Miksi jotkut eivät ymmärrä, että Mikanpoika on ihan oikea toinen/kolmas etunimi?
Meidän lapsemme kolmas nimi on tällainen, ja yllättävän monet ovat kysyneet siitä "Ai oikeestiko, siis onko se nimi?"
Huvittavia ovat myös tilanteet, joissa joku jättää lapsen kolmannen nimen sanomatta tai kirjoittamatta kokonaan ja käyttää vain kahta ensimmäistä nimeä. Suht virallisissakin yhteyksissä on käynyt näin.
Kommentit (49)
että moni ei tahdo uskoa, että sellaisia oikeasti voi virallisesti antaa.
Noi Efraimintyttäret yms. nimet on sen verran harvoin käytettyjä, ja useimmat on niihin törmänneet varmaan lähinnä kirjoissa joissa niihin on liitetty joku vanhempi nimi kuin Mika.
ovat ihanan persoonallisia! Miksi kaikkien pitäisi olla jotain Veeti Oskareita?
On HIENOA, että ihmiset uskaltavat antaa lapsilleen myös erikoisempia nimiä.
Suosikaa te ahdasmieliset ihan rauhassa Top 10 -listojanne. Onneksi muut osaavat ajatella omilla aivoillaan.
on vaan toisina tai kolmansina niminä, kun ne kerran ovat niin ihanan erikoisia? Miksi ei sitten ole ensimmäisenä nimenä Jussinpoika tai Mikontytär?
Eli poika- tai tytärloppuisen nimen voi antaa muun etunimen perään.
ei Islannissa ole koskaan ollut yhteiskunnallisesti tuomittavaa. Ja ko. nimi määräytyy tietysti henkilön sukupuolen mukaan: pojat ovat jonkun -son, tytöt -dóttir.
Esim. edellinen presidentti oli Vigdís Finnbogadóttir, hänen isänsä nimi oli siis Finnbogi. Nykyinen presidentti on Ólafur Ragnar Grímsson, hänen isänsä nimi oli Grímur.
Patronyymeissa käytetään Islannissakin yleensä isän nimeä, mutta sinkkuäitien lapsilla saattaa törmätä äidin nimestä muodostettuun matronyymiin.
on oikein perinne että lapset syntyvät sinkkunaisille. Näin on ollut iät ja ajat, mutta eikös islantilaiset käytä enemmänkin näitä -dottir eli -tytär -nimiä?
Ellei tosiaan ole kyse sinkkuäidistä :)
no -son tulee tietysti pojalle (eikös se Islannissakin tule isän nimen mukaan? ja tytölle sitten äidin nimi + -dottir. harvemmin kai poikalapselle annetaan -dottir ;)
Noi Efraimintyttäret yms. nimet on sen verran harvoin käytettyjä, ja useimmat on niihin törmänneet varmaan lähinnä kirjoissa joissa niihin on liitetty joku vanhempi nimi kuin Mika.
Joensuussa Mikonpoika pääsi iltapäivälehtien uutisiin.
no -son tulee tietysti pojalle (eikös se Islannissakin tule isän nimen mukaan? ja tytölle sitten äidin nimi + -dottir. harvemmin kai poikalapselle annetaan -dottir ;)
Minusta nuo minet ovat ok, jos on tapana suvussa, muuten vähän teennäisiä. Isyyden korostamien ei ole juolahtanut mieleen, tyypillnen kitkerän av-mamman letkautus, imho.