Siis MITEN pikkulapsiarki pyörii OIKEESTI?!
Mulla on 1, 2 ja 3v lapset eikä tästä meinaa tulla mitään. Jos esim. kokkailen tai teen mitä tahansa, pitää kuopus laittaa matkasänkyyn kun ei pääse perässä juoksemaan. Hän ei kuitenkaan enää viihdy siinä ja alkaa huutamisen aika pian. Jos kuitenkin teen kotihommia huudon säestämänä, me ei ehditä ulos. Jos mennään ulos, lapset joutuvat syömään mitä sattuu kun ei ehdi kokkaamaan. Jos taas jätän kaikki kotihommat iltaan ja teen vaikka ruuankin valmiiksi seuraavalle päivälle, en ehdi itse ikinä lenkille. Ja muutenkin haluaisin että hommat olis tehty kun mies tulee töistä. Toisaalta mun pää ei kestä jos en edes kerran viikossa pääse lenkille, aina en pääsekään. Ja miten ihmeessä esim. leivotaan jos on monta pientä lasta? Kädet taikinassa kyynärpäitä myöten ja joku just silloin vaatii jotain. Neuvokaa avutonta..!!
Kommentit (31)
Mä olen luullut että kaikilla muilla käy leikiten kaikki. ap
Ihan ekaksi sun täytyy varmaan luopua ajatuksesta että kaikki hommat on tehty kun mies tulee töistä. Hoidatte niitä siivouksia ja kokkauksia niin että toinen katsoo lapsia jotta toinen saa tehtyä.
Laita jotain nopeaa ruokaa, siis sellasta mihin sulla itselläsi ei mene aikaa. Tyyliin vuokaan ja uuniin ja ruuanvamistumisen ajaksi pihalle. Tee myös isoja annoksia ruokaa kerralla jota sitten vain lämmität, jotta joka päivä ei tartte kokata.
Mä olen luullut että kaikilla muilla käy leikiten kaikki. ap
on tosi kaoottinen, eli vahdittava ja viihdytettävä. Teillä noi muutkin lapset ovat sen verran pieniä, etteivät pysty natiaista vielä vahtimaan sun puolesta, vaan kaikki ovat vahdittavia.
Jos kersat nukkuisivat kaikki esim. 2h päiväunet yhtä aikaa, sitten sulla olisi aikaa tehdä päivisin vaikka siivousta ja kokkausta. Mutta harvoinpa niin käy. Päiväkodeissakin on aina hoitaja nukkarissa pitämässä huolta siitä, että lapset ovat ojossa ja hiljaa.
tuota vois kokeillakin. Jostain syystä meillä vaan tuppaa jäämään kaikki pakasteet käyttämättä. ap
koska tten hirmu pitkia paivia annan sulle mun ruokavinkin.
Yhtena arki-iltana viikolla teen "cook-up" session eli laitan ruokaa hirmuisesti. LAitan suuren kattilan tayteen pastaa kiehumaan ja samalla tommaatimurkaan tonnikalaa, sipulia ja muita kasviksia kasariin kiehumaan kastikkeeksi. Kolmannella levylla teen nakkikastikkeen ja uuniin tyonnan vuuan johon laitan suikalelihaa, vetta, liemikuution ja pilkottuja kasviksia ja perunaa. Neljannella levylla teen kanarisottoa. Aikaa menee noin 1.5 tuntia mutta kun kaikki on valmista niin laitan ne ruuat pakasterasioihin ja voila! seuraavan viikon lounaat onkin kaikki valmiita pakkasessa. Ja muina iltona voinkin tehda muita juttuja kun esim menna punttikselle lasten nukahdettua.
JA oikeasti voi kylla syoda eineksiakin ilman etta lapset siita rikki menevat, sa menet rikki kohta stressista.
vaikka olisi joku loota uunissa. Talvella olis ehkä ehtinyt ulko-ovesta astua ja oliskin jo pitänyt tulla ottamaan ruoka uunista. :) ap
Meillä on päivärytmit ja rutiinit, joita noudatetaan.Toki joskus niistä poiketaan, mutta itse saan homman pyörimään ihan ilman kaaosta kun ennakoin muutokset. Lapset ovat 5v, 3v ja 1v.
Me ulkoilemme 2-3 kertaa päivässä. Lounaaksi syömme edellisen päivällisen jämät tai sitten teen jotain uuniruokaa, jonka voi jättää hautumaan uuniin aamupäiväulkoilun ajaksi. Pyykit heitän koneeseen kun lähdemme ulos ja kuivuriin kun tulemme sisään. Siivoukset hoidan yhdessä lasten kanssa alkuiltapäivästä kuten myös pyykinviikkauksen. Silloin kun on siivouspäivä, ulkoilemme vain kahdesti. Meillä lapset osallistuvat mielellään kaikkiin kotiaskareisiin, jopa kuopus "viikkaa" pyykkiä innoissaan ja heiluu pölyhuiskun kanssa. Sitten laitan päivällistä,joka on pöydässä kun mies tulee kotiin ja kun olemme syöneet, lähdemme ulos koko perheen voimin.
Leivonta sujuu oikein mallikkaasti niin, että teen taikinan kun kuopus on päiväunilla ja leivomme sitten porukalla kun hän herää ja on syönyt välipalan. Kaikki lapset meillä tykkäävät kovasti leipoa ja maistella taikinaa. Kun laitan ruokaa kuopus leikkii kipoilla lattialla tai on sylissä tai leikkimässä isompien kanssa. Lapset menevät illalla nukkumaan jo klo 20, joten minulla on aina joka ilta muutama tunti omaa aikaa ja aikaa miehen kanssa ennen kuin lähden nukkumaan.
Sillä on huima ero ovatko lapset 1v, 2v ja 3v vai 1v, 3v ja 5v
Meillä on päivärytmit ja rutiinit, joita noudatetaan.Toki joskus niistä poiketaan, mutta itse saan homman pyörimään ihan ilman kaaosta kun ennakoin muutokset. Lapset ovat 5v, 3v ja 1v.
Me ulkoilemme 2-3 kertaa päivässä. Lounaaksi syömme edellisen päivällisen jämät tai sitten teen jotain uuniruokaa, jonka voi jättää hautumaan uuniin aamupäiväulkoilun ajaksi. Pyykit heitän koneeseen kun lähdemme ulos ja kuivuriin kun tulemme sisään. Siivoukset hoidan yhdessä lasten kanssa alkuiltapäivästä kuten myös pyykinviikkauksen. Silloin kun on siivouspäivä, ulkoilemme vain kahdesti. Meillä lapset osallistuvat mielellään kaikkiin kotiaskareisiin, jopa kuopus "viikkaa" pyykkiä innoissaan ja heiluu pölyhuiskun kanssa. Sitten laitan päivällistä,joka on pöydässä kun mies tulee kotiin ja kun olemme syöneet, lähdemme ulos koko perheen voimin.
Leivonta sujuu oikein mallikkaasti niin, että teen taikinan kun kuopus on päiväunilla ja leivomme sitten porukalla kun hän herää ja on syönyt välipalan. Kaikki lapset meillä tykkäävät kovasti leipoa ja maistella taikinaa. Kun laitan ruokaa kuopus leikkii kipoilla lattialla tai on sylissä tai leikkimässä isompien kanssa. Lapset menevät illalla nukkumaan jo klo 20, joten minulla on aina joka ilta muutama tunti omaa aikaa ja aikaa miehen kanssa ennen kuin lähden nukkumaan.
Keittiiöön omat lelunsa, esim. jääkaappimagneetteja, joilla lapset voivat leikkiä. Tenavat leikkimään keskenään, jäystämään porkkanaa tms. Yksivuotias liinaan?
Mulla myöskin tiheä sarja ja neljännen kanssa on minimaalisesti oltu pihalla. Arkea en oikein muista. Joskus oli hyvä rytmi, perunat pesten ja kattilaan, sit pihalle. Tai vauva vaunuihin ja pihalla heti kahdeksan jälkeen puolitoistavuotias kävellen vierellä. Isommat pyörällä.
Kesällä eväsretkelle uimarannalle, ruoka kuumana sanomalehtipaperiin ja koriin, potta mukaan ja äkkiä rantsulle. Sellainen paikka missä auton saa rannan viereen on hyvä. Sit syödään, vahditaan ettei kukaan huku (olkakellukkeet!) ja potan kanssa valmiina. Jos pienin nukahtaa, niin äitikin voi kastautua.
meillä toi kaoottisuus loppui kuin seinään, kun päätin laittaa muskut päiväkotiin ja mennä itse töihin. teen lyhennettyä työpäivää, haen lapset pk:n pihalta puoli neljä. isä vie puoli yhdeksäksi. lapset ovat nukkuneet, leikkineet , askarrelleet ja syöneet päiväkodissa. mulle jää siis vain iltaruuan laitto/lämmitys. toki iltaisin tehdään jotakin mukavaa yhdessä, mutta eipä tuu stressiä ainakaan siitä, ettei lapset ole saaneet tarpeeksi virikkeitä tai ulkoilleet päivän aikana. iltaisin voi keskittyä sohvalle löhöilyyn perheen kesken, luetaan, katsellaan lastenohjelmia, ollaan ehkä pihalla vähän aikaa tai pelataan.
en koe huonoa omaatuntoa mistään, meillä käy siivooja joka toinen viikko tekemässä isommat siivoukset. mulle jäää siis vaan siistiminen ja lelujen keräily.
sulla on toki pienet lapset vielä ja olet luultavasti vannoutunut kotiäiti (eli lapset hoidetaan kotona-tyylinen), mutta niin olin mäkin ennen. nyt tajuan, että elämä on ihanaa ja kivaa ja lapsetkin voivat äitiä unohtamatta paremmin, kun ei koko päviä mene vaan säätämiseen, huutamiseen, vahtimiseen ja lasten tarpeiden tyydyttämiseen.
kun nuorin alkaa olla 2-3v. Tosin kun ovat noin lähekkäin syntyneitä, voivat olla melko tehokkaita riitelijöitäkin...
Meillä lapset ovat alkaneet vasta nyt olla "itseohjautuvia" niin, etteivät ole koko ajan hoitoa vailla. Ovat JO 6v ja 8v, mutta ihan oikeasti - vielä vuosi sitten oli välillä ihan karseaa - ja 2v sitten oli 2 takiaista. Tosin vanhempien eronkin takia oli siis vaikeampaa lasten kanssa (ripustautuivat).
olen vielä sitä mieltä että kotona hoidetaan, saa nähdä miten käy.. ap
Meillä 6- ja 2-vuotiaat, sekä 1½ kk vanha vauva. isommat pitävät siitä, kun saavat imuroida sieltä täältä ja vaikka pyyhkiä nihkeällä rätillä pölyjä. Huomio kiinnittyy vähäksi aikaa muuhun ja itse saa vaikkapa siivoilla siinä samalla.
että viimeistään parin vuoden päästä helpottaa. Se on vaan niin pirun pitkä aika. Onko tämä av muuten jotenkin muuttunut, ei ole vielä tullut yhtään mitäs teet niitä lapsia -viestejä ;) ap
Meillä taitaa olla sitten siinä mielessä "omituiset" lapset, että ovat olleet aina mielellään mukana kotiaskareissa. Esikoinenkin istui ihan sujuvasti keittiönpöydällä heittelemässä perunoita kattilaan ollessaan vajaa 1v (vahdittuna tietenkin). Tai ehkä syy onkin siinä, että olen aina antanut heidän osallistua taitojensa mukaan. Helpommalla pääsee kun ottaa lapset mukaan kotihommiin kuin että häätäisi heitä pois tieltä. Enkä vähän enemmän aikaa menee,mutta kenellä tässä kiire on?
ei sitä tarvitse heti olla ottamassa pois. Esim. jos laitat kanan rintaleikkeet (sellaiset isot, missä on luu mukana) riisipedillä uuniin kannelliseen astiaan, ja uunin vaikka 150 %, niin hyvin voi olla 2-3 h uunissa.
Meillä leivotaan (jos leivotaan) silloin kun mies on kotona lapsia hoitamassa (tai mieluummin ulkona lasten kanssa) , eli iltaisin tai viikonloppuisin.
Ruokaa teen kerralla vähintään kahta ateriaa varten ja suosin helposti valmistuvia ruokia, esim. siskonmakkara keittoa/ makkarakeittoa, makaronilaatikkoa jne. Niitä ei tarvitse koko ajan olla vahtimassa. Tai sitten teen nopeasti valmistuvia ruokia, esim. pinaatti lettuja ja perunamuusia, joskus jotain pussi ruokaa esim. italian pataa jne. Ja kun tekee kerralla enemmän, säästyy puolet ruoan laittoon menevästä ajasta.
Meillä minä järjestelen jatkuvasti tavaroita muun tekemisen lomassa ja siivoamme leikin varjolla lasten kanssa yhdessäkin. Lapset ovat kyllä halukkaista auttamaan siivouksessa, esim. pölyjen pyyhkimisessä ja lelujen keräämisessä, kunhan sen esittää positiivisessa valossa ja muistaa kehua paljon. Meillä ylivoimaisesti innokkain kaapinovien pyyhkijä on juuri täyttänyt 2v ja imurointi vuoroista meinaa tulla usein riitaa, kun jokainen haluaisi olla ensimmäinen. Tosin lasten imuroinnin lisäksi joudun itse imuroimaan nurkat ja muutkin paikat tarkemmin, mutta se on hyvä keino pitää lapset hetken pois jaloista/tuhmuuksista kun itse vaikka täyttää tiskikonetta tms.
Kyllä arjen saa toimimaan kolmi lapsisessakin perheessä oikein hyvin. Miksi muuten laitat pienimmän matkasänkyyn? Eikö hän voisi olla kanssasi keittiössä, kun teet ruokaa? Tai laita vaikka video pyörimään, tai keksi vanhemmille lapsille jotain sellaista tekemistä, että pysyvät paikoillaan ja nuorinkin voi puuhailla mukana.
Meillä 3 alle 3v. Arki pyörii lasten kanssa touhutessa lasten ehdoilla. Lapsilla on selkeät rutiinit ja illalla menevät ajoissa nukkumaan, niin että omaa aikaa jää. Ruoat teen kun mies tulee töistä, helppoja yksinkertaisia ruokia vähintään niin paljon että siitä syödään iltapäivällä ja seuraavana päivänä lounaalla. Siivoilen ja pyykkään ym. askaretta teen jossain rakosessa. Joskus käy nääs hyvä tuuri ja isommat jaksaa keskittyä leikkiin tai lastenohjelmaan. Vauva nyt vielä viihtyy itsekseenkin, istuu usein pyykkikorissa omien lelujen keskellä ja katselee mun touhuja. En edes haaveile mistään leipomisista, se aika tulee sit joskus kun voi ottaa lapset mukaan hommiin :). Illalla sit kun mies on kotona ja lapset sängyissä, saatan käydä yksin kaupassa tai lenkillä tuulettumassa. Elämä on tässä ja nyt, kotihommat tehdään kun on sopiva rako eikä ne lapset kuole vaikka joskus saavat maksalaatikkoa tai pinaattikeittoa kaupan tiskistä. Paljon kivempi tuolla ulkona on olla yhdessä kuin miettiä kotihommia ;). t. 2.5v kaksosten ja 6kk vauvan äiti
eli se on kaaoksen kanssa toimimista.