Rakastuin toiseen mieheen ja petin aviomiestäni, miten tästä yli?

Olen katkaissut yhteydenpidon tähän toiseen mieheen, vaikka se onkin todella vaikeaa. Luulen, että hakeudun yksilöterapiaan ennemminkin kuin pariterapiaan. En pysty millään käsittelemään tätä sivusuhdetta mieheni kanssa.

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta, siksi olenkin halukas yrittämään vielä, kun mieskin todella niin haluaa. Mieheni on kyllä ihana, mutta meillä on ollut suhteessa suuria vaikeuksia, joita emme ole osanneet käsitellä oikein. Siksi ilmeisesti tyytymättömänä annoin itseni ihastua/rakastua toiseen...ja tässä sitä nyt ollaan :(.

ap

perisuhdeasioidenhoitajalta. Jos suhteessanne on ollut vaikeuksia, joiden vuoksi olet pettämään alkanut, niin eikö se ole juuri syy hakeutua pariterapiaan eikä yksilöterapiaan.

Kuulostaa silä kuin sinä olisit tässä se, jonka haavoja pitää hoitaa ja nuoleskella etkä uhraa ajatuksia miehesi tuntemusten arviointiin.

Itse ja kaksi ystävääni ovat olleet samanlaisessa tilanteessa. Minä ja toinen ystävä erottiin. Ystävä ei tosin saanut sitä rakkauden kohdettakaan vaan kävi kovan kriisin läpi yksinäisyydessä. Hänen eksänsä löysi heti uuden. Minä taas menin sen toisen miehen kanssa yhteen ja olemme olleet onnellisesti yhdessä pian 9 vuotta. Kolmas ystävä taas piti sivusuhdetta melkein 1,5 vuotta ja lopetti sen itkien velvollisuudentunnosta perhettään kohtaan. Ei ole vieläkään päässyt yli ja mahtaako koskaan päästä. Elää aviomiehensä kanssa päivästä toiseen. Avioliitto ei tunnu miltään ja ei onnistu löytämään sitä rakkautta millään takaisin. Tavallaan vihaa aviomiestään, koska kokee parisuhteensa vankilana.



Sanoisin ap, että tilanne ei ole helppo. Menkää terapiaan tai mene yksilöterapiaan. Sivusuhde, pitkä sellainen, ei onnistu kuin tunteettomalta psykopaatilta. Kaikkien muiden kohdalla se tuhoaa jotain ja siitä on mahdotonta päästä eteenpäin, vaikkei puoliso saisi koskaan edes tietää.



Neuvona sanoisin, että mene sinne terapiaan, älä tee mitään hätiköityä, mutta ole valmis myös eroamaan. Joskus se on paras vaihtoehto, kun ei vaan enää tunnu ja ei pysty kaiken jälkeen. Jos et tietyllä aikavälillä pysty olemaan rehellisesti ja aidosti onnellinen miehesi kanssa, anna miehellesi vapaus etsiä se onni muualta ja samalla etsi sinä myös itsellesi.

tällä hetkellä koen suurimman ongelman olevan rakkauteni toiseen mieheen vaikean suhtautumiseni aviomieheeni. Siksi ruodin asiaa tältä kannalta, minäkeskeisesti.



Ja kyllä, olen hoitanut erittäin taitamattomasti nämä parisuhdeasiat. Vaikka ongelmia olikin, en olisi saanut päästää itseäni ihastumaan ja vieläpä pettämään. Nyt asiat ovat vielä pahemmassa solmussa kuin ennen.



ap

Miehelläni oli suhde työkaveriinsa useamman vuoden ajan. Oli palavasti rakastunut tähän toiseen naiseen ja suhteen loppupuolella oli suunnitellut haluavansa eron. Mieheni ei itse kertonut minulle tästä suhteesta vaan sain sen muualta selville. Päätimme erota ja mies hankki oman kämpän. Muutaman päivän kuluttua hänen mielensä kuitenkin muuttui, lopetti suhteen ja halusi edelleen jatkaa kanssani.

Olin todella ahdistunut ja masentunut. Valvoin, oksensin ja olin syömättä. Aikaa on nyt kulunut puoli vuotta ja alan pikkuhiljaa päästä kiinni elämän syrjään. Avioliittomme jatkuu edelleen. On parempia ja huonompia kausia. Olemme muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja tarkoitus olisi mennä myös pariterapiaan. Edelleenkään en tiedä tuleeko tästä liitosta enää mitään, mutta heti en halua luovuttaakaan.

Itseäni mietityttääkin eniten tuo, etten ehkä pysty unohtamaan tuota toista miestä. En tiedä missä ajassa pitäisi nähdä, että toimiiko tämä avioliittoni vielä vaiko ei. Todella raastavaa antaa aviomiehelleni samalla toivoa suhteen jatkumisesta, kun itse ei kuitenkaan tunne samoin. Kyllä tämä arki tässä pyörii, mutta asia on takaraivossa alituisesti.



ap

voi olla vikaa/syytä! Itse petin eksää kolmessa eri sivusuhteessa ja en kokenut alkeellistakaan syyllisyyttä. Meidän suhde ei ollut tasapainossa ja jälkikäteen ajatellen oli luonnollista, että hain huvia muualta. Eksä oli täysin sopimaton minulle ja ennen kaikkea käytti mua vuosia hyväkseen, joten eipä tuo ihme, että se kaikki purkautui sivusuhteina. Toki, minä se pettäjä olin, mutta tavallaan eksäni ansaitsi sen, vaikkei sitä koskaan saanutkaan tietää.



Nykyisen kanssa ei ole käynyt edes mielessä ja jos hairahtaisin, kokisin hirmuista syyllisyyttä.

ja suhteemme on ollut hyvä, viimeiset pari vuotta on ollut muutamalla saralla vaikeampaa. Olemme halunneet elämältä hyvin eri asioita ja monella tapaa se on erottanut meitä toisistamme. Minusta on tunut, ettei mieheni ymmärrä minua, olen yrittänyt kyllä puhua hänelle tuntemuksistani. Nyt kuitenkin kun jäin kiinni sivusuhteestani, mieheni on tajunnut olleensa epäreilu minua kohtaan. Ja on valmis satsaamaan täysillä suhteeseemme. Minä taas olen tyhmänä jo rakentanut haaveita tuon toisen miehen suhteen ja on todella vaikeaa päästää irti ja taas keskityä tähän avioliittooni, jonka mielessäni kuvittelin jo päättyneeksi. ap

Hieman oudolta tuntuu miehesi käytös, mutta enhän tiedä kaikkia taustoja.

Voisin kuvitella, että miehelläsi on ollut joku toinen myös ja siksi nyt "helpottunut" kun sinäkin hairahduit.

Päinvastoin, saattaa tajuta mitä on menettämässä (vaimon, lapset?) ja haluaa nyt satsata perheeseen.

Monien suhdehan lässähtää siihen ettei olla valmiita panostamaan siihen suhteeseen. Tai nähdään esim. vaan toisessa vikoja, itsessä ei tietenkään ollenkaan...

No, tilanteita on erilaisia.



Mutta neuvoisin ap harkitsemaan pitkään ja hartaasti ennenkuin erot miehestäsi, varsinkin jos teillä on lapsia.



Nykyään monet ajattelevat vain sitä OMAA onnea. Hyvä isä (mutta tylsä aviomies) laitetaan helposti vaihtoon kun kuvioihin tulee vähän jännittävämpi tapaus. Todella väärin lapsia ja lasten isää kohtaan. Mutta monethan sitten pesee omaatuntoaan sanomalla että "kun äiti/isä on onnellinen niin lapsetkin ovat". Näinhän se ei ole, vaan lapset kärsivät erosta. Aina ja pitkään.



nim. kokemusta on

että mies petaa itselleen samaa tilaisuutta tai hänellä on jo ollut toinen nainen jossain ja näin hän pääsee sopivasti eroon omantunnontuskistaan...

ja suhteemme on ollut hyvä, viimeiset pari vuotta on ollut muutamalla saralla vaikeampaa. Olemme halunneet elämältä hyvin eri asioita ja monella tapaa se on erottanut meitä toisistamme. Minusta on tunut, ettei mieheni ymmärrä minua, olen yrittänyt kyllä puhua hänelle tuntemuksistani. Nyt kuitenkin kun jäin kiinni sivusuhteestani, mieheni on tajunnut olleensa epäreilu minua kohtaan. Ja on valmis satsaamaan täysillä suhteeseemme. Minä taas olen tyhmänä jo rakentanut haaveita tuon toisen miehen suhteen ja on todella vaikeaa päästää irti ja taas keskityä tähän avioliittooni, jonka mielessäni kuvittelin jo päättyneeksi. ap

Hieman oudolta tuntuu miehesi käytös, mutta enhän tiedä kaikkia taustoja. Voisin kuvitella, että miehelläsi on ollut joku toinen myös ja siksi nyt "helpottunut" kun sinäkin hairahduit.

Toki kaipa sitä voi olla niin rakastunut, että antaa anteeksi ihan vain siksi, että haluaa olla sen pettäjän kansa edelleen..mutta ettei vaan olisi oma lehmä ojassa, ja miehen mielestä tilanne tasoissa..

Eli tapasitko jonkun muun baarissa vai onko joku pitempiaikainen tuttu?

Olen itse paljon enemmän sekaisin tilanteesta kuin aviomieheni. Nytkin hän puuhastelee keittiössä meille illallista. Ja minä vaan masentuneena synkistelen ja itken :(.



ap

Mulla on liianki hyvä kokemus siitä ku miestä on petetty kerta toisensa jälkeen,mitä se aiheuttaa sille miehelle!!!

Ei tuu elämä oleen sille miehelle helppoa vaikka uusi nainen,joka ei ikinä koskaan milloinkaan ole pettänyt,eikä sitä aio tehdäkään.

Harva pariskunta pääsee tuollaisesta oikeasti yli ilman apuja. Minä tekisin kaikkeni jo olemassa olevan suhteen eteen ja luovuttaisin vasta sitten..



Kauanko olette olleet yhdessä?

törmäsimme sattumalta ja aloimme pitää tiiviisti yhteyttä sähköpostitse ja messengerillä. Ja sitten rupesimme tapailemaan. Tätä sivusuhdetta kesti puoli vuotta.



ap

Olen katkaissut yhteydenpidon tähän toiseen mieheen, vaikka se onkin todella vaikeaa. Luulen, että hakeudun yksilöterapiaan ennemminkin kuin pariterapiaan. En pysty millään käsittelemään tätä sivusuhdetta mieheni kanssa.



Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta, siksi olenkin halukas yrittämään vielä, kun mieskin todella niin haluaa. Mieheni on kyllä ihana, mutta meillä on ollut suhteessa suuria vaikeuksia, joita emme ole osanneet käsitellä oikein. Siksi ilmeisesti tyytymättömänä annoin itseni ihastua/rakastua toiseen...ja tässä sitä nyt ollaan :(.



ap

ekasta viestistä sai käsityksen et olitte tavanneet ihan yhtäkkiä sattumalta ja menneet sänkyyn ja sit ihastuit/rakastuit.Toi että olet hänen kanssaan pitäny sähköpostissa säpinää ja muutenki juttua yli puolivuotta,kertoo et sä oot iha sairas,pimee muija.Ei kyl todellakaan tarvitsisi miehen antaa sulle anteeks,vaan heittää tommonen nainen niin pitkälle ku pippuri kasvaa.

Et voinu sit jättää miestä ennen ku menit paneen toista miestä ku olit kuitenki jo puolivuotta sen kans säpinöiny.Vai ihan vahingossako menitte sänkyyn ja ihan vahongossa tapailitta ja piditte yhteyttä toisiinne...

Yleensä ne, jotka hakevat ulkopuolisesta suhteesta jotakin, mitä muka kaipaavat voisivat ennemminkin tutustua omaan itseensä ja kumppaniinsa paremmin, jos kaikki on oikeasti hyvin..



Minä-vaurioiset, vailla itsetuntoa olevat luulevat usein, että joku ulkopuolinen suhde voi parantaa heidän olotilaansa jotenkin, vaikka oikeasti vain _todellinen_ peiliin katsominen on se ratkaisu!

Ja olin tyytymätön parisuhteeseeni. Tarkoitukseni oli tosiaan erota miehestäni, sillä meillä oli ihan merkittäviäkin ongelmia suhteessa. Mutta mies on nyt ymmärtänyt toimineensa monella tapaa väärin ja hän on todella halukas tsemppaamaan suhteemme eteen. Tilanne vaan tuntuu niin kovin monimutkaiselta, kun emme osanneet ajallaan asioita selvittää kuten pitäisi.



ap

ja sit soisessa viestissä kirjotit et haluat kyl olla miehes kans ku se on niin hyvä ja teillä on hyvä suhde ja plaplapla....kumpaa siis???