Lue keskustelun säännöt.
Vuokralla asumisessa ei ole sitten mitään järkeä
01.06.2010 |
Vuokralla asumisessa vuositolkulla ei ole mitään järkeä. Samalla rahalla kun maksaa vuokraa, maksaisi lainanlyhennystäkin. Lainaa lyhentäessäsi korkojen kanssakin maksat aina osan itsellesi -> "pakkosäästät".
Vuokraa joudut maksamaan lopun elämääsi eikä siitä jää itsellesi mitään käteen.
Lainan maksu loppuu aikanaan ja asunto on sen jälkeen sinun omaisuutta.
Vaikkei omistaminen sinänsä ole tärkeää, niin jossain on kuitenkin asuttava ja siitä maksettava. Omistusasunnon on pitkällä aikavälillä laskettu olevan edullisin asumismuoto.
Aso-kämpätkin ovat Suomessa suurta huijausta. Asuntojen hallintaoikeus pysyy rakennuttajalla ja heidän intresseissään ei ole maksaa lainaa pois, vaan nyhtää (jatkuvasti nousevaa) vuokraa kämpistä hamaan tappiin asti.
Vuokralla asuminen taas on ihan sulaa hulluutta jos asunnon tarve ei ole todellakin vain väliaikainen. Heität rahaa pois omistajan taskuun joka kuukausi. Sen tietävät myös monet yksityiset vuokranantajat: ostetaan sijoitusasunto, laitetaan se vuokralle ja vuokralaisten maksamilla vuokratuloilla omistaja lyhentää lainaa.Vuokralaiset maksavat siis käytännössä asunnon omistajalleen. Vuokralaiselle ei jää mitään käteen, asunnon omistaja myy asunnon (jonka arvo on todennäköisesti vielä noussut vuokraausaikana) ja käärii rahat.
Miksi siis asua vuokralla?
Kommentit (58)
Meillä on talo maksettu kun ollaan miehen kanssa noin 50v. Nyt maksetaan n 1200e/kk asumisesta (laina + yhtiövastike) ja saman verran maksettaisiin vähän isommasta vuokra-asunnosta. Kun ollaan 50v. ja talo maksettu maksetaan vain yhtiövastiketta n. 300e/kk.
Se avaa uusia mahdollisuuksia. Ei tarvitse tienata enää niin paljoa, voidaan himmata työelämässä. Voidaan laittaa vaikka talo vuokralle ja rahoittaa elämää jossain ulkomailla vuokratuloilla.
Vuokralla olo taas rajoittaisi, kun joka kuukausi pitäisi löytyä se 1200e/kk vuokraan..vielä eläkkeelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin sen olisi sitten oltava kanssa kiva, mihinkään halpaan murjuun en haluaisi. Se taas tietäisi isoa lainaa. Kun on määräaikaisessa työsuhteessa, niin on helpompi olla kun ei ole lainoja perseen alla polttamassa
- ei haluta sitoutua yhteen asuntoon ja paikkaan eikä pankkilainaan korkoineen
-niistä koroista tietää takuuvarmasti sen, että kyllä ne nousevat. Hyvinkin nopeasti niin paljon että se on joko yli maksukyvyn tai annuiteetilla lyhennys jää kovin pieneksi
-voit siis käytännössä valita vain hyödytätkö jotain yksityistä vuokranantajaa vai pankkia
Sijoitusasunnon pitäneenä (no, ostin sen omaan terpeeseen ja sitten pidin sijoitusasuntona) voin kertoa myös, että kun vuokratulosta vähennetään verot, niin noin 50% lainapääoman kanssa nykyisellä alhaisella korotasolla, vuokratulolla sillä maksaa juuri vastikket ja lainankorot, lyhennykset joutuu maksamaan omasta pussista. EI se NIIN hyvä bisnes ole...
Esim. minut, tyhmä kun olen.
Asumme vuokralla, koska meillä ei ole varaa ostaa asuntoa täältä. Olemme kyllä harkinneet kaksiota, pienen sellaisen voisimme saada, joskin talous joutuisi senkin lainan takia suht tiukalle.
Meitä on kuitenkin 4 ja lapset ovat jo kouluikäisiä.
Muualle emme missään tapauksessa halua muuttaa, sijainti on meille tärkein (eikä kysymys ole arvostuksesta tms. vaan ystävistä, lasten koulusta, harrastuksista jne).
Jokainen priorisoi tavallaan, meille se sijainti on tärkeämpi kuin asunnon omistaminen.
Esim. minut, tyhmä kun olen.
Asumme vuokralla, koska meillä ei ole varaa ostaa asuntoa täältä. Olemme kyllä harkinneet kaksiota, pienen sellaisen voisimme saada, joskin talous joutuisi senkin lainan takia suht tiukalle.
Meitä on kuitenkin 4 ja lapset ovat jo kouluikäisiä.
Muualle emme missään tapauksessa halua muuttaa, sijainti on meille tärkein (eikä kysymys ole arvostuksesta tms. vaan ystävistä, lasten koulusta, harrastuksista jne).Jokainen priorisoi tavallaan, meille se sijainti on tärkeämpi kuin asunnon omistaminen.
kuin omistusasuminen? Onko siinä järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vuokraan saa omistusasuntoa ts. asuntolainaa+yhtiövastiketta paremmin Kelan asumistukea. Eli vuokrallaolija ei silloin maksa juuri mitään...
T. Ei vuokrallaoleva
Kuitenkin teillä on varaa asua vuokralla, joka on paljon kalliimpaa
...siitä, että meillä olisi hädin tuskin varaa edes kaksion lainanmaksuun.
Vuokra-asuntomme on kolmio, jonka vuokraan meillä on varaa.
Tällä alueella jo kaksiotkin, saatikka isommat asunnot, ovat niin kalliita, ettei meillä olisi varaa niiden ostoon tarvittavan lainan takaisinmaksuun.
Oliko tarpeeksi rautalankaa? :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vuokraan saa omistusasuntoa ts. asuntolainaa+yhtiövastiketta paremmin Kelan asumistukea. Eli vuokrallaolija ei silloin maksa juuri mitään...
T. Ei vuokrallaoleva
verotuksen kautta jne.
Eli vuokraan saa omistusasuntoa ts. asuntolainaa+yhtiövastiketta paremmin Kelan asumistukea. Eli vuokrallaolija ei silloin maksa juuri mitään...
Jos nyt puhutaan vain niistä, jotka maksavat itse asumisensa, niin vuokralla asuminen on rahojen kankkulan kaivoon heittämistä. Sitten on tämä heikko-osaisempi porukka erikseen. Osalle heistäkin tukien varassa eläminen on väliaikaista. Onneksi monet pääsevät omille jaloilleen ja ansaitsevat itse elämisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tietää, että aikoo tehdä työtä a hamaan hautaan asti, asua paikassa b hamaan hautaan asti ja elää puolison c kanssa hamaan hautaan asti. Mikäs siinä sitten.
Me ollaan mieheni kanssa kuitenkin järkeilty, että vaikka me miten ollaan viimeiset 6 vuotta oltu varmoja siitä, että haluamme toistemme kanssa olla, elää ja olla aviossa hamaan hautaan, sitä vaan ei pysty millään ilveellä kumpikaan meistä tietämään, mikä kolmen- tai neljänkympin villitys meille joskus iskee. Molemmat on sen nähneet vanhempiensa kohdalla, tuli avioerot ja sotkuiset omaisuudenjaot jne. Me ei haluta siihen tilanteeseen, ja sitä on pyritty välttelemään. No, toisekseen mieheni työ on aika liikkuvaista jo nyt, ja kunhan lapsemme joskus muuttavat kotoa, olemme miettineet, että jos miehen työ silloin edelleen on sama, olemme edelleen yhdessä ja olemme edelleen samaa mieltä kuin nyt, saatamme lähteä kulkemaan miehen työn perässä ympäriinsä. Silloin ei ole järkevää seisottaa omistusasuntoa tyhjillään, vaikka voisihan sen tietysti vuokrata. Me vain emme halua sitä vastuuta, olemme puhuneet että haluamme vain ottaa ja lähteä ja palata sitten, jos joskus siltä tuntuu, miettimättä mitään asuntoja, vuokralaisten tekemiä tuhoja, mahdollisia ilkivaltoja, häiriöitä tms. Minäkään en ole nykyiseen työpaikkaani niin sitoutunut, että voisin edes väittää siellä pysyväni hamaan hautaan asti. En ole edes varma, aionko äitiyslomaltani palata sinne enää, vai etsinkö hoitovapaan aikana uuden työn.
Toisaalta myös meidän omien vanhempiemme riidat ovat vaikuttaneet tähän päätökseen, että me pysymme vuokralla. Sekä minun että mieheni vanhemmat ovat siis eronneet, mun vanhemmat 24v sitten, miehen vanhemmat 5v sitten, mutta riidat ovat edelleen väliin tosi rankkojakin, ja varsinkin miehen vanhemmilla on omaisuuden jako edelleen kesken, koska he eivät vain saa asioita sovittua, ja aina tähän kevääseen asti käyttivät nuorinta lastaan välikappaleena. Lapsi asui isänsä luona, ja äiti pyysi tuomaan sen ja sen kahvikupin ja lusikan, "kun ne ovat minun ja oikeasti tosi rakkaita mulle", lapsi vei, isä haki takaisin lasta kotiin hakiessaan (tai soitti perään että tuohan sitten takas ne), äiti osti lapselle uuden talvitakin ja jälkikäteen vaati isältä siitä rahoja takaisin, ja näin edelleen, ihan jatkuvasti, kunnes tämä nuorinkin lapsi otti ja muutti omaan (vuokra-)asuntoon. Mun vanhemmillani taas oli jo kiihkeä perinnönjako menossa, kun vuorotellen joutuivat molemmat sairaalaan ja kävivät lähellä kuolemaa, ja molemmat olivat siis toistensa "haaskoilla" välittömästi, vaikkeivät olekaan toisiaan perimässä lainkaan. Näitä tilanteita katsoessa ymmärrän esim. omaa mummoani, joka vielä 4 vuotta sitten omisti asunnon, kesämökin, sijoitushuoneiston, arvokkaita tauluja, huonekaluja ja vaikka ja mitä, todella arvokasta ja kallista tavaraa, mutta on sitten myynyt kaiken pois, muuttanut vuokralle, ostanut huonekalut kirpputoreilta, siis todellakin hankkiutunut eroon omaisuudestaan, rahat on jakanut ennakkoperintöinä tai pelkkinä satojen eurojen käteislahjoituksina lapsenlapsilleen, sekä hyväntekeväisyyteen. Mummoni ei halua jättää jälkeensä mitään taisteltavaa, enkä oikeastaan välttämättä halua jättää minäkään.
-
-voit siis käytännössä valita vain hyödytätkö jotain yksityistä vuokranantajaa vai pankkia
Lainaa maksaessa lyhennät sekä pääomaa + maksat korkoja päälle. Se raha millä lyhennät pääomaa on sinulle itsellesi. Vuokranantajalle maksetut rahan menevät viimeistä senttiä myöden muiden taskuun.
Mitä ihmeen väliä niillä korkojen maksamisella pankille on, kun kuitenkin joudut maksamaan asumisesta saman summan. Ja toisesta jää jotain loppupeleissä käteen ja toisesta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt puhutaan vain niistä, jotka maksavat itse asumisensa, niin vuokralla asuminen on rahojen kankkulan kaivoon heittämistä.
Tuskin se, että maksaa jostain, mitä ehdottomasti haluaa ja mihin haluaa satsata, on rahan kankkulan kaivoon heittämistä.
Nämä ovat katsos ihan valintakysymyksiä.
t. onnellinen vuokra-asuja
jos tietää, että aikoo tehdä työtä a hamaan hautaan asti, asua paikassa b hamaan hautaan asti ja elää puolison c kanssa hamaan hautaan asti. Mikäs siinä sitten.
Meidän ei just a) tarvitse tehdä töitä hamaan hautaan asti, koska asunto on maksettu jossain vaiheessa ja asumiskulut keventyvät. Vuokralla ne eivät kevene koskaan.
Asunto valittiin niin, että viihdytään täällä paikassa b vaikka hamaan hautaan asti. Ulkomailla ajateltiin asua jonkun aikaa kun lapset lentävät pesästä ja laitetaan asunto vuokralle. Lapset perivät sen sitten aikanaan.
Ja puoliso c:n kanssa ollaan vieläkin rakastuneita ja sitoutuneita toisiimme vaikka 15 vuotta yhteistä elämää takana. Koskaan ei voi tietää, mutta ilman riskiä ei mitään saakaan.
Terv. 50-vuotiaana lainat kuitattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokralla asuminen vs. kadulla asuminen: valitsen "järjettömän" vuokra-asumisen!
Kaikilla ei ole perintöjä/hyväpalkkaista työtä! Minulla ei ole työtä ollenkaan sairauteni takia ja tuskin tulee olemaankaan. Mieheni opiskelee vielä. Kuka meille nyt lainaa myöntäisi?
muuta kuin vuokralla. Tällöin yhteiskunta maksaa asumisen vaikka siitä ei omaisuutta kerrykään muulle kuin vuokranantajalle.
Tämä "pakko ostaa oma"-mentaliteetti on vain Suomessa, muualla asutaan vuokralla iloisesti.
Ps. Toki asunto on sinun kun olet eläkkeellä- mutta kuinka moni meistä elää sinne asti? Ja mitä se puolen miljoonan talo hyödyttää jos rahat ovat kiinni siinä; saat "omasi takaisin" vain jos muutat tosi halpaan asuntoon eli myyt nykyisen talosi! Sitä taloa ei kuitenkaan voi syödä nälkäänsä eikä sillä makseta laskuja- jossain on silti asuttava.
Harvoin pystyy jonkin asunnon rappeuttamaan niin, että siitä ei saa mitään rahaa myydessä. Te, jotka asutten vuokralla, valitsette mieluummin sen, että käytätte omaisuutenne tässä ja nyt. Vai sijoitatteko sen jotenkin muuten? Mihin? Samalla tavalla se asunnonomistaja voi käyttää rahaansa, joka jää yli siitä lainanlyhennyksestä, mutta sillä lainanlyhennyksellä hän samalla sijoittaa rahaa. Tämä on se ero.
Kun olette eläkkeellä ja päätätte muuttaa Espanjaan, asunnonomistaja myy asuntonsa ja rahoittaa lokoisia eläkepäiviään niillä rahoilla. Vuokralla asuva ei saa vuokrarahoilleen mitään vastinetta enää siinä vaiheessa, kun päättää muuttaa sinne Espanjaan. Hän käyttää sitten eläkettään siihen, jolloin väistämättä asunnonomistajalla on enemmän rahaa käytössään. Ja siis palkka on voinut molemmilla olla sama!
Ystäväni asuivat vuosia vuokralla, maksoivat vuokraa 500e/kk. Me asuimme lähes vastaavassa omassa ja asumiskustannukset lainoineen (lyhennys + korko) ja vastikkeineen olivat yli 1000e. Jos ja kun ystäväni laittoivat tuon välissä olevan summan kk säästöön, tallettivat he kuukaudessa jopa enemmän rahaa itselleen kuin me, joilla oli se paljon hehkutettu oma asunto.
Ei se aina niin mene, että vain omistusasunnossa asuminen kannattaa. Oma elämäntilanteeni on juuri nyt sellainen, että saan niin paljon asumistukea ettei minun olisi mitään järkeä harkita muunlaista vaihtoehtoa. Eikä se kyllä olisi edes mahdollista. Että turha paasata tällaisista asioista, jokainen meistä arvottaa asioita ja päättää mihin ja miten rahansa käyttää. Toiset pystyy säästämään suuriakin summia, vaikka asuvatkin vuokralla! ;o)
Meille omistusasuminen ei vain ole nyt mahdollista, eikä järkevääkään. Lisäksi en ymmärrä miksi ihmiset ajaa itsensä hirveään velkaloukkoon. Eri asia tosiaan, jos ostaa jostain maalta jonkun 100 000 euron Älvsby-talon, niin äkkiähän se on maksettu. Helsingin keskustasta ei sen sijaan oikein voi ostaa ilman monen sadan tonnin lainoja.