Miksi lapsiperheiden pitäisi elää niin säännöllistä elämää?

kelloa, kun mietin milloin lapsi pitää pistää unille. Tai muutakaan rytmiä noudattaessa. Toimin lähes täysin taaperon käyttäytymisen mukaan. Illalla kun alkaa vaikuttamaan väsyneeltä, laitan nukkumaan. Samoin päiväunille. En kellon mukaan. Silti nukkumaanmeno ei heitä yli puolta tuntia, eli lapsella on selkeä rytmi enkä koe, että olisi minulta oikein lähteä sekoittamaan sitä ilman todella hyvää syytä, sillä silloin lapsi on väsynyt ja kiukkuinen. Jos ollaan kavereilla ja lapsi puuhailee pirteänä yli normaalin nukkumaanmenoajan, niin en kiirehdi kotiin. Tätä kuitenkin tapahtuu hyvin harvoin, kyllä se lähtö tulee lähes aina, kun nukkumaanmenoaika alkaa lähestyä.

Meillä tyttö on sopeutuvainen, that's it! Voi olla että pikkuveli ei olekaan sellainen. Tosin luulen että kulkemalla mukana oppii tälläiseen hänkin.. Voi olla että ei. Tekstistäsi paistaa ehkä hieman kateus?

jos lapsi ei opikaan sopeutuvaiseksi? Eihän kaikki perheet käy usein iltamyöhään kylässä, joten eihän kaikki voi eikä tarvitsekaan oppia tuollaiseen. Vai pitäisikö mielestäsi?

Jos esim. pikkuveli ei sopeudu tuollaiseen niin ei me vanhemmat pakolla ruveta kyläilemaan iltamyöhään, niin tärkeää se kyläily ei ole. Ei meilläkään joka viikonloppu kyläillä ja valvota (Meilläkin vietetään paljonkin sellasia viikonloppuja jotka pyhitetään vaan oleilulle ja rentoutumiselle kotona). Kaikki olettaa heti näin on jos kertoo omista hyvistä kokemuksistaan. Eikä kaikki edes tykkää kyläillä tai ottaa vieraita kotiinsa. Se on niiden perheiden oma asia. Monesti vaan olen törmännyt näihin jotka eivät lapsen saatuaan voi/uskalla enää minnekään lähteä. Entä JOS lapsi huutaa, entä JOS sotkee tai rikkoo jotain, entä JOS se rupea kiukuttelemaan ja vieraat näkee kun minulla menee hermo yms yms. Sitten kun ollaan (anteeksi) nysvätty kotona 4 vuotta ja päätetään kokeilla vaikka koko perheen "reissua" rapujuhliin ja lapsi onkin ihan pihalla ja stressaantunut vieraasta tilanteesta niin todetaan että "Ei meidän Amanda voi valvoa. Meidän Amanda tulee kiukkuiseksi." Jos lasta olisi otettu mukaan ja kokeiltu välillä illan venyttämistä niin Amanda ei EHKÄ olisi niin pirun ihmeissään ja kiukkuinen. Ja en ole missään vaiheessa väittänyt että kaikki lapset ovat helppoja ja että kaikkien lasten tulee sopeutua. Mutta sitä ei voi tietää sopeutuuko jos ei koskaan kokeile illan venyttämistä tai aikataulun muuttamista. Opelle tiedoksi että kyllä meillä töissäkin tuntuu olevan maanantaisin väsynyttä porukkaa. Olivat (tai olin) sitten nukkuneet tai riekkuneet koko viikonlopun. Varmaan joka ihmisellä vähän näin. Ja tottakai kun muksut kasvaa kouluikään niin ainakin pidetään huoli siitä että lapset menee sunnuntaina aikaisin nukkumaan! Itselleni tuollainen on ollut itsestään selvyys. 10, Se pellossa elänyt ja se joka nyt pistää vissiin vahingon kiertämään ;D

niin itsekin myönsit, että se kyläily ei ole niin tärkeää ja jos ei onnistu niin ei onnistu. Miksi sitten ihmettelet muita perheitä, joissa se ei onnistu? Ja miten sinä voit sanoa, ettei noissa perheissä ole kokeiltu ja vain havaittu, ettei se onnistu? Millä perusteella luulet, että se kerta kun he kyläilevät juuri teillä on ensimmäinen kerta, kun valvomista pidempään voisi kokeilla.

meidän toinen lapsi oli aivan mahdoton, jos rutiinit särkyivät. Jos ei päässyt päiväunille/herätettiin aikaisemmin, niin hän huusi kaksi tuntia putkeen.



Nyt lapsi on 9 v eikä illan siirtäminen myöhemmäksi vieläkään onnistu. Eilen illalla meni klo 23 asti ja poika oli TAAS klo 6.45 hereillä. Itki heti aamusta, kun väsyttää niin, että päätä särkee.



SIKSI me emme mielellämme riko rutiineja.



Niin, ja toinen lapsi on taas niiiiiiiin joustava, että hänet voi vaikka ripustaa väärinpäin koko yöksi.