Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kumpaa elämää eläisit mieluummin 30-40 vuotiaana?
19.05.2010 |
a) ydinperhe, mies ja vaimo ja yhteiset lapset, suhteena kaveruus, ei rakkautta eikä intohimoa. Paljon yksin, keskityt lapsiin ja töihin ja omiin harrastuksiin ajan puitteissa. Taloudellisesti turvallista, omakotitalo. Elämä helppoa mutta tyhjää kumppanin 'puuttumisen' vuoksi.
b)uusperhe, mies ja vaimo, molemmilla edellisestä liitosta lapsia, jotka asuvat vuoroin teillä, vuoroin exillä. Rakkautta ja läheisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja täydellistä seksiä. Taloudellisesti kädestä suuhun, suuremmat menoerät aiheuttavat tuskaa, rivitaloasunto. Elämä ihanaa kumppanin kanssa, mutta muiden asioiden (nuivat exät) vuoksi elämä joskus kovasti sovittelemista.
Kumpaa eläisit????
Kommentit (55)
a:ta elän, vaikken ole yksinäinen eikä omakotitaloa olekaan. En mä missään pilvilinnoissa elele, että jotain huumaa pitäisi miehen kanssa vielä 20 vuoden jälkeenkin olla. Ihan jees näin.
B:tä taas en ikinä suostuisi elämään, ei uusperhesotkuja mun ja mun lasten elämään kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en usko noihin uusioperhe kuvioihin, niissä on aina ne loputtomiin, ne exät mukana. Se perhe koostuu lapsista ja existä, no thanks.
jos elämä muuten on läheisten laittamista inhottaviin muotteihin. Mieluummin tuttu, turvallinen ja vähän tylsä liitto, jossa paljon elämää ja välittämistä kuin uusperhe, jossa vain mies ja nainen voivat hyvin, lapsilla paha olo.
Ilman muuta A!
Elämäni on lähes tuollaista kuin b vaihtoehdossa.
Minulle a vaihtoehto elämä ei olisi tyhjää.
Elämäni oli ennen eroa suunnilleen tuollaista.
Olen silti onnellinen nykyäänkin.
Olen 30-40 vuotias.
mutta kun tosipaikka tuli eteen, valitsin kuitenkin Bn. Ja olen onnellinen, vaikka välillä mietityttääkin, olisiko sitä Ata sittenkin voinut elää lasten ja exän takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo koko uusperhekuvio kuulostaa mulle liian uuvuttavalta. En kestäisi olla erossa omista lapsistani niin paljon, ja vaikka se on kin tosi kamala sanoa niin en voi kuvitella että kestäisin kenenkään toisen lapsia kodissani noin paljon.
Minun lapseni ovat vielä pieniä, sitä en tiedä mikä olisi mieli jos molemmat olisivat jo teinejä. Ehkä silloin kiljahtelisin riemusta kun ne menisivät välillä isälleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka intohimoa ja rakkautta ei olisi, kummatkin tunteet voi herätellä eloon jos kummallakin on halua siihen. B-vaihtoehto kuulostaa ihastumisen ensihuumalta..
a kolmikymppisenä ja b nelikymppisenä. B jatkuu edelleenkin 14 vuoden jälkeen ihanana kumppanuutena ja rakkautena:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukematta aikaisempia kommentteja tai vastauksia niin panit aika pahan. Olen miettinyt juuri nyt samaa. Jos olisin varma että nykyisessä liitossani ei rakkaus ja intohimo roihahtaisi uuteen liekkiin niin ilman muutta jäljempi. Mutta kun hetken huuma voi olla hetken huumaa. Itselläni nyt tuntuu että ei ole rakkautta eikä intohimoa. Mutta joskus on ollut. Ja pelaan sen varaan että taas joskus on. Mutta ihanaa että täällä voi nimettömänä pohtia näinkin vaikeita kysymyksiä.
että tuo jatkuu samanlaisena. Siksi a, koska siitä muutos on parempaan. B:ssä mies yleensä löytää uuden intohimon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja muistuttaa omaa elämääni sillä erotuksella että meillä on mukavat exät.
Rakastan omaa uusperhettäni ja olen siitä ylpeä ja onnellinen. Meilläkin on yhteistä taivalta takana jo kohta vuosikymmen, että ei mistään alkuhuumasta ole kysymys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mun vaihtoehdot oli sinkku ja sit a.
Koska kaikki homma kehittyi koko ajan, seurauksena oli lapsia ja muutoksia elämässä. Seksiäkin joo. Uusperhettä en jaksa ajatellakaan, hatunnosto teille, jotka ehditte ajatella itseänne sillä lailla :-)
Kuprujakin kyllä, mut varma valinta, niin a jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta.
Vaihtoehdosta a pääsee AINA siirtymään vaihtoehtoon b, mutta vaihtoehdosta b ei koskaan vaihtoehtoon a.
joten B. Jostain syystä vaihtoehto A-tyyppinen elämä ei ole ikinä kiinnostanut. Kyse ei ole uhmasta, eikä kapinasta. Varmuus ei vain viehätä minua, en tiedä, miksi.
Aika moni elää täällä 50-lukulaisessa fantasiassa muutenkin.
Alue: Aihe vapaa
Siis A, koska B on selkeästi suhteen alkuhuumaa ja kuherrusaikaa. Ja se kestää noin puolitoista vuotta ja sitten siihenkin suhteeseen astuu jonkinlainen arki.
Oli meilläkin eka vuosi täydellistä seksiä ja unelmien täyttymystä, mutta niin vain lapsiarki on viimeiset pari vuotta jyrännyt niiden yli. Uskon, että kipinä on vielä löydettävissä, kunhan jaksaisi kunnolla alkaa panostaa. Aika aikaa kutakin.
Haaveilen minäkin usein jostain uskomattomasta intohimosta, mutta sitten muistan, että
- mieheni ei dokaa, ei rellestä
- hoitaa oman osuutensa kotitöistä ja lapsenhoidosta mukisematta
- kantaa taloon rahat, kun olen itse hoitovapaalla
- antaa minun harrastaa ja ladata akkuja kodin ulkopuolella
- on erittäin epätodennäköinen pettäjäehdokas, toki se mahdollisuus on jokaisessa suhteessa
- asettaa perheen aina töiden edelle