finnairin lentoemäntäkurssi?
onko täällä yhtään pienen lapsen äitiä joka olisi hakenut, tai aikoo hakea finnairin lentoemäntäkoulutukseen? meillä poika olisi kurssien alkamisen aikaan 1v3kk ja jännittää vähän.. millaisella fiiliksellä muut. en vaan voinut missata tätä tilaisuutta kun sitä ei taas tiedä milloin seuraavan kerran haetaan, unelma-ammatista on kyse =)
Kommentit (113)
Mä en saanut koskaan otettua yhteyttä sinne psykologifirmaan...Se vaan jotenkin jäi.
Olin puheissa Finskin edustajan kanssa ja se sanoi etteivät voi suoraan luvata mulle paikkaa seuraavalla kurssilla,mutta jos vaan pääsen haastatteluvaiheeseen asti,ei mun tarvi käydä muita osioita enää uudelleen,haluavat vaan varmistaa mun motivaation olevan silloin vielä tallella
Jännä muuten,että olivat sitä mieltä Uppis,että sulla olisi liian nuori lapsi.Munkin pikkumies oli kuitenkin haastatteluvaiheessa vain vähän vanhempi,10kk.No,ymmärrä nyt sitten aina niitä...?
Mä keskityn tässä nyt vaan raskauteen ja palailen vanhaan työhön takaisin hetkeksi ennen äitiyslomaa.
Kertoilkaa ihmeessä kuulumisia tämänkin jälkeen!!!
Heips!
Haluaisin teiltä asiasta enemmän tietäviltä kysyä lentoemännän ammatista. Poikani on vielä niin pieni (3kk) etten vielä töihin tai kurssille lähde, mutta ammatti kiinnostaa minua. Paljonko palkka suurinpiirtein on? Entä mites harrastukset? Voiko esim työpaikalle ilmoittaa että tiettynä päivänä esim illalla ei ole mahdollisuutta olla töissä?
Olen opiskellut kieliä yliopistossa ja muutenkin aika hyvin täytän " vaaditut ominaisuudet" . Työn epäsäännöllisyys kyllä vähän mietityttää..
Kiitos vastauksista jo etukäteen!!! Ja onnea kurssille päässeille!! :)
Tästä ei nyt varmastikaan suurta apua ole, mutta yritän silti jotakin vastailla.
Tämä ammatti (ja ala) on sellainen, että minkäänlaisia kaikkia kattavia yleistyksiä on melkein mahdotonta sanoa - kaikki on niin lentoyhtiö kohtaista. Tietyt toimintamallit ovat samanlaisia (mm. turvallisuuden maksimoimiseen liittyvät toimintamallit ovat tälläisiä), mutta paljon on asioita joilla myöskin erotutaan toisista alan yhtiöistä. Palkkaus on esimerkiksi sellainen asia, joka vaihtelee kohteista, lennon ajankohdista, peruspalkoista ja kaikenlaisista lisistä (mm. päivärahat) riippuen - vaihtelua ja hajontaa on suuresti, ja kaikki tosiaankin on riippuvaista siitä millaista " työpäivää" olet tehnyt. Minun ymmärtääkseni meillä Blue1:llä on mahdollisuus myöskin tehdä pienempiä tuntimääriä (jos on esimerkiksi pieniä lapsia kotona tms. muu syy) vakituisena. Palkkaus määräytyy sen mukaan millaisia lentoja on ollut (koska erilaisten lisien osuus palkasta on niin suuri). Työvuorojen jakaminen perustuu tasapuolisuuteen, eli kaikki tekevät kaikkea =0) - iltaa, yötä, aamua ja päivää ja kaikkia päiviä viikossa. Toki päiviä voi ja saakin toivoa vapaaksi (hyvissä ajoin etukäteen), mutta säännöllistä harrastusta on kyllä hankalaa tällä alalla ylläpitää. Se on tämän työn luonne ;0).
Vaihtuvuus ja vaihtuvat olosuhteet ovat tämän työn (ja alan) avainsanoja - ja enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ne jotka siitä nauttivat, soveltuvat alalle, mutta sellainen joka kaipaa pysyvyyttä mm. tietyn työporukan (tai paikan) suhteen, saattaa kokea tällä alalla turvattomuuden tunteita.
Itselläni on hyvin vahvasti sellainen olo, että " olen tullut kotiin" tämän alan parissa ja lentokentän läheisyydessä =0D... innolla odotan tulevia työtehtäviä. Toivotan onnea pyrkimyksissänne =0), tämä on addiktoiva ala niille jotka tämän parissa viihtyvät ;0) - meillekin on monesti jo kurssin aikana sanottu, että " tervetuloa alalle, nyt kun olette kerran tänne löytäneet, niin ette täältä enää pois lähde" =0D - ja niinhän se taitaa ollakin! Työkavereita löytyy monelta eri alalta - ja monenlaista erilaista osaamista tarvitaan, tästä sopasta muodostuu mukava työporukka =0).
Viestistäsi oli minulle paljon apua. :) Minun täytyy nyt tosissani ruveta miettimään, että sopiiko tuo epäsäännöllisyys ja olosuhteiden ja työtovereiden vaihtelevuus minulle.
Minulla on tosiaan yksi rakas harrastuskin, enkä millään haluaisi jättää sitä pois. Vaikka kai sitä kaikkeen sitten sopeutuu, vaikka siihenkin, että harrastaa sitten harvemmin.
Mutta siis kiitos vielä kerran ja paljon onnea lentoemännän urallesi upponalle2! Hienoa, että löytänyt itsellesi sopivan ammatin!! :)
Itse olen myös miettinyt lentoemännän ammattia yliopiston jälkeen. Joku kyseli palkasta ja luin että alkupalkka lisineen on vajaa 1 400 euroa, 20 vuoden jälkeen vajaa 3 000 euroa. Kokonaispalkasta noin 40 pros. koostuu erilaisista lisistä. Sivut joilta tuon löysin oli http://www.palkkatyolainen.fi/pt2002/pt0206/p020702-l4.html. Palkka ei ole siis hirveän suuri. Mutta muita etuja kyllä on. :)
eli hakiko kukaan nyt toista kertaa? vkolla 2 tulee vastaukset niille jotka pääsevät eteenpäin, onko kukaan kuullut vielä mitään?
itse varovaisen toiveikkaana odotan vielä.
ja vielä kysymys blue1:lle, onko lentoyhtiöllä pituusrajoitusta pääsyvaatimuksissa? varmistelen tässä plan B:tä
marie
http://www.selector.fi/seeker/tp.php?klient_id=38698&tp_id=110
tuolta löytyy kaikki hakuehdot.
Mulla haastattelu ja soveltuvuuskoe takana ja taitaakin olla niin että koko prosessin stressaavin vaihe on edessä.
Kielitestaus olikin helpompi kuin etukäteen oletin, mutta täytyy myöntää että ilman ruotsin preppausta olisin ollut aika hiljaista tyttöä.
Miten Meerulin odotus etenee? Entä mitä Uppikselle kuuluu?
Ilmoitelkaa myös muut.
Viikonjatkoja!
Hain nyt lentoemäntä-kurssille finnairille myös, hain ekaa kertaa, olen 1-vuotiaan tytön kanssa vielä kotona.. Asiakaspalvelusta on kokemusta paljon ja kielitaidot hallussa, olen myös -81.
Vielä ei ole kuulunut mitään, apuva. Viikko 2 on kohta ohi! Hirveää odotusta :( Kerrothan heti jos kuulet jotain :)
Nyt on haastattelut ohi.Kaks viikkoa sitten oli haastattelu ja viikko sitten psykologiset testit. Tänään Finnairilta soitettiin ja kerrottiin, että minut on valittu 1.12 alkavalle kurssille. Nyt olen ihan ihan ihmeissäni, että mitä teen..
Olin jotenkin varautunut, että jos pääsen, niin pääsen kurssille, joka alkaa vasta ensi vuoden puolella. Nyt minulla on huomiseen asti aikaa miettiä, että menenkö sille kurssille vai siirränkö sen ensi vuoden puolelle alkaviin kursseihin.
Ongelmana on se, että minulla on tällä hetkellä 7 kk lapsi ja nyt kuukauden päästä (hän olisi 8 kk) pitäisi jättää hänet ja mennä työelämään takaisin. Olihan tämä tiedossa, mutta olin niin varautunut ensi vuoden puolella alkavaan kurssiin, että meni aivan pasmat sekaisin...
Sieltä sanottiin, että nämä kaksi ensimmäistä kurssia ovat sellaisia, että niille osallistuvilta vaaditaan sitoutumista töihin menoon heti kurssin jälkeen ja sitten taas muille kursseille ei heti pystytä varmaksi lupaamaan töitä. Tämä seikka puoltaisi menoa tälle kurssille, mutta olisi kyllä ihana olla vielä lapsen kanssa muutama kuukausi kotona.
Jos minä lähden nyt töihin (tai siis kurssin kautta töihin), niin mies jäisi kotiin lapsen kanssa, että siinä mielessä aivan turvallisin mielin voisin hänet jättää isälle. Mutta silti suru puserossa, haluaisin niin itse olla lapsen kasvua seuraamassa..
On tämä kummaa, tätä on odottanut vaikka kuinka ja kauan ja nyt kun tuli varmistus, että kurssille pääsen, niin nyt kaikki tuntuukin niin vaikealta.. Kääk! Ja huomiseen asti ainoastaan miettimisaikaa!!!! Huh, ei taida nukkumisesta ensi yönä mitään..
Miten teillä muilla, joilla haastattelut oli vasta nyt lokakuussa?? Ja minkä ikäisiä lapsia teillä olikaan ja millä mielellä heidän suhteen??Please kertokaa mielipiteitä!!
Tsemppiä kaikille!!
Mä edelleen odotan..
Hirveän vaikea neuvoa tai antaa vinkkejä, mutta jos ajattelisin itseäni sun tilanteeseen niin lähtisin kyllä kurssille. Ettei sitten myöhemmin harmittaisi. Mä muistutan itseäni välillä siitä että meillä tosiaan täällä Suomessa on onnellisen pitkät vanhempainvapaat muihin maihin verrattuna ja miehesihän jäisi kotiin. Työelämään paluu on varmasti " hankala" missä vaiheessa tahansa.
Minun lapsukaiseni on hiukan reilun vuoden ikäinen.
Hyvät yöt!
Mitä enemmän mä mietin, niin sitä varmemmaksi tulee päätös, että mies jää lapsen kanssa kotiin ja minä menen kurssille. Vaikeetahan se tulee olemaan, mutta kuten sanoit, vaikeeta se varmasti on, tapahtuu se " ero" missä vaiheessa tahansa..
Huomenna soittelen Finskille ja kerron päätökseni. Ellen nyt ihan mieltäni pyörrä yhdessä yössä =)
Mies on ihan innoissaan jäämässä kotiin. Varmasti menee hyvin, saavat isä ja poika tutustua paremmin toisiinsa.
Kiitos kannustuksesta! Toivottavasti nähdään kurssilla tai töissä =)
Kiitos paljon Miukkikselle ja Meerulille tuesta ja kannustuksesta =0), kyllä tämä tästä päivä päivältä helpottaa - muita juttuja tulee, ja aivan kuten mariellekin sanoin, sanoisin nyt samat sanat itselleni ;0); " jos tämä työ todella kiinnostaa, kannattaa hakeutua uudestaan" .
Soittelin palautetta Finnairin rekrytoinnista ja psykologilta; ja Finnairin edustajalta kuulin, että heidän syynsä oli ollut se, että minulla on niin pieniä lapsia (kuopus haastatteluhetkellä 8 kk) ja myöskin motivaationi oli asetettu kyseenalaiseksi. He eivät siis olleet täysin vakuuttuneita siitä, että juuri tätä halusin ja juuri tällä hetkellä.
Psykologin lausunnossa tuli hyvin esille se mikä minussa on olennaista, mutta myöskin yksi (osittainen) väärinymmärrys - joka saattoi vaikuttaa myöskin paikan saamiseen kurssilta (Finskin edustaja ei lähtenyt ollenkaan palautteessaan arvioimaan tuon lausunnon tuloksia).
Molemmat kehottivat hakemaan uudestaan uudessa haussa sitten tulevaisuudessa =0).
ONNEA ja TSEMPPIÄ (<-- rutkasti varsinkin tuota viimeistä!) kaikille vielä haastatteluihin, soveltuvuuskokeisiin ja kurssille pääsemiseksi! Olen täällä (vahvasti) hengessä mukana, ja käyn välillä kurkkaamassa teidän kuulumisianne =0)!