Lue keskustelun säännöt.
Apua 3V on aivan KAMALA!
06.05.2010 |
Mitä tehdä? Hän haluaa kokoajan jotain, ihan vaan huutamisen ilosta. Esimerkki autossa kotimatkalla, kaupan kautta:
3V - mä haluan mennä sisälle yhyyy yhyy sisälle
Minä - ok pian mennään
3V - mä haluan mennä sisälle yhyyy yhyy sisälle
Minä - kohta mennään (ollaan autossa vielä)
3V - mä haluan jätskin yhyy yhyy
Minä - yritän harhauttaa ja saada keskustelua aikaseksi jätskistä. No millasen jätskin haluat...
3V - Haluan purkkaa yhyyy
3V - Haluan mun nallen tosta lattialta ihan heti
3V - Haluan sipsejä yhyy yhyy
Minä - Lupaan että saa valita jotain kaupasta (1 asian).
Ei ole nälkäinen koska on just saanut aterian.
Kaupassa:
3V - vessaan heti
Vessassa
3V - yhyy haluan pois vessasta
Minä - pieni hetki olemme kohta valmiita
3V - karjuu
Jugurttihyllyllä
3V haluan vaaleanpunaista jugurttia
3v haluan sinistä jugurttia
jne jne.
Kotiin mennessa tappelee kuin villikissa ja ei halua istua turvaistuimessa. Maanittelen, uhkaan, lahjon ja eikä mitään. Lopulta nostan hänet tuoliin ja pakolla laitan kiinni. Karjuu ehkä 5 min ja sitten loppuu kuin seinään. Kaikki ok taas.
Tämä on alkanut ihan yllättäen ja jokapäivä tapellaan ihan kaikesta. Auttakaa minua mikä tämän aiheuttaa, onko normaalia?
Miten toimia hänen kanssa?
Kommentit (5)
Kannattaa myoskin valita, mitka asiat ovat taistelun arvoisia. Joissain asioissa kannattaa antaa periksi, kuten meilla tyton mekkovalinnoissa, kun taas autoistuimeen menosta ei keskustella sanallakaan. Muutaman kertaa meillakin on istuimeen istumista vastustettu ja huudettu kurkku suorana koko matka kotiin, mutta parin kerran jalkeen ei lapsi ole enaa viitsinyt kun huomasi ettei kannata.
ja aika vähällä huutamisella on päästy. Yleensä en anna lapsen valita tai jos annan valita, hänellä on kaksi samanarvoista vaihtoehtoa tyyliin: välipala, otatko omenan vai päärynän? Iltasatu: saa valita kolmesta kirjasta mieluisimman.
Monista asioista en anna edes valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh pitää vaan koittaa muistaa, että tämä*kin vaihe menee pian ohi. Mutta välillä on aika rankkaa ja tuntuu että neuvot vähissä.
Samaa olen tehnyt että mitään ei saa huutamalla, vain nätisti pyytämällä.
Sinä lähdet lapsen oikkuihin mukaan
- lupaat että saa valita yhden kaupassa, ei 3v sitä tajua, alkaa vaan vaatia lisää kun annat myöten
- jäätelö, alat neuvotella minkälaisen jäätelön haluaa
No myönnän että tein ihan saman virheen esikoiseni kanssa, joka sitten pompotti koko ajan enemmän ja enemmän. Eli älä anna lapsen viedä, sille ei loppua tule ja uuvut ihan täysin. Laita selvät rajat niin lapsi ei viitsi neuvotella sinun kanssasi. 3v ei tajua vielä vaihtoehdoista ja ehdoista oikein mitään vaan tarvitsee suoraviivaiset tavat toimia. PS. mulla on täällä 3v lapsi kanssa ja aika helpolla ollaan päästy. Esim kun ollaan lähdössä jonnekin ja lapsi alkaa temppuilemaan, puen takin itselleni päälle ja sanon että äiti lähtee nyt, Lapsi kiirehtii äkkiä mukaan. Turvaistuimesta sanon, että istu siihen tai ei päästä liikkeelle ja lapsi lopetaa yleensä venkoilun.
Kaupassa en aina jaksa olla tiukkana, mutta jos homma menee överiksi, niin otan kaikki ostokset pois ja vaikka raahaan kiljuvan pennun ulos.
Iltasin duunipäivän jälkeen en vaan jaksa tapella joka asiasta. Ja yleensä annan hänelle kuvan että hän muka päättä asiasta.
Esim kun vinkuu sisälle niin sanon että pian mennään. Ja niin mennäänkin, kun kaikki sovitut asiat on hoidettu :D
Mutta ehkä hänelle on tullut joku Napoleon kompleksi että pitää määrätä kaikesta nyt.
Pitkaa pinnaa se kyllakin vaatii ja tiedan, etta tuo on tosi hermoja raastavaa. Meilla on 2.5v pikkukakkonen juuri alkanut samantapaista vaatimista.
Itse yritan opettaa muksuille, etta huutamalla ei irtoa mitaan. Jos siis huutamalla vaaditaan jaateloa, niin varmasti ei heru. Valilla myoskin selitan, etta "aiti ei ymmartanyt kun sina huusit" ja pyydan kertomaan asian uudestaan rauhallisesti.
Kannattaa myoskin valita, mitka asiat ovat taistelun arvoisia. Joissain asioissa kannattaa antaa periksi, kuten meilla tyton mekkovalinnoissa, kun taas autoistuimeen menosta ei keskustella sanallakaan. Muutaman kertaa meillakin on istuimeen istumista vastustettu ja huudettu kurkku suorana koko matka kotiin, mutta parin kerran jalkeen ei lapsi ole enaa viitsinyt kun huomasi ettei kannata.
Pitkaa pinnaa se kylla vaatii kuunnella toisen aanekkaita mielipiteita ja pitaa vanhempana paansa. Pitkan paalle se kuitenkin kannattaa, koska tamakin on vain yksi vaihe ihanien lapsiemme itsenaistymisessa :)