Päiväkodeissa töissä hoitajia, jotka kohtelevat lapsia huonosti
Luulisi että koulutus toisi edes jotain avuja ihmiselle, mutta ei. Tunnen lastenhoitajia, jotka antavat ainakin omille lapsilleen luunappeja (siitä huolimatta, että ovat laissa kiellettyä ja vaikuttavat negatiivisesti lapsen turvallisuuden tunteeseen) sekä hoitajia, jotka puhuvat lapsille järjestäen rumasti ja asiattomasti, pahin jopa halveksii avoimesti tyttöjä.
Lapset eivät aina saa päiväkodissa kovinkaan laadukasta hoivaa ja kohtelua.
Kommentit (35)
näiden "vaan töissä olevien" hoitsujen hoidokkeja ollenkaan, niin en voi olla ihmettelemättä, miten kukaan suostuu tuollaiseen?
Olen entistä onnellisempi niistä uhrauksista, joita olen tehnyt kouluttautumiseni eteen. Teen työtä, josta nautin. Itse asiassa tekisin tätä samaa hommaa vaikka siitä ei kukaan maksaisikaan. Mulle olisi painajainen tehdä jotain vaan rahan takia. Ei ihme, että monet täälläkin kirjoittelevat ovat niin uskomattoman pahantahtoisia ja katkeria. Eihän ihminen voi edes olla onnellinen "leipäpappina" ja saada tyydytystä siitä, ettei vaan tee töissään mitään ylimääräistä, sellaista mitä ei ole erikseen tilinauhassa hinnoiteltu!
näiden "vaan töissä olevien" hoitsujen hoidokkeja ollenkaan, niin en voi olla ihmettelemättä, miten kukaan suostuu tuollaiseen? Olen entistä onnellisempi niistä uhrauksista, joita olen tehnyt kouluttautumiseni eteen. Teen työtä, josta nautin. Itse asiassa tekisin tätä samaa hommaa vaikka siitä ei kukaan maksaisikaan. Mulle olisi painajainen tehdä jotain vaan rahan takia. Ei ihme, että monet täälläkin kirjoittelevat ovat niin uskomattoman pahantahtoisia ja katkeria. Eihän ihminen voi edes olla onnellinen "leipäpappina" ja saada tyydytystä siitä, ettei vaan tee töissään mitään ylimääräistä, sellaista mitä ei ole erikseen tilinauhassa hinnoiteltu!
sitä vaan ajautuu jollekin alalle esim. sairastumisen tai rahattomuuden vuoksi ja on luullut pitävänsä jostain työstä mistä ei pidäkään, eikä voi heti ryhtyä kouluttautumaan viideksi vuodeksi koska pitää maksaa lainaa ja ruoka, tai ei pääse sille haluamalleen alalle..jos vaikka 50- vuotiaana alkaa inhota hoitotyötä niin eipä ole paljon vaihoehtoja.
ja siksi en myöskään lähde sille alalle.
Uskon, että on paljon sellaisia hoitajia, jotka kohtelevat lapsia miten sattuu. Näkeehän noita kurttunaamoja tuolla päiväkodeissa. Tullu vietyä ja haettua niistä omia lapsia jo 17 vuoden ajan.
Oikeesti olen ihan kypsä päiväkotitouhuihin, mut minkäs teet, kun omat lapset on ihania ja jossain vaiheessa on aina kuitenkin töihinkin pitäny palata ja alkanu se hoidossa kuskaaminen.
Ei lastenhoidon tarvitsekaan olla kutsumustyö ja tietysti siitä pitäisi saada parempaa palkkaa mitä siitä tällä hetkellä saa.
Silti minusta hoitajien pitäisi kohdella lapsia hyvin ja osoittaa heille lämpöä ja välittämistä, sillä pienille lapsille se on tasapainoisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Lapsella pitää olla turvallinen olo päivähoidossa ja tunne, että hänestä pidetään.
Huono lasta mitätöivä tai kylmästi kohteleva hoitaja voi vahingoittaa lapsen kehitystä, siksikin minusta hoitajilta pitää voida odottaa ihmismäistä ja ammattimaista suhtautumista lapsiin!
Tai sitten sen pitäisi olla alanvaihdon paikka.
ap
moni ajautuu lähihoitajaksi pakosta, kun ei muuhunkaan "pysty" tai jaksa opiskella tms. Arvostan kaikkia heitä silti! Olen kyllä nähnyt monenlaista sitruunaa tuolla tarhoissa sekä pph:ssa. Ei tod.ole aina kiva ollut jättää lapsia sinne, mutta pakko käydä töissä.
kun ei edes itse viitsi hoitaa sitä esikoistaan. Se nyt kai on aivan sama sitten, miten niitä virikelapsia kohdellaan jos äidit ei itse viitsi niiden kanssa viettää aikaa.
jos et itse jaksa lastasi kuinka voit olettaa jonkun toisen jaksavan.
Joka alalla on niitäkin työntekijöitä jotka ei niin työstään pidä tai tekevät sen vasemmalla kädellä.
Ja mitä sitten? Päiväkotihoito on laitoshoitoa. Se joka sen lapselleen valitsee, toivottavasti ymmärtää mistä oikeasti on kyse.
(ja muuten se mitä työntekijät tekevät vapaa-ajallaan, sillä ei ole mitään merkitystä työn kannalta)
Ei ole hyväksyttävää, mutta ihan turhaa syyllistää nyt yhtä ryhmää vain.
Terv. PÅRVÅÅ
on sitä, että muutaman vuosikymmenen oltuaan jossain muussa ammatissa kuin hoitamassa lapsia, aletaan esim. työttömiä kouluttamaan lähihoitajiksi joista osa suuuntautuu lapsiin ja nuoriin ja on sitten päiväkodeissa lastenhoitajina.
Motivaatioita ei ihan kaikilla ol ja koulutus on aika heppoinen, koska lähijoitajan koulutuksessa otetaan opittavaksi muutakin kuin lastenhoitoa.
Ennen lastenhoitajakoulutksessa opeteltiin kaikkea mikä kuului lapseen, vuosi opiskelua ja harjoittelua.
Olen omassa työpaikassani antanut palautetta sellaisille hoitajille jotka eivät ole asiallisesti suhtautuvia lapsiin, silleen yruiíttänyt omalla olemisellani ja teoillani näyttää jos on tarve. Mutta jos ei ala mennä perille lapsen kunnioitus ym. niin olen antanut asian eteen päin...minä en ole mukan sellaisessa, jossa lapsilla on huonot oltavat.
Me hoitajat olemme lapsia varten, saamme palkkaa, ja palkan eteen tällaisessa ammatissa kuuluu paljon muutakin kuin kellonaikaiset rutiinitoimet.
Näiden kellonaikojen välillä on paljon hasteellista ajankulua -lasten parissa.
Lapset oavt "eläväisiä" halukkaita oppimaan, leikkimään...
Päivähoito on myös asiakaspalvelua, vanhemmat jopa maksavat eikä se monelle perheelle ole pikku summa jos tulot ovat pienet.
Kannattaa vaatia asiallisuutta, kannattaa vaatia että vaikka mitä hoitaja ajattelisi kestäkin lapsesta, niin kuitenkin työssään hoitaja kuuluu kohdella kaikkia tasaveroisesti, eikä esim. vanhempien varallisuuden ja ammatin mukaan.
Ennen opiskeltiin lto:ksi 2 vuotta. Sinne meni vaikka minkälaista porukkaa lyhyen koulutuksen toivossa opiskelemaan. Kyllä nykyisillä lähihoitajilla on enemmän motivaatiota. Ei kukaan lähde kolmeksi vuodeksi opiskelemaan ihan huvin vuoksi.
Mä saan peruspalkan ja teen tasan perusjutut töitä. Jos työnantaja odottaa enemmän niin maksakoot enemmän. Siihen en kaipaa vastavalmistuneita besserwissereitä kyyläämään teenkö työni hänen mielestään oikein ja hyvin. Riittää kun itse ja pomo olemme sitä mieltä. Mä teen työtäni rahan takia, en asiakaspalvelun takia.
7. (kolmen vuoden koulutuksella)
Mä saan peruspalkan ja teen tasan perusjutut töitä. Jos työnantaja odottaa enemmän niin maksakoot enemmän. Siihen en kaipaa vastavalmistuneita besserwissereitä kyyläämään teenkö työni hänen mielestään oikein ja hyvin. Riittää kun itse ja pomo olemme sitä mieltä. Mä teen työtäni rahan takia, en asiakaspalvelun takia. 7. (kolmen vuoden koulutuksella)
Olen lukenut ammatin, saanut työpaikan eli myynyt 38h 15 minuuttia viikossa vapaa-aikaani kunnalle. Kunta maksaa tästä tietyin ehdoin tietyn palkan. Minä täytän ne ehdot tekemällä perushommat. Istun joka ikisen palaverin, kehtyskeskustelun, tiimi-illna ja ihan mitä vaan pitää. Osallistun ja keskustelen. Mutta, mitään ylimääräistä en tee, enkä pidä siitä että mulle tullaan sanomaan miten mun työt pitää hoitaa.
Miksi on väärin tehdä töitä päiväkodissa rahan takia. Miksi se on oikeutettua vain tehtaassa liukuhihnalla? Vai tuliko järkytyksenä että olen vain "leipäpappi".
7.
Niin lastenhoitajat kuin opettajatkin ovat mielestäni "kutsumusammatissa". On kuitenkin myös ihmisiä, jotka tekevät töitä kyseisillä aloilla ihan vain siksi, että siitä saa palkkaa. Ikävää, mutta niinhän se on ihan joka alalla. Ei jokainen kaupan kassakaan aina hymyile ja ole avulias, vaikka se periaatteessa työhön kuuluisikin.
Se taas sitten, miten työntekijät omat lapsensa kasvattavat ei ole muiden asia, ellei sitten lasta pahoinpidellä niin, että asiasta pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus. Oman lapsensa oikeuksia on tietenkin jokaisella oikeus ja velvollisuus valvoa. On olemassa myös hankalia vanhempia, jotka vaativat lapsilleen erityiskohtelua. Kaikkien vanhempien kaikkia oikkuja ei kuitenkaan hoitopaikoissa (tai kouluissakaan) pystytä toteuttamaan. Kaikkia lapsia tulisi kohdella tasa-arvoisesti ja siihen pitäisi myös lapsia pienestä pitäen opettaa.
kuinka kehtaat edes vaatia sitä. Se on työ. Et varmaan itsekkään tee työtäsi kutsumuksesta vaan palkan vuoksi. Saadaksesi leivän pöytään. Mitä ikävää siinä on.
kun ei edes itse viitsi hoitaa sitä esikoistaan.
Se nyt kai on aivan sama sitten, miten niitä virikelapsia kohdellaan jos äidit ei itse viitsi niiden kanssa viettää aikaa.
Olisihan se tietty ihanaa, jos jokainen tekisi vain sitä työtä mitä haluaa. Tervemenoa UtopicLandiaan.
Minä olen myös ollut päiväkodissa töissä muutamia vuosia - ja tasan juuri siksi, että silloin en muuta työtä saanut.
Aloitin lastenhoitohommat jo 16-vuotiaana pienellä paikkakunnalla, jossa sitten päädyin niihin hommiin ihan virallisestikin. En todellakaan ole lapsirakas, mutta töitä oli tehtävä.
Muutaman sekalaisen vuoden jälkeen pääsin vihdoin kouluttautumaan haluamalleni alalle ja vasta nyt olen työssä, josta pidän ja joka on kutsumusalani. Kaikilla ei käy näin - syystä tai toisesta.
Yllättävän naivia porukkaa tosiaan! Hoitaja voi olla hyvä työssään ilman kutsumustakin.