Lapsen eskarikaveri on varastellut meiltä pieniä tavaroita. Miten kannattaisi toimia?
Kaveri on pari kertaa ollut kylässä, sen jälkeen meillä ei ole muita pojan kavereita ollut sisällä leikkimässä. Tiettyjä tavaroita joilla tämä poika leikki meillä, katosi vierailun jälkeen.
Poika on aiemmin lapselleni kertonut varastaneensa jonkun toisen kaverin kotoa tavaroita joita halusi. Heillä on yhtä ja toista 'ylimääräistä' jotka on tarttuneet mukaan jonkun toisen kotoa.
Sanoin lapselleni että nyt tämä kaveri ei meille enää sisälle tule leikkimään. Ongelma on se, että tällä lapsella ei ole mitään rajoja. Saa liikkua missä haluaa ja tehdä mitä haluaa. Joten ulkoleikitkin menee hetkessä överiksi. Leikitään kielletyissä paikoissa, mm. ajetaan ilman käsiä ja ilman kypärää pyörällä, kivitetään eläimiä, roikutaan jyrkillä joenpenkoilla jne. Jotka kaikki ovat meillä kiellettyjä asioita, joihin poikani tämän kaverin kanssa lopulta pienen painostuksen jälkeen lähtee mukaan. Kai pelkää menettävänsä kaverin.
Pitäisikö tuosta varastelusta sanoa ja miten? Ovat samalla luokalla kuitenkin vielä monet vuodet. Miten kannattaisi tehdä?
Kommentit (12)
omalta pojaltani joku vuosi sitten. Näpistely loppui ekalla luokalla kun tarpeeksi moni oli puuttunut siihen. Sinänsä näpistelyssä ei ollut mitään järkeä, ihan joutavaa sälää jota oli kotona muutenkin nurkat täynnä.
Pojan parhaan ystävän äiti otti asian ensiksi puheeksi. Sovimme että kun poikani käy heillä, lähtissä kysytään ja tarvittaessa katsotaan "ettei vahingossa" mennyt mitään taskuun leikin lomassa. Tämä tepsi. Lisäksi kerättiin tarkasti varastetut sälät kotoa ja palautettiin henkilökohtaisesti. Se oli hetkellään kova paikka pojalle, mutta eipä sitten tehnyt mieli kokeilla uudempaa kertaa.
Tietysti tämä vaati joustoa myös tämän kaverin äidiltä, mutta olen tosi iloinen että hän teki tässä asiassa saumatonta yhteistyötä. Moni olisi eristänyt pojan ulkopuolelle.
Lisäksi juteltiin oikasta ja väärästä useaan otteeseen päiväkodissa vierailleen erityisopettajan kanssa. Kuitenkin kokonaisuudessaan asia saatiin oikeille raiteille suht' helpolla. No, sitä huimapäisyyttä ja uhkarohkeutta nyt löytyy vieläkin, mutta ei sentään mene siinäkään järjettömyyden puolelle.
Liekö ikä vaikuttanut?
Onnistuisiko tämä teillä?
esim. eläinten kivittämisestä?
Yhteys minimiin myös vapaa-ajalla ja jos lapsen kanssa ongelmia niin voit kertoa hänelle teidän perheen säännöt.
Itse sanoisin nyt lapselle, että tuo takaisin ottamansa tavarat - tuossahan voi lieventää sanomista seuraavasti: "olet ilmeisesti lainannut meidän x:n tavaroita (tässä voi luetella tavarat), sinun pitää nyt palauttaa ne".
Lisäksi voi sanoa, että jos siinä teidän pihapiirissä leikkii niin x j x asiat ovat kiellettyjä.
Jos näistä ei apua niin yhteys vanhempiin.
Omalle lapsellesi sinun täytyy "rakentaa" niin hyvä itsetunto, ettei mene hölmöilyihin mukaan.
Tyyppisesti, ei meidän Peetu mitään varastele. Leimataan se viestinviejä ilkeäksi ja kielletään lasten tuttavuus. Kaikki vanhemmat ei osaa suhtautua asioihin noin kypsästi kuin sinä.
Sen jälkeen on välit poikki ja sut leimataan huonoksi ihmiseksi joka väittää viatonta lasta varkaaksi. Et vain päästä kyseistä tyyppiä enää sisäleikkeihin.
Nimittäin jos alla kouluikäinen saa liikkua jo kovin kaukana kotoaan, eikä rajoja pahemmin ole, tuskin äitiä kiinnostaa lapsensa tekemiset. Haluaa sen vain pois jaloistaan.
Edustavat erästä uskonnollista suuntausta. Televisio, musiikin kuuntelu ym. on kiellettyä. Äiti ei ehkä jaksa katsoa lasten perään. Sellainen vaikutelma tulee.
t. ap
pojan luokalla.
Olemme kieltäneet vapaa-aikana yhdessäolon.
Toisen kaverin äiti ei taas ole asiasta välittänyt ja niinpä olikin pojat joutuneet auton töytäisemiksi vastikään kun olivat suhkaiseet tielle käsittä ajaessa.
Oman lapsen henki on sen verran tärkeä, että kiellän kaveruuden tuollaisen lapsen kanssa, kenellä ei ole rajoja ja joka varastaa. Sellaista ei tarvita kaveripiiriin.
On edesvastuutonta pelkuruutta olla tekemättä asian suhteen mitään tai olla kertomatta pojan vanhemmille.
Yhdessä liikkuvat paljon ja usein ovat meille pyrkimässä. Yhdessä myös pihistävät kavereiden kotoa. Saattavat olla jopa 6 tuntia teillä tietymättömillä. Illalla äiti soittelee että onko poikaa näkynyt kun lähti kahdentoista jälkeen kotoa:(
Aina ilman kypäriä ajellaan, usein ajoteillä vaikka pyörätie on vieressä. Vaarallista ja tuntuu että kyllä rajoitan heidän kanssaan olemiset aika minimiin.
Kehumisen aihe on se, että saa olla missä tahtoo, miten kauan tahtoo ja tehdä mitä tahansa. Ja ikää juuri sen 7 vuotta.
ap.
pojan luokalla.
Olemme kieltäneet vapaa-aikana yhdessäolon.Toisen kaverin äiti ei taas ole asiasta välittänyt ja niinpä olikin pojat joutuneet auton töytäisemiksi vastikään kun olivat suhkaiseet tielle käsittä ajaessa.
Oman lapsen henki on sen verran tärkeä, että kiellän kaveruuden tuollaisen lapsen kanssa, kenellä ei ole rajoja ja joka varastaa. Sellaista ei tarvita kaveripiiriin.
jos kerran selkeä näyttö on siitä että poika varastaa.
Nätisti ja rakentavasti haluaisin keskustella, ja pyrkisin siihen ettei ketään "nolata" vaan haetaan järkevää tapaa katkaista kierre.
Silloin uskoisin että varkaan vanhemmatkin ryhtyvät rakentavaan toimintaan.
Minä ainakin haluaisin tietää jos lapseni jotain varastelisi.
kouluajan ulkopuolella