Hirviöminiöistä ja -anopeista
Mä en tiennytkään ennen tätä palstaa, että miniä-anoppi -suhteet voivat olla noin vaikeita, ja täynnä kilpailua miehestä, lastenlapsista, arvovallasta..
En väheksy hirviöanoppien osuutta, mutta kyllä miniätkin voisivat katsoa välillä peiliin.
Onneksi minulla on vain tyttöjä, todennäisesti minulle ei tule miniää ikinä. Miniää, joka kieltäisi minulta lastenlapsien hemmottelun - sehän on isoäitien etuoikeus! Mummolassa saa olla mummolan tavat ja mummolan herkut - kukaan lapsi ei kuole tai terveys mene pilalle jos mummolassa syödään yksi päivä nakkeja ja pullaa (Lastenhoito apu kuitenkin miniöille kelpaa)
Ihan hullua on myös kilpailla miehen äidin kanssa paikasta miehen sydämessa; "Kuka sulle on tärkein, oma vaimo vai äitisi??? Et oo tainu vielä irrota äitisi tissistä senkin mammanpoika?". Miksi pitää kilpailla, on tärkeää että ihmisillä on läheisiä ympärillään eikä mustasukkaisuuksissaan tarvitse erottaa heitä toisistaan. Äiti on äiti ja vaimo on vaimo, heillä on eri roolit eikä niitä voi verrata. Kaikille riittää tilaa.
Kyllä täällä rutistaan välillä niin tyhjästä ja arvostellaan ja loukkaannutaan anopeille ihan turhasta.
Onneksi minulle tulee vain vävyjä.
Kommentit (69)
Vävyt on siitä kivoja ,eivät sekaannu, anopin kanssa riitoihin. Mieluummin touhuavat appiukkojen kanssa, ainakin meillä. Olen jo huomannut ,tuon pajan kihlatun kanssa,ettei meillä taida synkätä. Oaa jo olla naama mutrussa, ei vaikka olisi syytäkään. Ei ole pakko käydä ,jos ei haluta.
NIIN METSÄ VASTAA KUIN SINNE HUUDETAAN! Näitä muiden haukkujia kyllä riittää, mutta veikkaan 99,9 prosentissa tapauksista haukkujan oma käytöskään ei siedä tarkempaa katsomista.
kuka huutaa sen ensimmäisen kerran...?
että olen hänen poikansa vienyt ja poika ei enää ole hänen kanssaan niin paljon kuin ennen, niin itselle ainakin jo alun alkaen tulee torjuttu olo.
anoppi perustaa käytöksensä vain siihetn, että joku on vienyt hänen poikansa. ei siihen, että tuntisi minut ihmisenä.
eipä ole aina miniästä kiinni anoppien käytökset.
minäkin että usein vikaa lytyy myös miniöistä jos anoppi on hirviö. Iselläni on loistavat välit anoppiini. Jo joskus seurustelun alkuvaiheessa hän totesi että voi hyvillä mielin luovuttaa poikansa minulle ja lopettaa poikansa asioista murehtimisen. On joku meitä samanlaisiksikin sanonut mutta sitä en ihan allekirjoita.
Se on metka huomaat että toisen miniän välillä suhde on jotenkin erilainen vaikka hyvissä välissä hekin ovat. Minulta anoppi ei vaadi juuri mitään, toiselle miniälle voi nakittaa kaikenlaisia kotitöitä ym, joita hän kyllä tekee ihan mielellään ja pyytämättäkin.
en todellakaan kilpaile miehestäni anopin kanssa, se vaan oli aikoinaan niin inhottava ja kyylä ämmä, etten voi sietää sitä. Aina arvostelemassa ja puuttumassa meidän perheen asioihin, niihinkin mitkä ei sille kuulu. Esim. lastemme ikäeroihin ja kaikkeen mahdolliseen muuhunkin ns vanhempien päätöksiin.
Kyllästyin anopin turhiin lupauksiin lapsille!
Anoppi ja appiukko eivät antaisi lasteni valita itse edes ystäviääm, vaan jos he eivät jostain perheestä/henkilöstä tykkää he kyllähaukkuvat häntä lasten kuullen, vaikka heidän lapset olisivat parhaimpia kavereita meidän muksujen kanssa :/
Anoppi ja Appi yrittää voittaa lasten kiintymyksen vain tavaran avulla, ärsyttävää!
Viimeksi eilen anoppilassa meinasi tulla pikku konflikti, kun pojan kavereita ja heidän vanhempiaan appiukko haukkui mm. tyhmiksi..
tällaista listaa anopin ja apin (myös isänsiskon voi lukea tähän) inhottavuudesta / teoista voisi jatkaa loputtomiin
ihan Luovuttaa poikansa ja lopettaa hänen asioittensa huolehtimisen. :D Siis menitkö kimppaan aikuisen vai lapsen kanssa? :)
minäkin että usein vikaa lytyy myös miniöistä jos anoppi on hirviö. Iselläni on loistavat välit anoppiini. Jo joskus seurustelun alkuvaiheessa hän totesi että voi hyvillä mielin luovuttaa poikansa minulle ja lopettaa poikansa asioista murehtimisen. On joku meitä samanlaisiksikin sanonut mutta sitä en ihan allekirjoita.
Se on metka huomaat että toisen miniän välillä suhde on jotenkin erilainen vaikka hyvissä välissä hekin ovat. Minulta anoppi ei vaadi juuri mitään, toiselle miniälle voi nakittaa kaikenlaisia kotitöitä ym, joita hän kyllä tekee ihan mielellään ja pyytämättäkin.
minäkin että usein vikaa lytyy myös miniöistä jos anoppi on hirviö. Iselläni on loistavat välit anoppiini. Jo joskus seurustelun alkuvaiheessa hän totesi että voi hyvillä mielin luovuttaa poikansa minulle ja lopettaa poikansa asioista murehtimisen. On joku meitä samanlaisiksikin sanonut mutta sitä en ihan allekirjoita.
Se on metka huomaat että toisen miniän välillä suhde on jotenkin erilainen vaikka hyvissä välissä hekin ovat. Minulta anoppi ei vaadi juuri mitään, toiselle miniälle voi nakittaa kaikenlaisia kotitöitä ym, joita hän kyllä tekee ihan mielellään ja pyytämättäkin.
Kyllä ainakin mun tapauksessa anoppi aikoinaan yritti ottaa kunnolla niskaperseotteen, ja jos en olisi herennyt hirviöminiäksi olisi nainen alistanut minut täysin. Mutta nykyään välit on ok, välillä täytyy vain alentua valitettavasti anopin tasolle.
Herkkujen syömisestä, anoppi ei ole ongelma mutta oma äitini on. Jos mummola on vieressä ja herkkuja tulisi joka päivä, ei se todellakaan ole enää ok.
todellakaan ole näin mustavalkoisia. Ja joskus myös ihmisellä on sairautta joka tekee hänestä aika hirviön toisille.
Tyttöjen äidit on siis ihan varmoja että he saavat hyvät vävyt ja välit tulee olemaan loistavat?
Mä tiedän usemmankin miehen jotka eivät voi sietää tyrkkyjä anoppejaan.
Meillä on poika ja tyttö, enkä jaksa vielä päätä vaivata tollasilla asiolla, asiat menee niinkuin menee. Pääasia että lapset saavat hyvät puolisot ja ovat onnellisia. En mä valiste lasteni puolisoita, enkä mä rupea etukäteen murehtimaan tai pelkäämään yhtään mitään!
ois varmasti anoppi alkanu emännöimään aikonaa mulle ja miehelle jos oltais annettu mahollisuus. Olis varmaa muuttanut saman katon alle jos oltas lupa annettu. Näin ois päässy hallitsemaan ja vahtimaan meitä. :)
Ja suhtautui meihin kuin lapsiin. Minä joka olin jo vuosia huolehtinut omista asioista ja pärjännyt itekseni en oikeen sulattanut. Ja kuka sulattaisi? Ei kovin normaali älyllä varustettu aikuinen.
Kyllä se aika monesti niin on että anoppi rakastaa poikaansa enemmän kuin miniää ja jos miniän nassu ei satu miellyttämään (tavat, Tottumukset ja puheet) niin aika helposti on anopit arvostelemassa.
Ja jotkut anopit haukkuvat myös miniää lastenlapsille. Tekevät kaikkensa että saisivat myös lapset inhoomaan äitiään. Ja kun äiti jotain kieltää voi anoppi tuosta noin vaan sanoa että ei tartte uskoa, höpöhöpöä vain.
Kyllähä sitä herkästi muotoutuu itsekin hirviöminiäksi. Ja minusta se on jopa aika luonnolista. EI ihminen loputtomiin jaksa antaa mennä toisesta korvasta sisää ja toisesta ulos.
samaa mieltä.
JA uskon että minien ja vävyjen kanssa pärjää jos kunnioittaa heitä ja arvostaa heitä. Välittää.
Tyttöjen äidit on siis ihan varmoja että he saavat hyvät vävyt ja välit tulee olemaan loistavat?
Mä tiedän usemmankin miehen jotka eivät voi sietää tyrkkyjä anoppejaan.
Meillä on poika ja tyttö, enkä jaksa vielä päätä vaivata tollasilla asiolla, asiat menee niinkuin menee. Pääasia että lapset saavat hyvät puolisot ja ovat onnellisia. En mä valiste lasteni puolisoita, enkä mä rupea etukäteen murehtimaan tai pelkäämään yhtään mitään!
Anoppi on hyvillä mielin voinut LUOVUTTAA poikansa, eikä tarvi enää huolehti. Tulee mielee et mies on varmaa ollu joku nössö jonka asioista äiti on tähän asti huolehtinut ja ottanut täysin vastuu ja sitten tää nössö laitetaan eteenpäin toiselle naiselle joka ottaa ohjat käsiin. Miestä sitten paapotaan, huolehditaan ja hoidetaan.
Vähä niin kuin anoppi sais huokasta helpotuksesta vihdoinkin kun ei enää tarvi huolehtia ja näkee että miniä on nii skarppi et pystyy jatkamaan äidin kasvatustehtävää. :D
i]minäkin että usein vikaa lytyy myös miniöistä jos anoppi on hirviö. Iselläni on loistavat välit anoppiini. Jo joskus seurustelun alkuvaiheessa hän totesi että voi hyvillä mielin luovuttaa poikansa minulle ja lopettaa poikansa asioista murehtimisen. On joku meitä samanlaisiksikin sanonut mutta sitä en ihan allekirjoita.
Se on metka huomaat että toisen miniän välillä suhde on jotenkin erilainen vaikka hyvissä välissä hekin ovat. Minulta anoppi ei vaadi juuri mitään, toiselle miniälle voi nakittaa kaikenlaisia kotitöitä ym, joita hän kyllä tekee ihan mielellään ja pyytämättäkin.
[/quote]
varsinaisest sokeri ei aiheuta sokerihumalaa ja ylivilkkautta, mutta veren sokeritason nousu ja sen vaihtelut aiheuttavat energisyyttä ja nopea lasku taas vastaavasti ärtyneisyyttä ja väsymystä.
Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että tavallisen sokerin nauttiminen nostaa verensokeria nopeasti. Ja nopeasti noussut verensokeri myös humahtaa alas nopeasti.
Sokerihumala ei liene kovin eksakti termi, mutta mielestäni kuvaa hyvin sitä, mitä lapsen elimistössä tapahtuu kun lapsi mättää kerralla paljon sokeria. Verensokeri nousee humahtaen ylös, aiheuttaa energisyyttä ym., verensokeri laskee nopeasti alas, lapsi on väsynyt ja ärtynyt.
Lisäksi on lukuisia tutkimuksia karkkien ym. sisältämien lisäaineiden vaikutuksista lapseen.
anopit osaa olla monesti aika kieroja ja ovelia. Heillä elämän kokemusta ja tietävät monesti paljonki siitä mikä on tunnetila miniällä esim just synnytyksen jälkeen.
Osaavat iskeä arkaan paikkaan ja just oikealla hetkellä.
Eritoten anopin tulis olla hienotunteinen. Miniä on uusi suvussa. Ja suvun tavat voivat olla hyvinki vieraita.
Anoppina kannattas ehottomasti heti alkuunsa hyväksyä miniä, olla kohtelias ja antaa nuorille oma reviiri.
Se kantaisi jo pitkälle.
te nyt tartuitte kärkkäästi tuohon kun sanoin että anoppini "luovutti" poikansa minulle. Anoppi on luonteeltaan sellainen että huolehtii kaikesta ja kaikista, tekee asiat ennen kuin muut ehtivät asioita edes suunnitella. Miehelläni (joka ei ole nössö vätys) on monta nuorempaa sisarusta (tuon lausahduksen aikoihin vielä ala-asteikäisiä) joten huollettavia riittää. Kommentillaan siis anoppi tarkoitti että poika on saanut hyvän kumppanin (miehen ex ei sitä ollut) joten hänen ei enää tarvitse murehtia poikansa asioita. t.26
varsinaisest sokeri ei aiheuta sokerihumalaa ja ylivilkkautta, mutta veren sokeritason nousu ja sen vaihtelut aiheuttavat energisyyttä ja nopea lasku taas vastaavasti ärtyneisyyttä ja väsymystä.
Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että tavallisen sokerin nauttiminen nostaa verensokeria nopeasti. Ja nopeasti noussut verensokeri myös humahtaa alas nopeasti.
Sokerihumala ei liene kovin eksakti termi, mutta mielestäni kuvaa hyvin sitä, mitä lapsen elimistössä tapahtuu kun lapsi mättää kerralla paljon sokeria. Verensokeri nousee humahtaen ylös, aiheuttaa energisyyttä ym., verensokeri laskee nopeasti alas, lapsi on väsynyt ja ärtynyt.
Lisäksi on lukuisia tutkimuksia karkkien ym. sisältämien lisäaineiden vaikutuksista lapseen.
ku selittelet.:)
te nyt tartuitte kärkkäästi tuohon kun sanoin että anoppini "luovutti" poikansa minulle. Anoppi on luonteeltaan sellainen että huolehtii kaikesta ja kaikista, tekee asiat ennen kuin muut ehtivät asioita edes suunnitella. Miehelläni (joka ei ole nössö vätys) on monta nuorempaa sisarusta (tuon lausahduksen aikoihin vielä ala-asteikäisiä) joten huollettavia riittää. Kommentillaan siis anoppi tarkoitti että poika on saanut hyvän kumppanin (miehen ex ei sitä ollut) joten hänen ei enää tarvitse murehtia poikansa asioita. t.26
oppi
sanoi mulle kerran et käy meillä vain lastelasten takia. Aikuisia(miestäni ja minua) ei kuulemma haluais nähä. Käytös on ollut sen mukaista. :(
Ja hirviö olen varmasti minä... juu
sokerihumala on myytti. Käytännössä harvoin karkkeja syövät lapset menisivät ko. tilanteessa sekaisin ilman karkkiakin tai vaikka omenasta, koska siihen "nyt saat kerrankin herkkuja"- tilanteeseen liittyy niin paljon muutakin.