eikö kaikki vahdi alle 2 vuotiaita lapsia??
hämmästyin suuresti kun naapuri kertoi ettei edes viitsi katsao kun 1v 6kk lapsi tulee alas pinnasängystään, ei oo kuulemma ku kerran sattunut.
me vahditaan koko ajan mitä lapsi tekee, muuten vois käydä tosi huonosti esim.tulis pää edellä sohvan selkänojalta alas tms.
minkä ikäistä sinä vahdit sisällä? entä ulkona?
Kommentit (32)
Sitä ennen lapset tuntuivat niin päättömiltä että hädin tuskin uskalsin jättää niitä vahtimatta vessakäynnin ajaksi, mutta sen jälkeen tuntui että pahin hönöily (siis se sellainen pöydälle kiipeäminen ja sieltä päälleen hyppääminen) alkoi mennä ohi.
Nyt nuorempi on vuoden ja 10 kuukautta, enkä pidä enää tarpeellisena olla koko ajan vieressä edes vaikka lapset ovat keskenään pihalla.
kävin esim. vessassa yksin enkä aamuisin laittanut herätyskelloa soimaan joten välillä lapsi heräsi ennen minua. koskaan ei mitään sattunut.
ole aikaa koko aikaa vahtia nuorinta. Joskus sattuu jotain ja joskus ei. Kyllä on nuorimmainen oppinu todella hyvin kiipeämään ja touhuamaan kaikenlaista. Joskus isommat ovat samassa huoneessa, mutta ei aina. Kyllä ne suurimmat vahingot on meillä ainakin sattunu, kun oon ite ollu vieressä. Varovaisempia lapset tuntuvat olevan, jos kukaan ei ole vierellä.
kun järkeä ei tuntunut olevan päässä yhtään, ja oli koko ajan tulossa sieltä pää edellä alas. Tämä on hyvin lapsikohtaista. Jotkut ovat rauhallisia ja järkeviä jo pienenä, jotkut koheltajia.
Miksi ihmeessä puolitoistavuotias EI nukkuisi pinniksessä?
Sitä ennen lapset tuntuivat niin päättömiltä että hädin tuskin uskalsin jättää niitä vahtimatta vessakäynnin ajaksi, mutta sen jälkeen tuntui että pahin hönöily (siis se sellainen pöydälle kiipeäminen ja sieltä päälleen hyppääminen) alkoi mennä ohi.
Lapsilukukin vaikuttaa tähän asiaan, sillä ainukaista ehtii parhaiten vahtimaan. Myös lapsen luonne vaikuttaa, mulla kaksi ja toinen itse rauhallisuus ja toinen villikissa.
tyttö nukkui 2 vuotiaaksi pinniksessä, ei tajunnut vielä siinäkään vaiheessa tulla pois. ja oli kätevää siel nukuttaa kun pysyi siellä niin ei tarvinnut palautella omaan sänkyyn.
ja siirtyui sillon pois kun syntyi nuorempi sisarus niin tarvittiin pinnis hänelle, mutten tuskin oltas kiirehditty.
nyt kuopus 1v 4kk ja saa nukkua pinnikses niin pitkää ku pysyy siel, miksi ei voisi nukkua.
nämä vieressä kyttäävät äidit, jotka näkevät vaaroja joka puolella opettavat vaan lapsensa aroiksi.
On sekin nyt vähän tylsää, että lapsi kasvatetaan pelkäämään kaikkea mahdollista. Mitään uutta ja kivaa ei uskalleta kokeilla, kun pyöritään vaan äidin helmoissa.
Paljon mieluummin seuraan tuota omaa rämäpäätä, joka uskaltaa ja osaa ja jonka taidot ovat kehittyneet huimasti. Samalla lasta on myös kielletty ja opetettu tottelemaan, jos oikeasti huomataan, että vaaran paikkaan on itsensä saattanut.
herran jestas se että lapsen turvallisuus taataan aikuisen valvonnalla ei tee lapsesta arkaa! minun tyttö menee kaikkia samankokoisia lapsia halaamaan/ottamaan kädestä, höpöttää heille ja tähän mennessä kaikki saman ikäiset lapset on mennyt KARKUUN, äidin taakse, osa jopa alkanut itkemään.
tuu vaikka kattoo, ei paljon pelkää tämä tyttönen(paitsi vierastaa vähän vieraita aikuisia)
ja rajat on.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/1_2-vuoti…
täälläkin lukee että liikkuvan lapsen turvallisuus on varmistettava. jos lapsonen ei itse ymmärrä että voi käydä huonosti kun tippuu korkealta päälleen niin kyllä se mun mielestä on vahdittava!
1 v 8 kk kuopus. Asutaan maalla ja aidattu piha. Kyllä lapset keskenään leikkii jonkin verran. Saatan tehdä ruokaa/siivota ja kurkkia ikkunasta miten sujuu. En ole koko ajan siis perässä kävelemässä ja katsomassa perään. Piiskatkaa :)
tulemaan itse sängystä alas tai portaita pitkin, itse asiassa näitä taitoja treenattiin ahkerasti ja kun sitten oppivat n. 1 v8 kk ikäisinä (kaksoset siis), niin en enää juurikaan säntäillyt joka heti katsomassa kuka missäkin mitäkin tekee.
Että lapsi alkaa olemaan YKSINÄÄN!!!
Missä kohtaa lukee ettei lapsi saa olla yksin?
Tarkoittaako tämä ettei turvallisuudesta välitetä?
Meillä se on sitä, että pinnasänky on käännetty niin että lapsi pääsee siinä olevasta aukosta itse pois ja on alimmalla tasolla jollon mahdollinen tippuminen on matalalta.
Neljän lapsen kokemuksella voin sanoa että pinniksen alimmalta tasolta luiskahtaminen lattialle maton päälle ei ole mitään kun vertaa sitä pyörällä kaatumiseen tai kylppärissä pään lyömiseen kaakeliin.
Meillä osaa 1,5- vuotias peruuttaa niin sohvalta, tuolilta, portailta kuin pinniksestäkin. TOKI lapsi alkaa ottamaan riskejä kun pitenee ja kokeilee välillä toisinpäin, mutta turvallisuutta lisätään juurikin matoilla, porteilla yms yms. VAIKKAKIN minusta parasta mitä voi tehdä on rohkaista lasta liikkumiseen ja kokeilemiseen ja opettaa lasta itse niin kiipeämään puihin ja ovien karmeihin kuin kiljumalla eitä (eikä opeteta miten puusta pääsee pois). Se jos joku on vaarallista!
nämä vieressä kyttäävät äidit, jotka näkevät vaaroja joka puolella opettavat vaan lapsensa aroiksi.
On sekin nyt vähän tylsää, että lapsi kasvatetaan pelkäämään kaikkea mahdollista. Mitään uutta ja kivaa ei uskalleta kokeilla, kun pyöritään vaan äidin helmoissa.
Paljon mieluummin seuraan tuota omaa rämäpäätä, joka uskaltaa ja osaa ja jonka taidot ovat kehittyneet huimasti. Samalla lasta on myös kielletty ja opetettu tottelemaan, jos oikeasti huomataan, että vaaran paikkaan on itsensä saattanut.