Kuinkakohan paljon lapsen kotiolot vaikuttaa siihen mikä on lapsen tuleva ammatti.
Itse olen sitä mieltä, että "köyhyys", alkoholismi ym. vaikuttaa lapsen itsetuntoon niin negatiivisella tavalla, että hän ei ehkä luota itseensä tarpeeksi. Saattaa olla älykäs, mutta ei osaa hyödyntää lahjojaan, koska kokee olevansa huonompi kuin muut jo lapsesta asti.
Huono-osaisuus on siinä mielessä periytyvää.
Kommentit (32)
tai koulutustaan vastaamattomassa työssä.
... alhainen koulutustaso olisi "perinnöllistä". Mutta näissäkin asioissa poikkeus vahistaa säännön. Omassa lapsuudenkodissani oli köyhää ja vanhemmat alhaisesti koulutettuja ja huonostipalkatussa työssä. He eivät halunneet minulle samaa ja niinpä minua on aina kannustettu käymään koulut loppuun, opiskelemaan ja hankkimaan kunnon ammatti (en kuitenkaan koe, että minun olisi ollut pakko). Olen koulutukseltani juristi ja vaativissa työtehtävissä, joista saa sen mukaista palkkaa. Eli omalla kohdallani tutkimustulokset eivät ole pitäneet paikkansa.
Suomessa on sikäli vähän erilainen tilanne, että suuret ikäluokat oli heikosti koulutettuja mutta heidän lapsensa ovat hyvin koulutettuja.
Itse opiskelin 90-luvulla yliopistossa ja suurimmalla osalla vanhemmat olivat duunareita.
Ihan siis siitä syystä että 40-50-luvuilla syntyneillä on hyvin harvalla akateeminen koulutus ja pelkästään heidän lapsillaan ei mitenkään olisi voinut/voisi yliopsitoja täyttää edes puolilleen.
... alhainen koulutustaso olisi "perinnöllistä". Mutta näissäkin asioissa poikkeus vahistaa säännön. Omassa lapsuudenkodissani oli köyhää ja vanhemmat alhaisesti koulutettuja ja huonostipalkatussa työssä. He eivät halunneet minulle samaa ja niinpä minua on aina kannustettu käymään koulut loppuun, opiskelemaan ja hankkimaan kunnon ammatti (en kuitenkaan koe, että minun olisi ollut pakko). Olen koulutukseltani juristi ja vaativissa työtehtävissä, joista saa sen mukaista palkkaa. Eli omalla kohdallani tutkimustulokset eivät ole pitäneet paikkansa.
tasolta, niin asenteet ja arvot pysyvät aika jämäkästi duunari-arvoina.
Lähde on, mutta en jaksa hakea.
tarkoita tietenkään sitä että tohtorin lapsista tulisi automaattisesti tohtoreita ja duunarin lapset kävisivät ammattikoulun tai ei sitäkään. Se vain tarkoittaa sitä että korekeasti koulutettujen lapsista suurempi osa on korkeasti koulutettuja kuin nillä jotka eivät ole käyneet kouluja niin paljon (tai eivät ollenkaan).
kävi kansakoulua 7 vuotta, äiti ns. supistetun kansakoulun eli 7 vuoden aikana vain syyslukukausina koulussa. Isovanhemmilla ei edes kansakoulutodistusta, lukutaito tosin löytyi.
Minä olen tohtori.
Pitää asettaa tutkimukset ajalliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa!
että luokkanousu on nyt vaikeampaa kuin aikaisemmin.
...mutta: vaikutustavat ovat moninaiset.
Samasta perheestä, samoilla lähtökohdilla kuin siskoni: minä sisuunnuin kaiken kannustuksen puutteen keskellä ja koulutin korkeammalle (jos näin voi sanoa) kuin kukaan sukulaiseni koskaan, tai kuinka korkealle ylipäänsä voi kouluttautua. Siskolle kävi päin vastoin, masentui, ei koulutusta, ja lyhyitä työsuhteita eri paikoissa.
No, on meillä siskoni kanssa jotain yhteistäkin: henkinen pahoinvointi ja tyytymättömyys elämään. Onko se sitten lapsuudenkodin aikaansaannosta ja/tai jotain muuta, en tiedä.
Ap puhuu ammateista, ei sosiaaliluokista. Enkä minä koe mitenkään erityistä luokkanousua tehneeni, oikeastaan päinvastoin.
Jätän kaiken kesken, tulee sellainen pakokauhu tietyssä pisteessä että enhän minä voi tästä selvitä.
Koulussa olin aina luokan parhaita oppilaita.
Sen nimi on luokkanousu. Halusit tai et.
Minun isälläni oli menestyvä yritys, jossa hän toimi johtajana siihen asti, kunnes myi firman ja sai siitä miljoonia. Ylemmälle askelmalle sosiaaliluokissa minut lapsena rankattiin kuin nyt tutkijana.
"Koulutussosiologisissa tutkimuksissa havaittiin
jo vuosikymmeniä sitten kotitaustan
olevan yhteydessä koulumenestykseen.
Ylemmistä sosiaalisista kerrostumista tulevat
oppilaat menestyvät koulussa muita paremmin
ja kouluttautuvat muita pidemmälle"
ja linkki:
http://www.stakes.fi/yp/2000/1/001vanttaja.pdf
ylipäätään akateeminen noilla aivoilla?
Duunarin lapsi kun lukee akateemiseksi, hän tekee luokkanousun.
Mitenköhän tämä isäsi nyt edes liittyi tähän? Johtaja ei ole duunari, eikä akateeminen.
pystyi toimimaan ilman muodollista koulutusta, joten yrittäjäjohtajat eivät useinkaan olleet akateemisia.
Onko tällainen johtaja duunari, en tiedä. Akateemisen ja duunarin lisäksi on olemassa määrittäviä tekijöitä. Akateemisuus kertoo koulutuksesta, ei sitä, miten ihminen sijoittuu työelämässä.
Et ehkä ymmärrä tätä viestiketjua, koska et osaa erottaa koulutusta ja sosiaalista asemaa toisistaan eri aikakausina.
Nykypäivän duunari voi aivan hyvin olla akateeminen, jolloin mitään luokkanousua ei koulutuksesta huolimatta tapahdu. Tai jos sinun mielestäsi tapahtuu, niin varmaan määrität asian tarkemmin.
Älä sotke toisiinsa koulutusta, ammattia, ammattiasemaa, sosiaaliluokkaa ja sosiaalista asemaa!
hölkäsen pöläystä??
Luokkanousu on termi sille, että duunarin lapsi opiskelee akateemiseksi.
Kaikki tuo sönkötyksesi ja änkkäämisesi ei sitä miksikään muuta.
Tuoreen aihepiiriä käsitelleen tutkimuksen tekijää haastateltiin telkkarissa ja myös hän käytti ko. termiä.
Kummankaan puolen suvuissa ei yhden yhtäkään ylioppilasta.
Minulta ei kertaakaan kouluaikana kysytty mitään läksyistä tms. Kaikki meni aina muutenkin hyvin. Äiti iloitsi ja oli ylpeä älykkyydestäni ja menestyksestäni.
Minusta tuli DI. Nyt aikuisena tiedostan myös hyvin sen, että ei ole rajaa sille, mitä pystyn ymmärtämään, oppimaan tai hallitsemaan. Myös työnantajani on sen huomannut.