Lue keskustelun säännöt.
Kuinkakohan paljon lapsen kotiolot vaikuttaa siihen mikä on lapsen tuleva ammatti.
02.06.2010 |
Itse olen sitä mieltä, että "köyhyys", alkoholismi ym. vaikuttaa lapsen itsetuntoon niin negatiivisella tavalla, että hän ei ehkä luota itseensä tarpeeksi. Saattaa olla älykäs, mutta ei osaa hyödyntää lahjojaan, koska kokee olevansa huonompi kuin muut jo lapsesta asti.
Huono-osaisuus on siinä mielessä periytyvää.
Kommentit (32)
...että jos lapsi tulee esim. alkoholisti tai mielenterveysongelmaisesta perheestä, niin silloin toki todennäköisyys vähemmän ruusuiselle tulevaisuudelle on pienehkö.
Tässä ketjussa monen ilmi tuoma asia, eli vanhemmat duunareita tai täysin kouluttamattomia ja itse on paremmin koulutettu, on varsin tavallista.
Etenkään nykyaikana tärkeintä ei ole vanhempien koulutus, vaan se miten he suhtautuvat lapsiinsa ja heidän kykyihin. Kannustetaanko kotona? Kokeeko lapsi olevansa hyvä ja rakastettu? Sitä paitsi nykyään moni perinteinen duunariammatti takaa lapselle paremman tulevaisuuden kuin joku bulkkiakateeminen tutkinto. Johtuen ihan siitä, että koulutustaso on noussut tolkuttomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että nykyään on taas luokkanousu vaikeaa. Eli akateemisten menestyjien lapsista tulee akateemisia menestyjiä.
Katsopa koko ketju ja sen tekstit, palaa sitten asiaan. Kyse ei ole vain ammatista vaan koulutuksesta, ja siitähän myös ko. tutkija puhui.
Duunarin lapsi voi opiskella akateemiseksi ja tehdä ns. luokkanousun, mutta yhtä hyvin se nousu voi jäädä tekemättä, jos ei valitse ammattiaan oikein. Ja aivan samoin kansakoulun käyneen lapsesta voi tulla tohtori, mutta sekään ei takaa luokkanousua.
Pelkkä tutkimustuloksen toistaminen ei tarkoita, että olisit ymmärtänyt, mitä kirjoitat.
että ei tarvitse olla akateeminen menestyäkseen... Tai että akateemisuus ei tee automaattisesti menestyjää, vaan siihen tarvitaan paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisten lapset opiskelevat yliopistoissa.
Duunareiden lapset amiksessa. Joskin harvoja poikkeuksia.
Mutta vanhempien ammatit, koulutus, sos-ekon.ympäristö etc. vaikuttavat varmasti lapseen.
köyhä mutta muuten hyvä sai minut vain kunnianhimoisemmaksi. Akateemista ei tullut mutta hyvin olen elämässä pärjännyt ja ns ylempi toimihenkilö nykyisin.
Ex mieheni oli sähkäri - pojasta tuli insinööri, äidilläni oli työmaaruokala mun lapsuudessa ja hän oli loistava ruuanlaittaja - tyttärestä tuli kokki; toinen tytär havittelee nyt akateemista uraa tai sitten äitinsä yllyttämänä matkailun ja ruuan pariin hänkin. Kuopuksesta ei vielä tiedä - varmaan taivaanrannan maalari:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noilla eväillä päästään korkeintaan insinööriksi. Tuosta tyttärestä tulee tradenomi.
Äidin koulutus korreloi selvimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tutkitusti. Eikä se liity itsetuntoon tms. vain ihan siihen, että tuollaiset vanhemmat eivät tue opinnoissa tms.
tosi, tosi duunariperheestä, jossa oli niin mt-ongelmia kuin alkoholiongelmia. Perheen lapset ovat enemmän tai vähemmän rappiolla tai työkyvyttöyseläkkeellä.
Paitsi tämä minun kaverini. Hänestä tuli suvun ensimmäinen ylioppilas ja vieläpä ällän papereilla. Hän meni yliopistoon.
Hän oli siis luokkakaverini. Hän vietti vapaa-ajastaan 80 % meillä, meidän akateemisessa perheessämme. Olen jälkeenpäin miettinyt, mikä on meidän perheen vaikutus ollut hänen kouluttautumiseen? Jos hänellä ei olisi ollut tällaisia kavereita, niin olisiko hän noussut niin pelkällä opetajien kannustuksella?
Voitte myöhemmin paljastaa lapsillenne ettei teillä ole kuin peruskoulun todistus takataskussanne.
Valehtelitte lastenne hyvinvoinnin takia!