Lapsella sos.ongelmia( vaikea mennä porukkaan)
Lapsi kokee olevansa koulussa sekä kerhossa yksin, ei kavereita kokemuksensa mukaan kuin välillä.
Pitäisitkö tämmöisen lapsen koulun jälkeen kerhossa?
Onko parempi olla ryhmässä vaikka yksinäinen, jotta oppii sos. taitoja vai onko liian rankaa tehdä niin pitkää päivää?
Vastauksia odottaisin henkiseen kasvuun tähtääviä en lapsen muuhun pärjäämisen yksin kotona jne.
Kommentit (5)
Kotipihalla paljon kavereita ja pärjää heidän kanssaan hyvin. Vain koulu ja kerho ongelmana
lapsi, nyt vasta eskari-ikäinen, ja päiväkodissa kyllä kaverit on , mutta harrastusryhmissä jää syrjään kun ei tunne sieltä hyvin ketään. Tarvitsee aikuisen ohjausta ryhmään liittymisessä. Jos pystyt kerho-ohjaajan kanssa etukäteen puhumaan tästä, ja pyytämään, että auttaa lapsesi leikkiin mukaan? Jotkut aikuiset tämän hoksaa ja osaa, toiset valitettavasti eivät ymmärrä että osa lapsista tarvitsee tukea.
Minusta tämänvuotinen kerho vaan laaduton. Joka asiaan saa vastauksen "meillä kaikki hyvin", "kaikki leikkii kaikkien kanssa" jne.
Olen ollut hyvin pettynyt kerhoon. Ensi vuonna sitten eri kerhoon onneksi.
Pihalla kerran riittää kavereita, heidän kanssaan voi sitä sosiaalisuutta opetella ihan riittävästi.
eihän tuo parane kuin harjoittelemalla, mutta tarvitsee siihen ohjausta ja apua. Olisiko mielummin parempi järjestää leikkituokioita sellaisten kavereiden kanssa joiden kanssa yhdessä leikkiminen onnistuu?