotiaana osasi kahta eri kieltä, sekoitti kieliä samassa lauseessa, kunnes käytiin Suomessa 2 viikon lomalla 3,5 vuotiaana... oppinut myös paikallisen murteen lisäksi myös koulussa tarvittavan kirjakielen, isovanhemmilta " lennossa" englannin jne... en siis missään nimessä halua masentaa tällä - meillä on panostettu tosi paljon kieliin ja mies on tässä vielä erittäin lahjakas...
... mutta jos raakasti sanoo, niin mikäli taustalla onkin jotain muuta " vikaa" kuin puheen myöhästyminen (joka mun mielestä on aika hurja, mutta en tosiaan ole mikään asiantuntija!!!), niin kannattaa ajoissa kiinnittää asiaan huomiota.... nimittäin ne muutkin lapset kehittyvät hurjaa vauhtia, ja jos on ollut etulyöntiasemassa, niin sillä voi olla todella merkitystä esim. koulun aloittamisessa... olen itse tosi surullisena havainnut, että meidän maassa (ollaan siis ulkomailla) ei kiinnitetä ulkomaalaisten lasten kielenoppimiseen tarpeeksi, ja tosi moni on joutunut erikoisluokille itse koulun alkaessa - oikea ajankohta olisi ollut kiinnittää huomioita 4-5-6-vuotiaina, eikä vasta, kun koulun olisi pitänyt alkaa... tuloksena on lapsilla tosi huono itsetunto ja monet pääsee ykkösluokalle vasta 8-vuotiaana, ja " kärsivät" tästä varmaan koko kouluikänsä...
... mutta positiivista teillä on ilman muuta hyvä kehitys... oli hyvä, että kyselit täällä ja toivottavasti jaksat pitää puoliasi ja muistaa, että kaikkia " asiantuntijoita" ei tarvitse aina uskoa (eikä meitä maallikoita varsinkaan ;-) - uskon, että oma äidinvaistosi ohjaa sinua oikeaan suuntaan!
Maikki - vähän tuohduksissaan liian " optimistisista" vastauksista...
eli tyttö täyttää pian 4-vuotta ja puheen kehitys ollut tähän asti hidasta. Samalla tavalla tyttö kääsi sanoja ja kääntää edelleen (isän kielellä ota kiinni=kape, tyttö sanoo pake jne.) Muuten sanavarasto laaja molemmilla kielillä mutta puhe takeltelee jonkun verran eikä pitkiä lauseita tule. Nyt tyttö aloittaa tarhassa joten eiköhän sieltäkin lauseita tartu. Kohta 4-vuotisneuvola niin katsotaan mitä siellä sanotaan.. Vielä en ole huolissani, kyllä se puhe sieltä joskus tulee.. =)
Meillä esikoinen oppi puhumaan 1,5 vuotiaana ja on alusta lähtien puhunut molempia kieliä hyvin. Suomi on kuitenkin vahvempi kun suomessa asutaan. Ei ole koskaan sekoittanut kieliä keskenään. Eikä ole koskaan yrittänytkään puhua isälleen suomea.
Nuorempi oppi myös hyvin varhain puhumaan. Mutta vain suomea. Ymmärtää isän kieltä jonkin verran mutta puhuu vain yksittäisiä sanoja (ei yhtään lauseita) . Nyt ikää tosin vasta 2,5v mutta puhuu isän kieltä huomattavsti vähemmän kuin sisaruskensa saman ikäisenä. Vaikka kuitenkin puhuu suomea erittäin hyvin. Hän myös sekoittaa kahta kieltä keskenään ja puhuu isälleen suomea vaikka isä vastaa aina omalla kielellään.
Molemmille lapsille on aina äiti puhunut omaa kieltä ja isä omaansa. Olemme myös usein matkustanut etelän anoppilassa " kielikylvyssä" .
Sekä meillä on iskän maan kielinen lastenkanava telkkarissa.
Meillä on myös kolmas kieli kotona mikä on vanhempien yhteinen kieli. Eiskoinen ymmärtää myös sitä hyvin ja puhuu myös useita kymmeniä sanoja vaikka ei ole ollut tarkoitus.
Meillä on vasta lähes kaksivuotias, mutta vastaanpa kuitenkin. Isän kieli on tytöllä selvästi suomea heikompi; johtunee siitä, että kuulee isän kieltä vähemmän (asumme Suomessa). Eka sana suomeksi tuli n. 10-kuisena. Isän kielellä ekat sanat tulivat myöhemmin. Nyttemmin tyttö sanoo jopa lyhyitä lauseita isän kielellä (" auto ajaa" jne.). Suomeksi lauseet ovat yleensä 2-3 -sanaisia, joskus harvoin neljä sanaa. Sanoja käännellään ahkerasti molemmilla kielillä: " kuska laakaan" tarkoittaa " sukat jalkaan" , " juoskee" on " juoksee" jne.
Tuo kielellinen kehitys on yksikielisilläkin lapsilla niin yksilöllistä, että on vaikea sanoa, mikä on normaalia. Jotkut lapset eivät inahdakaan vielä 2-vuotiaina. Tärkeää on, että lapsi kuitenkin ymmärtää puhetta: ei täydellisesti, ei kaikkea, mutta esim. yksinkertaisia kehotuksia: " laita muki pöydälle" tmv. Jotkut käsitteet (ylhäällä, alhaalla, keskellä jne.) voivat olla vaikeita hahmottaa. Niitä pitää vain toistaa ja harjoitella.
AP:nä en ehkä vielä huolestuisi, varsinkin, jos lapsi on muutenkin alkanut puhua vasta kahden vuoden paikkeilla ja kehitys näyttää nyt menevän eteenpäin. Kannattaa olla kärsivällinen, käyttää kieltä mahdollisimman monipuolisesti ja pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsi yrittää sanoa.
Estrella! Olen miettinyt saman suuntaisia, mitä tulee omaan joulukuussa 3 täyttävään lapseeni ja ajattelin neuvolan 3-vuotis tarkatuksessa pyytää vaikka lähetettä puheterapeutille. Asutko Suomessa vai Espanjassa? Asuimme Espanjassa ja muutimme Suomeen lapsen ollessa 2v 4kk. Ympäristön, lastentarhan ja isovanhempien kieli oli siihen asti ollut espanja ja mietin todella, olisinko laittanut lapsen SUomessa esp. kieliseen tarhaan mutta päädyin kuitenkin suomenkieliseen.
Kotikielemme on englanti ja isä puhuu lapselle englantia. Kun tapaamme SUomessa espanjan kielisiä ihmisiä tai kun lapsen isovanhemmat käyvät kylässä tai soittavat, huomaan, ettei poikani osaa sanoa enää sanaakaan espanjaa, vaikka ymmärää sitä kyllä edelleen. Se on todella harmi ja olenkin kuullut " kerhosta" nimeltä Club Gabriela Mistral, jossa voisimme käydä lokakuusta alken kerran viikossa lauantaisin laulamassa ja leikkimässä espanjaksi. Onkohan kukaan tätä lukeva kuullut ko. kerhosta?
Mutta siis suomi ja englanti ovat ne kielet tällä hetkellä, joiden välillä lapseni ikäänkuin tasapainottelee ja välillä käy oikein surku, sillä ilmaisun vaikeudet ovat selväsi turhauttavia lapselle itselleenkin. POikani suomen kieli oli todella vain pari sanaa peräkkäin vielä ennen kesää mutta tilanne on SUomeen muuton myötä parantunut huimasti ja nyt hän sanoo jo neljän sanan lauseita ja ymmärtää mielestäni kaiken, mitä hänelle puhun. Samoin on englannin laita, vaikka sanavarasto on englanniksi selvästi suppeampi. Ääntämisessä hänellä on kummassakin kielessä vaikeuksia. Tuntuu, että englanti ja suomi eivät todellakaan tue toisiaan missään mielessä, varsinkin tuo ääntäminen aiheuttaa sotkua. Mutta en ole vielä kovinkaan huolissani tilanteesta, vaikka haluan kysyä ammatti-ihmisen mielipidettä ja hakea apua pojalleni jos sellaista jostain löytyy.
Kiitoksia taas vastanneille, tosi kiva saada tietää muiden mielipiteitä ja kokemuksia aiheesta! Ja nimenomaan realistisia sellaisia! Kuten aikaisemmin kirjoitin, olen havainnut huomattavaa kehitystä tytön puheessa viime kuukausina ja siksi en niin kauheasti ole ollut huolissani. Nyt tietysti näin ennen 3v.-tarkastusta tulee mieleen asioita mitä kysyä (meillä on tällä viikolla aika varattuna) ja aionkin puhua lastenlääkärin kanssa aiheesta. 2-vuotistarkastuksessa lääkäri jo hieman ihmetteli kun tyttö ei puhu, mutta ei pitänyt sitä niin vakavana asiana ottaen huomioon sen että kotona puhutaan kahta kieltä.
Asumme siis Espanjassa ja siksi espanja on se vahvempi kieli, vaikka ensimmäiset sanat olivatkin suomeksi. Tyttö kävi vuoden espanjalaista tarhaa ja nyt on menossa maan tavan mukaan esikouluun joten se myös hieman jännittää että miten siellä pärjää kielellisesti, kun ei ihan kaikkea kuitenkaan vielä ymmärrä.
Kotona ollaan aina yritetty lukea paljon satukirjoja sekä suomeksi ja espanjaksi, mutta enemmän kiinnostaa kuvat kuin tarinan kuunteleminen (enemmänkin keskustelemme kirjan kuvista), piirretyt ostetaan lähes kaikki suomesta ja minä puhun ainoastaan suomea tytön kanssa, joten yritetty ainakin on.
Kirjoittelen sitten tarkastuskäynnin jälkeen lääkärin mietteitä asiasta, saa nähdä mitä sanoo!
Keskustelee sujuvasti isänsä kanssa sekä suomeksi että isän kielellä,sekasotkua siis.
Englantia ymmärtää myös hyvin muttei osaa sitä puhua,on oppinut koska puhumme lapsen isän kanssa englantia keskenämme.
Me ollaan viime aikoina aika paljon mietitty kaksikielisyyden merkitystä perheessämme. Isän kieltä tyttö kuulee niin paljon suomea vähemmän, että olisi ihan luonnollista, jos se jäisi suomea heikommaksi, joiltain osin ainakin. Toivomme, ettei niin kävisi, mutta mahdollistahan se on. Esim. koulukielessä ei ole valinnanvaraa.
Mutta asiaa voi ajatella muultakin kuin lapsen kannalta. Toivomme, että tyttömme oppisi isän kieltä sen verran, että ymmärtäisi, mitä isä hänelle puhuu, vaikkei ehkä oppisi puhetta tuottamaan niin vivahteikkaasti tai kirjoittamaan isän kieltä kovinkaan hyvin. Tämä siksi, että isälle on tärkeää voida ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan omalla kielellään omalle lapselleen. Vaikka eihän sekään ihan poissuljettu ajatus ole, että jossain vaiheessa asuisimme isän kotimaassa, jolloin kielitaidosta olisi muutakin hyötyä.
Meillä siis lapsi puhuu molempia kieliä, suomea ja espanjaa, yhtä hyvin. Olemme asuneet vuoden verran Suomessa, eli puhuminen on alkanut täällä. On esp. kielisessä päiväkodissa ja ilman sitä puhuisi kyllä huomattavasti heikommin espanjaa. Silloin jäisi vain isänsä kanssa puhumisen varaan. Kun päiväkoti oli kiinni heinäkuussa, ja lapsi hoidossa isovanhemmillaan, huomasimme selvästi, että espanja huononi. Ja vastaavasti parani jo eka viikon aikana päiväkodin aloittamisen jälkeen! Eihän se kielitaito varmaan hävinnyt siinä ajassa, mutta halu puhua ja kyky selittää asioita. Suomessa kun asuu, niin suomi tulee joka tapauksessa hyvin vahvana joka puolelta.
Kotona on molemmilla kielillä kirjoja sekä DVD:tä. Lapsi kyllä jostain syystä ottaa mieluummin suomenkielisen kirjan ja katsoo esp. kielistä DVD:tä...
Tämä nyt taisi olla vähän asian vierestä, mutta lohduttelisin, että jokainen ajallaan. Varmaan oppii puhumaan, kehitys on niin yksilöllistä. Ja tuo kaksikielisyys siis voi hidastaa kehitystä (joskaan ei sitä aina tee).
on kans.väl. kulttuurikeskuksessa Caisassa, Mikonkadulla Hesassa. Lauantaisin klo 14-16 esp.kielinen kerho lapsille, opettaja on meksikolainen ja toimii lastentarhanopettajana muunakin aikana.
Oletko vienyt lastasi tuonne Caisassa toimivaan kerhoon? Mitä siellä tehdään ja minkäikäisille se on tarkoitettu? Tämä Club Gabriela Mistaral on eri kerho, sillä sain sieltä juuri sähköpostia ja osoite on 2. Linja ja aika lauantaisin klo 15.
Asociacíon de Países Amigos ¿ Ystävyyskansat ry järjestää espanjan-kielisen lastenkerhon lauantaisin. Kerho tarjoaa lapsille mielekkään ympäristön oppia espanjankieltä tai ylläpitää kielitaitoaan. Espanjan-kielisen opettajan johdolla kerhossa luetaan, lauletaan, leikitään, askarrellaan ja tehdään kaikkea muutakin kivaa ¿ saatetaanpa joskus jopa vaihtaa maisemaa ja lähteä käymään vaikkapa museossa.
LAUANTAISIN 03.09.2005 alkaen klo 14-16
Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa
Mikonkatu 17 C
hän on esp. kielisessä päiväkodissa arkisin joten ei tarvitse enää " extraa" kielen suhteen. Tuo kerhohan on maksullinen.
...suomea siis, ihan voisiko sanoa lähes täydellisesti, mutta kakkoskieltään eli kreikkaa vähän heikommin. Sanoo verbin taivutuksia väärin ja puolet lauseesta aina suomeksi :-)