Lue keskustelun säännöt.
Psykologin mielestä lapsen täytyy ymmärtää, jos isä
09.06.2010 |
ei pääse esim. katsomaan esitystä kun on niin juovuksissa? Siis häh???
Minulla on nyt 12v lapsi ja olemme eronneet lapseni isän kanssa pojan ollessa 3v, koska alkoholi oli tärkeämpi kun poika ja minä. Isä on vaihtelevasti osallistunut poikansa elämään, jos on selvä niin on erittäin osallistuva isä, mutta kun iskee putki päälle niin voi mennä kuukausia ennen kun isää näkyy tai sitten saa kuulla, että on sairaalassa kun terveys ei kestänytkään juomista ja että hengenlähtö on lähellä. Tällaista tämä on ollut nämä vuodet eron jälkeen ja aina sattuu kun poika joutuu pettymään kun isä pettää lupauksia kun alkoholi menee pojan edelle.
Kävimme ensimmäisen kerran psykologilla, nämä käynnit sai alkunsa kun poikani oli vielä vuosi sitten koulukiusattu, mutta näitä aikoja saa niin harvoin, että tilanne on ehtinyt jo "itsestään" (uuden opettajan ansiosta) muuttua niin, ettei poika ole enää koulukiusattu vaan hällä on kavereita ja menee mielellään kouluun.
Menimme kuitenkin käymään psykologilla ja kun tuli puhetta pojan isän viimeisimmästä tempauksesta, niin psykologi sanoi, että pojan täytyy ymmärtää isäänsä.
Tuo viimeisin tempaus oli siis, että isä lupasi tulla poikansa luokan näytökseen, jossa kaikilla oli joku rooli. Sitten kun kyseinen päivä koitti ei isää näkynyt näytöksessä eikä vastannut puhelimeen kun poika yritti soittaa ja muistuttaa näytelmästä. Näytelmän jälkeen myöhemmin illalla poika soitti vielä isälleen ja sillon tämä vastasi ja syy miksei tullut näytökseen oli, että hän oli niin juovuksissa.
Siis miksi pojan pitäis ymmärtää isäänsä eikä saisi syyttää isää siitä, että tämä taas petti pojan luottamuksen ja aiheutti pettymyksen? En ymmärrä. Psykologi sanoi, ettei se kuulemma ole isän vika, no kenenköhän vika. Tuskin se alkoholi itsestään ihmisen suuhun menee ja tuskin kukaan sitä väkisin sinne kaataa!
Kommentit (40)
Mun mielestä poikasi ei tarvitse ymmärtää isän käytöstä. Ainkaan vielä ja milloinkaan sitä ei tarvitse hyväksyä. Mula on alkoholisti isä ja typerin neuvo mikä voi olla on, että pitäis vaan tyynesti hyväksyä asia. Kun ei sitä voi. Mulla isän juominen eli lupausten pettäminen aiheuttaa edelleen niin valtavan vihan, että välillä itsekin pelästy sitä tunnetta. Mun on pakko päästä silloin jotain tosi fyysistä, mihin saan purettua sen vihani, mutta en kyllä ainakaan pysty tukahduttamaan vihaa.
Sun lapsi on jo niin iso, että varmasti ymmärtää, kun selität tuon juomisen. Ei hänenkään isänsä sitä todennäköisesti ilkeyttään tee, mutta kaikki ne negatiiviset tunteet, jotka pojalle siitä tulee ovat täysin oikeutettuja. Sitä paitsi lapselle pitää antaa oikeus kaikkiin tunteisiin.
En osaa antaa mitään kunnon neuvoja, sillä yksi elämän turhauttavimmista asioista on elää alkoholistin lähellä. Päihderiippuvainen ihminen on aina riippuvainen, häneen ei pysty ikinä luottamaan ja vaikka pystyisi tämänkin asianhyväksymään, tuntuu se lupausten pettäminen joka kerta todella pahalta.
Toivottavasti löydätte jonkin keinon, miten sitä vihaa ja pahaa oloa pystyy kanavoimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja on ihan hyväksi lapsellekin mieltää, että kyse on sairaudesta, ei isän ilkeydestä tai välinpitämättömyydestä, vaikka se siltä usein tuntuukin. Isä voi silti rakastaa poikaansa, vaikka käyttäytyy sairautensa takia näin. Lapselle on myös hyvä tehdä selväksi, että sairaus ei ole pojan syytä ja että hän ei voi isäänsä parantaa. Ainoa asia, johon poika voi vaikuttaa, on hänen oma suhtautumisensa asiaan ja jatkuva viha ja katkeruus ei auta pitkän päälle. Tilanne pitäisi pystyä hyväksymään sellaisena kuin se on, vaikka se ei ole helppoa, oman mielenterveyden ja -rauhan takia.
että ymmärtäminen tarkoittaa, ettei laske isän varaan mitään, ymmärtää olevansa erillinen olento isästään eikä siten vastuussa hänen mokistaan ja ymmärtää että isällä on sairaus.
Mulla vähän sama tausta, meillä ongelma lakaistiin maton alle tällä ymmärtämisellä, ja juojan mielessä siitä tuli sama asia kuin hyväksyminen. Se joka ei "ymmärtänyt", oli tiukkapipoinen yliherkkä nalkuttaja, yleensä nainen, jota yritettiin siedättämällä pakottaa "ymmärtämään" tämä normaali tapa.
http://www.al-anon.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=nuorille
VOisiko poikasi saada apua sieltä? Itse olen Al anonin avulla oppinut jollain tavalla hyväksymään isäni alkoholismin.
t. 4
Sulla on selvästi oma prosessi kesken kun se aiheuttaa noin voimakasta vihaa.
On eri asia tukahduttaa tunteet tai päästää ne menemään kokonaan läpi, ilman, että antaa niiden koskettaa itseään. Jälkimmäistä varten täytyy lopettaa toivominen, syyllistäminen, katkeruus jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkoholismi tekee ihmisestä epäluotettavan, eikä sitä mielestäni pidä erityisesti ymmärtää tai hyväksyä. Se vaan pitää opetella, ettei toivo liikoja niin ei pääse pettymäänkään. Alkoholistin lapsi oppii kyllä siihen että mikään lupaus ei pidä ja toiseen ei voi luottaa.
että alkoholismi on sairaus jne. Tämän poika ymmärtää, mutta silti aina kun isä pettää lupauksensa ja alkoholi menee pojan edelle niin se on hänelle todella suuri pettymys. Keskustelemme tästä kyllä aina ja viimeisimmän keskustelun jälkeen minulla meinas tulla itku kun poika sanoi, että minuun hän on voinut aina luottaa.
Poikani siis kyllä tietää, että isänsä voi luvata ja pettää lupauksensa, mutta miksi hänen pitäisi padota tunteensa? Siis kun se pettymys tulee esille sinä iltana/päivänä ja siitä keskustellaan ja parin päivän päästä kaikki on taas ihan ok. Nyt on oppinut ehkä jopa paremmin pääsemään yli pettymyksistä kun pojalla on koulussa kavereita ja näkevät myös vapaa-ajalla ja näin pojalla on muutakin tekemistä. Vielä reilu vuosi sitten pojalla ei ollut kavereita ja kouluun ei olisi halunnut mennä jne.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tosi vaikea löytää asiansa osaava psykologi.
Minunkin eräs entinen kiusaajani on opiskellut nyt psykologiksi. Että kyllä niistä löytyy jos jonkinlaista suhaajaa. Jos tuntuu että psykologi ei ole ajantasalla, vaihtakaa!
on ihan luonnollista ja hyväksyttyä tuntea vihaa ja pettymystä, mutta samalla pitäisi pystyä ymmärtämään, että tämä asia ei ole minun päätettävissä ja korjattavissa. Ei se ole helppoa edes aikuiselle, saati sitten 12-vuotiaalle!
t. 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ymmärtäminen on eri asia kuin hyväksyminen tai oikeana pitäminen. Pojan pitää ymmärtää, että isä on juoppo. Tältä tiedolta ja ymmärrykseltä poikaa ei voi suojella, vaan itse asiassa se tieto suojaa häntä monelta pettymykseltä ja traumalta tulevaisuudessa. Tietämällä, että isä on juoppo eikä pysty olemaan juomatta, poika pystyy etukäteen valmistautumaan siihen, että ne lupaukset pettävät taas - ja samoin myös siihen, että joku kerta isä kuolee. Näin hän ei joka kerta kärsi samoja pettymyksiä uudelleen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pojan pitäisi omaksua isänsä sairaus ja pitää viinaa tärkeämpänä kuin nyt vaikkapa itseään. Hänen ei myöskään pidä hyväksyä sitä, että isällä näin on. Hänen pitää vain ymmärtää, että näin on, siitä huolimatta että se on tosi huono asiaintila. Mutta mitään muutakaan hän ei sille voi, etkä voi sinäkään eikä se psykologikaan. Se, kenen syy mikään on, on ihan turha pohdinta, lapsi pääsee vähimmällä kun vain ottaa tosiasiat annettuina: Juoppo on juoppo, teette te mitä tahansa.
Sulle ehkä parempi sana olisi "tajuta", se on slangikielellä sama kuin mitä ymmärtäminen tarkoittaa spykologille.
että alkoholismi on sairaus jne. Tämän poika ymmärtää, mutta silti aina kun isä pettää lupauksensa ja alkoholi menee pojan edelle niin se on hänelle todella suuri pettymys. Keskustelemme tästä kyllä aina ja viimeisimmän keskustelun jälkeen minulla meinas tulla itku kun poika sanoi, että minuun hän on voinut aina luottaa.
Poikani siis kyllä tietää, että isänsä voi luvata ja pettää lupauksensa, mutta miksi hänen pitäisi padota tunteensa? Siis kun se pettymys tulee esille sinä iltana/päivänä ja siitä keskustellaan ja parin päivän päästä kaikki on taas ihan ok. Nyt on oppinut ehkä jopa paremmin pääsemään yli pettymyksistä kun pojalla on koulussa kavereita ja näkevät myös vapaa-ajalla ja näin pojalla on muutakin tekemistä. Vielä reilu vuosi sitten pojalla ei ollut kavereita ja kouluun ei olisi halunnut mennä jne.
ap
EI hänen pidä padota tunteitaan, mutta sitten kun hän ymmärtää, mistä on kyse, hän ei enää odota isältään sellaista, mihin tämä ei kuitenkaan pysty: jos sitten sattuu, että isä ilmaantuu paikalle ja pitää lupauksensa niin se on iloinen yllätys, mutta kun niin ei tapahdu, se ei enää satuta lasta, joka on osannut sitä odottaakin. TÄmä on käytännön versio siitä vanhasta sanonnasta, joka kuuluu että "pessimisti ei pety". Alkoholistin suhteen kannattaa aina olla pessimisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ennekin havainnut, että täysin turha ammattiryhmä vaikuttaa olevan. Kuka tahansa voisi laukoa tuollaisia mielipiteitä ja ohjeita. Tämä taas sitä suomalaisten tyypillistä miesten holhoamista; aika miestä pitää aina ymmärää ja höösätä, olkoon kyse alkoholismsita, tunnekylmyydestä, väkivallasta jne.
ja auttaa sitä kautta juomista. Mutta on aivan eriasia hyväksyä sairaus, jota ei itse pysty muuttamaan ja parantamaan.
Olen ennekin havainnut, että täysin turha ammattiryhmä vaikuttaa olevan. Kuka tahansa voisi laukoa tuollaisia mielipiteitä ja ohjeita. Tämä taas sitä suomalaisten tyypillistä miesten holhoamista; aika miestä pitää aina ymmärää ja höösätä, olkoon kyse alkoholismsita, tunnekylmyydestä, väkivallasta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkoholismi on yksi muoto olla narkkari, riippuvainen jostakin aineesta.
vai onko heroinistikin sairas, ja sairastaa huumeriippuvuutta?
alkoholismin kuittaaminen sairaudeksi saa sen kuulostamaan siltä, että ihmisellä ei olisi valinnan mahdollisuutta olla alkoholisti tai olla olematta - samaan tapaan kuin ei voi valita onko syöpä tai ei.
ihminen voi valita käyttääkö alkoholia vai ei, ja siksi esimerkiksi tuon pojan isän käytös on todella anteeksi antamatonta.
alkoholismi on yksi muoto olla narkkari, riippuvainen jostakin aineesta.
vai onko heroinistikin sairas, ja sairastaa huumeriippuvuutta?
alkoholismin kuittaaminen sairaudeksi saa sen kuulostamaan siltä, että ihmisellä ei olisi valinnan mahdollisuutta olla alkoholisti tai olla olematta - samaan tapaan kuin ei voi valita onko syöpä tai ei.
ihminen voi valita käyttääkö alkoholia vai ei, ja siksi esimerkiksi tuon pojan isän käytös on todella anteeksi antamatonta.
Alkoholismi on sairaus samalla tavalla kuin vaikka aikuisiän diabetes. Sen saamiseen voi tiettyyn asteeseen vaikuttaa elintavoilla ja omilla valinnoilla, ja sittenkin kun siihen on sairastunut, voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen paljonki antaa sairauden haitata elämää ja terveyttä. Diabeetikko joutuu tekemään aktiivisesti töitä hallitakseen tilaansa ja pysyäkseen terveenä, alkoholisti joutuu tekemään aktiivisesti töitä hallitakseen tilaansa ja pysyäkseen terveenä. Diabeetikko joutuu tarkkailemaan verensokeria ja syömisiään, eikä voi siltä osin tehdä mitä tykkää kuten terveet, alkoholisti tarkkailee sitten tuntemuksiaan ja juomisiaan, eikä voi mennä joka tilanteisiin, olla hallitsematta tunteitaan tai ottaa shampanjalasia juhlissa. Diabeetikko menee huonoon kuntoon jos ei hoida itseään, samoin alkoholisti, eikä muut voi sille mitään. Jos hoitaa itsensä hyvin, ei sairaus välttämättä näy, mutta kyllä se silti on olemassa loppuiän.
12-vuotiaalle sanotaan, että hänen pitää ymmärtää alkoholisti-isänsä toilailut. Terveempi reaktio olisi suuttua ja väärin, että se kielletäänn. Aina pitää ymmäärtää ja ymmätää.....
ja vielä parempi jos sen saa itkettyä pois. Katkeruus, viha ja kauna ovat padottujen tunteiden tulosta. Surtu pettymys poistuu kehosta eikä jää muodostamaan katkeroitumisen kerroksia.
Päihderiippuvuus on aina sairaus, kuolemaan johtava sairaus.
Kun saa apua voi päästä irti riippuvuudesta, addikti hän on kuitenkin aina.
Mikä sinusta sitten kyseessä jos ei sairaus? Luonteen heikkousko? Vai mikä?
12-vuotiaalle sanotaan, että hänen pitää ymmärtää alkoholisti-isänsä toilailut. Terveempi reaktio olisi suuttua ja väärin, että se kielletäänn. Aina pitää ymmäärtää ja ymmätää.....
Luulen, että poikasi hyvinvointia tuo psykologi ajatteli.
Jos se isä ei siitä miksikään muutu, niin mitä hyötyä on olla katkera? Antaa isän olla mikä on. Pelkän pettymyksen käsittely on riittävästi, ei siihen tarvita vielä katkeruutta lisäksi.