Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä luulin et mun vauva kuolee mun syliin

Vierailija
25.05.2010 |

vauva oli äsken rokotettavana ja samalla hetkellä kun neulan kärki osu ihoon niin vauva alkoi pidättää hengitystä ja pidätti, ja pidätti ja pidätti.. oli ensin ihan punanen, sit meni sinertäväksi ja silmät muljahti ja meni veltoksi. Sit nostin ja pikkasen heilutin sitä sylissä niin alkoi virkoomaan. Oli ihan pöllähtäneen näkönen ja kalpea. Mä olin ihan shokissa itsekkin...onneksi sitten melko nopeesti alkoi olee taas normaali ja naureskeli ja heilutti käsiään.. ihan kamala tunne oli. Lääkäri tutki vauvan ennen kotiin lähtöä vielä ja sanoi et kaikki ok. Kuulemma jotkut saavat tuollaisia kohtauksia yleensä juuri kivusta... kamalaa (vauva 5kk)

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä on ihan "pysyvä tapa" niillä lapsilla joilla tuota taipumusta on, siinä 5v paikkeilla helpottaa. Joskus ehtii käydä itkemään ja sitten jää henkeä vetämättä ja taju menee tai joskus meillä mennyt niinkin että taju menee jo ennenkuin itku alkaa, eli se hengitys "lukkiutuu" jo ekalla itkunaloitushengenvedolla (hienoja uusia sanoja mulla ;))



Käsittääkseni, siis minun saaman tiedon mukaan, tajuttomuus ei kestä kun sekuntteja, muistaakseni lääkäri sanoi että yli 20 sekunttia ei pidä mennä ja kymmenenkin on jo paljon. Ja tietysti vanhemmasta jo viisikin sekunttia ikuisuus.... Kun joku tuolla viisasteli että pitääkö minuutteja vaan odotella ja ihmetellä niin ei tosiaankaan pidä. Meidän saama ohje oli että jos tajuttomuus kestää pidempään niin sitten lääkäriin vaikka muuten olisikin vaan tavallisen oloinen kohtaus. Ja kyllä meilläkin pään lyömisen jälkeen käytiin tilanne varmistamassa vaikka periaatteessa tiesinkin ettei sen kummemmasta ollut kyse.



Mulle onneksi oli oma äitini varoitellut jo etukäteen kun itse sain noita kohtauksia pienenä niin ei ollut mikään yllätys. Muistakaa vaan sitten kertoa asiasta kaikille muillekin jotka mahdollisesti lasta hoitavat!

Vierailija
22/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kasvoille on aika hyvä konsti herätellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään koskaan tällaista tiennyt ennen tätä ketjua :o

Vierailija
24/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Onko ihmiset tosiaan noin tietämättömiä affektikohtauksesta.

Luulin että on ihan yleistä tietoa.

Mistä tuo olisi pitänyt tietää?

Ja ihan kuriositeettina voin sanoa että aika monta opasta olen kuitenkin selannut eikä ole affektikohtaus jäänyt mieleen.

Tuskin kukaan uudessa, pelottavassa tilanteessa alkaa ekana miettiä että mitähän tämä nyt voisi olla, olenkohan koskaan lukenut tällaisesta, hmm??

Taidanpa tarkistaa netistä ennen kuin tilaan ambulanssin...

Vierailija
25/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei minunkaan lähipiirissäni kenenkään muun lapsi ole niitä saanut kuin yksi meidän lapsista.



Ja ihan varmasti se säikäyttää kun ekan kerran sellaisen näkee, niillä joilla on tuota tapana tehdä, aloittaa sen kyllä jo melko pienenä.



Toisaalta, onneksi lapsi aloittaa hengittämään niin pian, ettei siinä ehdi vielä apua soitella, toki ekan kerran jälkeen saattaa mielessä käydä soittaa lääkäriin.







Vierailija
26/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin luulin, että lapseni kuoli, kun hän sain ekan kerran ns. affektikohtauksen, eli huusi niin kauan, että unohti vetää henkeä, meni sinisenharmaaksi ja pyörtyi syliini. Oli pitkiä sekunteja, ennen kuin virkosi. Pelästyin ihan hirveesti. Lapsi oli silloin aika tarkkaan 1 v.

Muistan hirveän hetken vieläkin: lapsi meni siniseksi (huulet ja kasvot), valahti hervottomaksi. Sanoin miehelle, että ala sinä paineluelvytys - minä soitan ambulanssin.

PAri sekuntia ja lapsi virkosi. Ensimmäinen affektikramppi oli kyllä hirveä, seuraavalla kerralla olimme jo viisaampia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt helpotti tieto, että viereisessä huoneessa on lääkäri... tosin vaistomaisesti lasta hieman heiluttelin käsieni varassa, johon se sitten virkosi. Ihan kamalaa kyllä, kun oma lapsi ei yhtäkkiä hengitä... t. ap

Minun nyt jo teinillä pojallani niitä tuli useita taaperoiässä. Mutta kuten sanoin, nyt tiedät mistä on kysymys ja osaat suhtautua "oikein".

Vierailija
28/28 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerran oli naapurissa leikkimässä ja riehuivat ja tyttö vähän loukkasi itseään, naapurin äiti sanoi että onneksi oli juuri edellisenä päivänä kertonut että meidän tulta-ja- tappuraa ei aina muista hengittää loukatessaan/suuttuessaan.



Ensimmäinen kohtaus oli kyllä todella pelottava.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän yksi