Luettele tähän kaikki mikä lastesi kavereissa ärsyttää sinua.
Aloitan 7 v tyttöni kavereilla.
Likaiset vaatteet, rasvainen tukka ja ei erikseen sisävaatteita mukana. Suoraan jääkaapille meneminen. Pyytely, että anna sitä ja anna tätä ja jos lapseni antaa jonkin omista aarteistaan, niin yrittääpä saada toisenkin.
Näitä lapsia en päästä meille enää kovinkaan usein, koska onneksi on niitäkin kavereita, jotka eivät käyttäydy näin ärsyttävästi.
Kommentit (31)
vaatteet ja huono hygienia? Lapsen vanhemmat sinua pitäisi ärsyttää. Oletko koskaan ajatellut, että perheessä voi olla mielenterveysonglemaa, alkoholismia jne? On paljon lapsia, jotka saavat ainoan lämpimän ruoan koulussa, puhumattakaan mistään tavaroista.
se on kamalaa, lisäksi hän käyttäytyy kovin oudosti, en tiedä mikä vikana. Äitinsä ei ole tarkemmin tätä valottanut...
Kyseessä 8-vuotias poika, joka on niin ylivilkas, että hermot menee joka kerta kun on kylässä. Ikävä kyllä asuu naapurissa ja tunkee yhtä päätä kylään pyytämättä, eikä meinaa millään uskoa, jos joskus sanon ettei nyt sovi.
sillä ei ole käytöstapoja,
kiusaa ja härnää lasta välillä vaikka on itsekkin tullut kiusatuksi koulussa.
ja se ärsyttää eniten että vanhemmat eivät "kasvata" tarpeeksi tiukasti, ovat vähän tossukoita, lapset on kuin pellossa.
ja lämpimällä ilmalla likasin avoin jaloin sisälle. Ei ppestä kunnolla käsiä, vaikka käsken pestä kädet sisälle tullessa.
Jos meillä lapsi on poikkeuksellisesti ollut avoin jaloin ulkona, kannetaan hänet jalkapesulle. Minä meillä siivoan eikä meillä kävellä sisällä kengätkään jalassa.
Riehuminen (pelleily tms) ruokapöydässä.
Lapseni 5-v ja kaverit 5-6-v.
ja vielä ekaluokkalaisena väittää vieraalle aikuiselle vastaan tämän omassa kodissaan, mm. astioiden viemisestä tiskiin. Kehtaa sanoa että "minun ei tarvitse". Itseasiassa kaikessa vetoaa siihen. Että kun kotonakaan ei tarvitse.
Meiläl pyöritään kyllä samoissa shortseissa koko päivä, eikä vaihdeta sen mukaan ollaanko sisällä vai ulkona.
ja vielä ekaluokkalaisena väittää vieraalle aikuiselle vastaan tämän omassa kodissaan, mm. astioiden viemisestä tiskiin. Kehtaa sanoa että "minun ei tarvitse". Itseasiassa kaikessa vetoaa siihen. Että kun kotonakaan ei tarvitse.
että jotkut alakoululaiset vetävät kaikki lelut vain hyllyistä lattialle. Tai hajottavat legorakennelmat osiin.
Siis se ärsyttää, että eivät siivoa tai korjaa jälkiään. Kyllä tutkia saa, mutta ei saa sotkea meidän asuntoa.
"tässä talossa on meidän säännöt. Ja meidän sääntöjen mukaan tarvitsee". Tuota kun on helppo vahtia...
ja vielä ekaluokkalaisena väittää vieraalle aikuiselle vastaan tämän omassa kodissaan, mm. astioiden viemisestä tiskiin. Kehtaa sanoa että "minun ei tarvitse". Itseasiassa kaikessa vetoaa siihen. Että kun kotonakaan ei tarvitse.
Mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että joillekin on ihan tuntematon asia se, että ruokapöydässä pitäisi olla kaikkien yhtäaikaa ja pöydästä noustaan yhtä aikaa. MEillä on se käytäntö, että kaikki ollaan yhdessä ruokapöydässä ja lapset voivat nousta aikaisemmin pois, mutta niin, että kaikki lapset lähtevät yhtäaikaa. Jos joku syö nopeammin tai ei maistu, niin silti istutaan niin kauan kuin muutkin. Esim. synttäreillä on joillekin vieraille ollut ihan uutta ja ihmeellistä se, että ei voi koko ajan hyppiä pöytään ja pois ja lähteä yksin leikkimään heti, kun ei enää syö. Minusta synttäreilläkin kuuluu kaikkien lasten nousta pöydästä yhtäaikaa pois eikä niin, että mennään ja tullaan täysin oman mielen mukaan.
Mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että joillekin on ihan tuntematon asia se, että ruokapöydässä pitäisi olla kaikkien yhtäaikaa ja pöydästä noustaan yhtä aikaa. MEillä on se käytäntö, että kaikki ollaan yhdessä ruokapöydässä ja lapset voivat nousta aikaisemmin pois, mutta niin, että kaikki lapset lähtevät yhtäaikaa. Jos joku syö nopeammin tai ei maistu, niin silti istutaan niin kauan kuin muutkin. Esim. synttäreillä on joillekin vieraille ollut ihan uutta ja ihmeellistä se, että ei voi koko ajan hyppiä pöytään ja pois ja lähteä yksin leikkimään heti, kun ei enää syö. Minusta synttäreilläkin kuuluu kaikkien lasten nousta pöydästä yhtäaikaa pois eikä niin, että mennään ja tullaan täysin oman mielen mukaan.
vaikka muuten ruokapöydässä ollaankin yhtä aikaa ja sieltä noustaan yhtä aikaa.
Mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että joillekin on ihan tuntematon asia se, että ruokapöydässä pitäisi olla kaikkien yhtäaikaa ja pöydästä noustaan yhtä aikaa. MEillä on se käytäntö, että kaikki ollaan yhdessä ruokapöydässä ja lapset voivat nousta aikaisemmin pois, mutta niin, että kaikki lapset lähtevät yhtäaikaa. Jos joku syö nopeammin tai ei maistu, niin silti istutaan niin kauan kuin muutkin. Esim. synttäreillä on joillekin vieraille ollut ihan uutta ja ihmeellistä se, että ei voi koko ajan hyppiä pöytään ja pois ja lähteä yksin leikkimään heti, kun ei enää syö. Minusta synttäreilläkin kuuluu kaikkien lasten nousta pöydästä yhtäaikaa pois eikä niin, että mennään ja tullaan täysin oman mielen mukaan.
sa poistua pöydästä kun on syönyt. En oikein ymmärrä mitä tuolla istuttamisella ajetaan takaa?
4-vuotias tyttö, jolle merkkivaatteet, vaatteiden värit yms. ovat hirvittävän tärkeitä. Kyselee aina, mistä mikäkin tavara on ostettu, onko se uusi jne. Taas tänä aamuna taistelin oman tyttäreni kanssa, mitkä vaatteet pk:n voi laittaa, ja pitääkö sisällä olla tossut vai ei. Kaverin mielipide (=mekko, ei tossuja) on niin tärkeä.
Siis tehdäänkö teillä synttäreillä niin, että yksi syö kakkua ja toiset leikkii ja joku tulee pöytään ottamaan kakkua ja lähtee sitten leikkimään ja palaa sitten syömään, kunnes taas piipahtaa jossain touhuilemassa ja tulee sitten vielä vähän haukkaamaan pullaa...
Musta toi ei ole ok, mutta noin osa lapsista käyttäytyisi.
miksi siinä pöydässä pitää istua ja odottaa sitä viimeistäkin hidasta ruokailijaa, epäreilua tavallisessa arjessa.
meillä syödään..hmmm... joustavasti. Periaatteessa syömme aina samaan aikaan, mutta käytännössä ihmiset tulevat ja menevät. Eivätkä lapseni takuulla toimi toisin muuallakaan.
Tämä meidän tapa johtuu siitä, että mieheni on todella ärsyttävä: hän tulee aina, ihan aina, ruokapöytään myöhässä. Pyydän hänet aina aikaisemmin, mutta silti tulee myöhässä. Hän ei vain suostu tulemaan, ennenkuin kaikki jo syövät. Argghh...
Sitten tämä mies on maailmankaikkeuden hitain syöjä. Armeijassakin (siis 25 v sitten) hän oli kaikista hitain syöjä koko ruokalaissa - eli usko pois. Hän siis syö 20-30 min sen jälkeen, kun kaikki ovat muut ovat jo lopettaneet.
Minä taas olen nopea syöjä, enkä kestä tuota syömisen hartautta... Anyway - tämä selvennys siis siitä, että asiat vain syystä tai toisesta menevät perheissä eri tavalla. VAikka tahto olisi tehdä toisin.
Mutta siihen olen kiinnittänyt huomiota, että joillekin on ihan tuntematon asia se, että ruokapöydässä pitäisi olla kaikkien yhtäaikaa ja pöydästä noustaan yhtä aikaa. MEillä on se käytäntö, että kaikki ollaan yhdessä ruokapöydässä ja lapset voivat nousta aikaisemmin pois, mutta niin, että kaikki lapset lähtevät yhtäaikaa. Jos joku syö nopeammin tai ei maistu, niin silti istutaan niin kauan kuin muutkin. Esim. synttäreillä on joillekin vieraille ollut ihan uutta ja ihmeellistä se, että ei voi koko ajan hyppiä pöytään ja pois ja lähteä yksin leikkimään heti, kun ei enää syö. Minusta synttäreilläkin kuuluu kaikkien lasten nousta pöydästä yhtäaikaa pois eikä niin, että mennään ja tullaan täysin oman mielen mukaan.
Siis tehdäänkö teillä synttäreillä niin, että yksi syö kakkua ja toiset leikkii ja joku tulee pöytään ottamaan kakkua ja lähtee sitten leikkimään ja palaa sitten syömään, kunnes taas piipahtaa jossain touhuilemassa ja tulee sitten vielä vähän haukkaamaan pullaa...
Musta toi ei ole ok, mutta noin osa lapsista käyttäytyisi.
Olkkarissa tai takapihan pöydällä on sitten kippoja joista voi hakea sipsejä, poppareita ja karkkia. Mutta kakut, jätkist ja keksit syödään pöydässä kerralla ja sitten pois. Ei ole ollut mitään ongelmaa.
"tässä talossa on meidän säännöt. Ja meidän sääntöjen mukaan tarvitsee". Tuota kun on helppo vahtia...
ja vielä ekaluokkalaisena väittää vieraalle aikuiselle vastaan tämän omassa kodissaan, mm. astioiden viemisestä tiskiin. Kehtaa sanoa että "minun ei tarvitse". Itseasiassa kaikessa vetoaa siihen. Että kun kotonakaan ei tarvitse.
Kyseessä 7 v. poika ja pikkusisarensa 4 v. Todella ärsyttäviä lapsia, joilla ei ole minkäänlaista kasvatusta. Mä olen sanonut, että jos ei meillä käyttäydytä meidän sääntöjen mukaan, niin sitten voi mennä sinne kotiin.
Eihän se tietenkään lasten vika ole, jos ei kotona ole minkäänlaisia rajoja ja kukaan ei välitä, mutta ei se munkaan tehtäväni ole alkaa naapurin rääväsuita kasvattamaan.
No ei ärsytä, eihän ne meillä asu. Mutta jotkut käytöstavat ihmetyttää, kun ei katsota silmiin eikä moikata kun tullaan kylään. Jättää vähän h-moilaseksi tämän äidin.