Kuukautiset 3tta päivää myöhässä, mutta koko ajajn sellainen olo että ne alkais :-(
Kommentit (448)
 Np-ultraan olen kuin olenkin menossa, se on ens viikolla 12+6/13. Jännittää...mutta jos kaikki on siellä hyvin, yritän rentoutua. Nuo kipuilut ne minua eniten rassaavat, kun viikkojakin on kasassa kuitenkn jo 12!
 Niin ja esikosien ajoilta muistan tosi hyvin myös tuon " hengittääkö se"  -tarkistelun...huh. Yöllä vauva herätti niin usein, että silloin tuli tarkistukset suoritetua ihan pojan aloittesta, mutta olihan sekin prässi...
 No yritän nyt olla ajattelematta kaikkea ainakaan yhtaikaa :-)
 ap
nimim. " Minä olen niin koukussa tähän ketjuun"
 Kävitkö ultrassa?? Mitä näkyi?
 Nimim. " Se, joka on edelleen koukussa tähän ketjuun" 
 Kävin ultrassa (np) tällä viikolla 13+0 ja KAIKKI OLI HYVIN! Otan vaan päivän kerrallaan ja toivon parasta. Tällä hetkellä näyttää onneksi hyvältä. La kesäkuun puolenvälin tietämillä :-)
 Mitäs teille muille kuuluu? 9, 280 etc?
 AP
 Kävin gyniksellä kun epäilin tulehdusta. Kaikki oli kuitenkin hyvin. Siinä samalla sitten ultrattiin. Raskauteni on alkanut oletettua myöhemmin. Sikiön syke näkyi ruudussa mutta mittoja siitä lääkäri ei pystynyt ottamaan?! Lääkärin mielestä olisi juuri tuo 6 viikkoa täynnä. Toisaalta olen huojentunut kun tiedän nyt että vauva siellä on alkanut kasvamaan eikä se ole tuulimuna. Mutta siltikin huolestuttaa tuo että niitä mittoja ei saatu otettua... Lääkärin mielestä ei ole syytä huoleen mutta niin kuin sanoin jäi sellanen outo tunne että kaikki ei olisikaan kunnossa.
 No, eletään päivä kerrallaan!
 Mahtavaa että sulla AP on asiat kunnossa!!! Keskenmenon riski tuossa vaiheessa on todella pieni että sä voit varmaankin huokaista helpotuksesta. Hyvää joulun odotusta kaikille.
 9
Aion olla täällä vielä kesäkuussa kun AP:lla on laskettu aika...ja ysilläkin ilmeisesti lähettyvillä...Myöskin minä ihan koukussa tähän ketjuun! terv: 285 tai jokin sinne päin
 Myöhässä olivat viikon. Olin jo lähes varma, että nyt olen raskaana. Toisn kävi. Vauvayritystä takana jo 12 kuukautta. ( huokaus!)
 
Kyllä se vielä iloksi muuttuu. TUle heti kertomaan tänne, kun niin tapahtuu!
 kiitos kannustuksesta :) Ilman muuta kerron. Olemme aika surullisella mielellä ja mietimme paljon miksi emme millään onnistu. Olen pikkuhiljaa varautunut henkisesti lapsettomuuteen.
 
 Onnea sinulle ap ihanista ultrauutisista! Meille kuuluu edelleen hyvää, nyt nykutaan jo yötkin paremmin. Viikon päästä annamme pikkumiehelle nimen, joka on vielä kaikille salaisuus... ;)
 Nrt lopetan lyhyeen, pieni kakkasi juuri housuunsa, joten työt kutsuvat äiskää.
 Hyvää viikonloppua kaikille!
 180 ja poika
 Me yritimme esikoista 2,5 vuotta, tuli kuitenkin ihan luonnostaan eikä hoitoja tehty/haluttu! Toinen tulee nyt paljon nopeammin, vaikka täsäkin välissä keskenmeno oli! Olin todella rikki lapsettomuusvuosina, mutta kuitenki näinkin onnellisesti lopulta voi käydä. Lapsettomuuteen olin minäkin jo miltei yrittänyt tottua.
 ap
T:Minä, joka_on_niin_koukussa_tähän_ketjuun.
 Minulla la on kesäkuun puolenvälin tietämillä. Toivotaan nyt vaan että kaikki menee hyvin loppun asti.
 Mitäs muuten kuuluu sille yhdelle kirjoittajalle, joka juuri tuossa joskus ennen joulua (marraskuussa, löytyy kyllä ketjusta ylempää mutten löydä nyt äkksieltään) oli lähdössä synnyttämään? Muistaakseni tulit kertomaan kun lit saanut vauvelin...Miten menee nyt?
 Kiva kun joku on koukussa ;-)
 ap
 Ap muisti tämän taas viimein. TUHANNESTI ONNEA SINULLE 9!!!! Vitsi mä pidän peukkuja sulle, olet todellakin saanut oman osasi kärsimyksistä kokea, jos nyt edes sellaista voi ajatella. Kuitenkin, la ensi keväänä, niinkös? Pidäthän meidät ajan tasalla, ihan mielettömästi lykkyä sinulle.
 Oma tilanne on ihan hyvä, rv 23 menossa tätä kolmatta (tai yhteensä kai viides/jkuudes) raskautta ja la marraskuussa. Kuudes kuukausi pyörähti menemään. Onhan tässä sopeutumista siihen että kolmas lapsi perheeseen tulossa kun nuorin vasta nyt juuri vuoden täyttänyt, mutta iloinen asiahan tämä on, sitä osaan arvostaa kyllä.
 ap
 Kuten näkyy, en osaa sanoa mitään järkevää mutta tuo on minysta täysin kohtuutonta, kuten myös tuo yksi kommentti täällä. Toivotan vain voimia jatkaa, vaikka tiedän kyllä miten tyhjältä sanalöpinä kuulostaa nyt. Olen kamalan pahoillani, ihan itkettää puolestasi.
 ap
Miten esikoinen voi täyttää jo 4 vuotta vuonna 2007, kun minä olen ollut tällä palstalla ekaa kertaa kesällä 2004 ja tämä ketju alkoi vasta joskus silloin. Muistan kun ketju aloitettiin.
ole. Terkkari sanoi vuodon olevan normaalia ensimmäisten poisjäävien kuukautisten aikaan...Ja niin sieltä sitten vaan tuli maailman ihanin pikkumies, nyt jo villi leikki-ikäinen. Mutta vessassa ravailut ja paniikkitarkastelut muistan yhä edelleen. Ap ja 9 ja kaikki muut plussanneet: Hirmusti onnea ja tsemppiä. Seuraavaksi on sitten se ravailu vaunujen luona ja tarkistelu että " hengittääkö se" =), ja taas vähän myöhemmin saa sydän kurkussa vahdata pienen kiitäjän jokaista pään kopsahdusta että " Tulikohan sille nyt aivotärähdys" =)...Sellaista se on se äitiys. Vähän niinkuin lentokoneella lentäminen: Miljoona asiaa voi mennä pahasti pieleen, mutta useinmiten kuitenkin kaikki menee ihan hyvin.
Pidetäänhän tämä ketju vielä hengissä...