Pakkoruotsi on pian historiaa
No nythän näitä pakkoruotsia vastustavia kannanottoja tulee ihan asiallisilta tahoilta (eikä pelkästään teinipojilta) !
Saisiko Suomi tosiaan viimeinkin kielellisen itsenäisyyden, yli 200 vuotta Ruotsista irtaantumisen jälkeen! :)
http://www.talouselama.fi/uutiset/article425033.ece
Kommentit (47)
minä hallitsen suvereenisti molemmat kotimaiset. Ei koske minua. Suomen- ja ruotsinkielentaitoni on ja pysyy hallussa. Hindiä olisi tosin ihan mielenkiintoista opiskella, mutta eikös sitä pysty opiskelemaan halutessaan jo nyt? Espanjaa, ranskaa ja saksaa olen opiskellut itsekin.
Suurin osa pelkästään ruotsinkielisistä, manner-Suomessa asuvista, on vanhuksia. Nuoret puhuu suomeakin.
Voi olla ikävästi sanottu mutta tämän pelkästään ruotsinkielisen vanhusporukan kyllä aika hoitaa pois ihan kymmenen- viimeistään kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Eli se kielitaidoton hoitajaongelmakin siinä poistuu.
Sukurutsatut ahvenanmaalaiset on sitten toinen juttu mutta niille voisi antaa itsenäisyyden. Näkisi samalla kuinka hyvin se pysyy pystyssä ilman manner-Suomen tukiaisia!
minä hallitsen suvereenisti molemmat kotimaiset. Ei koske minua. Suomen- ja ruotsinkielentaitoni on ja pysyy hallussa. Hindiä olisi tosin ihan mielenkiintoista opiskella, mutta eikös sitä pysty opiskelemaan halutessaan jo nyt? Espanjaa, ranskaa ja saksaa olen opiskellut itsekin.
Miten niin "molemmat kotimaiset"? Kotimaisia on enemmän kuin kaksi. Miten hyvin osaat saamea?
Mitä ihmeen vänkääjiä? Ihan asiallisia hyvin perusteltuja argumenttejä pakkoruotsia vastaan. Ja kannattaa myös muistaa, että tutkimusten mukaan 2/3 kansasta on näitä vänkääjiä. Demokratiassa yleensä näin suuren enemmistön mielipidettä kuunnellaan.
Ei kielen opetuksen pääasiallinen tarkoitus ole tuottaa onnistumisen tunteita, vaan antaa oppilaalle kielitaito. Englantia oikeasti tarvitaan nykypäivänä niin paljon, että sen perusteet olisi taottava sinne takaraivoon, vaikka kuinka olisi heikko kielipää. Englannin korvaaminen ruotsilla on täysin järjetön ajatus. Ei helppo tarpeeton kieli voi korvata tarpeellista mutta vähän vaikeampaa kieltä.
.....mutta kyllähän se suurin tarve on EU:n isot kielet ja venäjä. Ja ehkä kiina.
Lyhensin Hohhoijaa sun tekstiä vähän. Olen kyllä kaikesta täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Tilalle lapset voisivat saada jo ala-asteella jonkun hyödyllisen kielen. Olkoon sitten saksa, ranska, espanja, venäjä tai ihan mikä muu.
http://www.sampoterho.net/?page_id=17
"Tuntijakotyöryhmä tuuliajolla
Tuntijakotyöryhmä jätti tänään mietintönsä opetusministerille. Ensimmäisten lehtitietojen mukaan annettu esitys on sekava ja kallis. Kysymys pakkoruotsista on ilmeisesti pyritty hautaamaan muiden asioiden alle, mutta jo pitkään liikkuneet nettihuhut pitivät paikkansa: kielipoliittinen hulluus jatkuu ja pahenee.
Työryhmä ei ainoastaan esittänyt pakkoruotsin jättämistä ennalleen, joka sekin olisi ollut onnetonta, vaan esittää jopa sen aikaistamista. Asiaa ei paranna paljoakaan se, että myös muiden kielten tarjontaa luvataan teoriassa parantaa, koska jokaisen oppilaan on kuitenkin edelleen pakko (ja entistä varhemmin) käyttää keskeinen osa ajastaan ja energiastaan nimenomaan ruotsin opiskeluun.
Mielipidekyselyt ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että suomalaiset haluavat luopua pakkoruotsista. Samoin mm. Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt pakkoruotsin lakkauttamista. Kumoamattomat perustelut pakkoruotsia vastaan on esitetty tuntijakotyöryhmälle myös lukuisissa kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten lähettämissä evästyksissä.
Ilmeistä on, ettei työryhmä kuunnellut pakkoruotsikannassaan järkiperusteluita tai Suomen kansaa, eikä siis ajanut suomalaisten toiveita tai etuja. Herää kysymys, ketä sitten kuunneltiin ja kenen etua ajettiin?
Vastausta voi lähteä arvailemaan melko vahvoista vihjeistä. Työryhmän pohdinnan kestäessä aktiivinen kansalainen lähetti minulle oheisesta linkistä ilmenevän tiedon, että tuntijakotyöryhmän puheenjohtaja Timo Lankinen on itse asiassa ruotsinkielen käyttöä ajavan Svenska nu:n jäsen. Jos ja kun näin on, voi jokainen mielessään kysyä, oliko Lankinen todella sopiva ja puolueeton henkilö johtamaan pohdiskelua pakkoruotsista?
Toinen vihje siitä, mistä suunnasta päätös on saneltu käy ilmi vaikkapa tästä haastattelusta, jossa keskustelin pakkoruotsista Folktingetin puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa. Pakkoruotsin aikaistaminen oli Folktingetin esittämiä vaatimuksia.
Jos tuntijakotyöryhmän järjetön esitys toteutuisi, häviäjiä olisivat kaikki: oppilaat, elinkeinoelämä, suomalaisten kilpailukyky, veronmaksajat. Suurimpia häviäjiä kuitenkin olisivat suomenruotsalaiset, joiden maine pilattaisiin yli-innokkaan edunvalvontakoneiston takia taas vuosiksi eteenpäin. Jälleen kokonaisen suomalaisten sukupolven keskeisin kokemus suomenruotsalaisesta kulttuurista olisi vastentahtoinen pakko-opetus – siis hyödytön kärsimys joidenkin etujärjestöjen tahdon palvelemiseksi.
Myös toinen viesti on aivan yhtä selvä: jälleen kerran päätöksentekoprosessista käy ilmi, että demokratialla tai Suomen kansalla ei ole mitään sanansijaa Suomen kielipolitiikassa, vaan raharikkaat edunvalvontajärjestöt ovat paljon vaikutusvaltaisempia virkamiesten ja poliitikkojen parissa.
Mutta taistelu jatkuu taukoamatta, ja asiaa pidetään esillä juuri niin kauan, kunnes vääryys on korjattu."